Vaari vihjaisi, että tarvitsee apua muutossa, tyttöni apu ei kelvannut "apupoikaa ajattelin"
Tyttö 12v olisi halunnut auttaa vaariaan. Ilmeisesti vaari (anteeksi vaan) elää jossain keskiajalla, ja hänestä tytöstä ei ole hyötyä tavaroiden nostelussa ja kantamisessa. Koomiseksi tilanteen tekee sekin, että poikani 14v on pienemmän kokoinen kuin tyttö mutta hän olisi kyllä kelvannut. Eihän tässä ole mitään järkeä? Tytölle en sanonut suoraan syytä vaan että vaari sai apua jo muualta.
Kommentit (75)
Mä en ymmärrä tämän ketjun alapeukutuksia (ja tähänkin viestiin niitä varmaan satelee).
Tottakai miehillä on voimaa, miten joku alapeukuttaja voi ajatella, että ei olisi? Kun käyn salilla niin monesti ne mun työllä ja vaivalla treenatut painot on sellaisia, jotka on miehille hyviä aloituspainoiksi. Puhumattakaan, että joissain liikkeissä voisi koskaan olla yhtä paljon voimaa kuin miehillä.
Silti musta 12-vuotias tyttö kuulostaa kovin nuorelta muuttoavuksi. Riippuu nyt varmaan ihan tytöstäkin, kuinka reipas ja tottunut tekemään tuollaisia hommia on, mutta en nyt itsekään haluaisi ekana muuttoavukseni 12-vuotiasta tyttöä. Toisaalta yhtä hyvin 14-vuotias poika nyt ei sitten välttämättä ole sen parempi muuttoapu, mutta kyllä faktana pojalla on enemmän kantovoimaa.
Olisin silti itse tehnyt niin, että olisivat molemmat saaneet tulla ja huhkia sitten voimiensa mukaan. 12-vuotias ei olisi mitään kirjahyllyjä ja sohvia kannellut mutta tuskin olisi 14-vuotiaskaan. Hyvin olisi voinut silti kantaa vaikka mitä.
Kyllä jo 12-vuotiaasta apua on!
Jos muutto ei ole pelkkää sähläämistä, 12-vuotiaalle voi näyttää, mitkä nyssäkät ja pussit ja laatikot täytyy kantaa. Kaksi tuntia kerrallaan, sitten ruokaa ja taas kaksi tuntia.
Jos aikuinen ei osaa organisoida muuttoa järkevästi, se on ongelma: aikuiset sähläävät. Kai nyt muuttosuunnitelmassa täytyy jo etukäteen miettiä, kuka pakkaa, kuka kantaa ja kuka siivoaa, kuka lastaa ja kuka purkaa lastin. Ja kuka siivoaa toisessa päässä.
Kyllä ketterä tyttö tai poika tavaroita kantaa ja sukkelaan. Kun vaan aikuiset pitävät mielialan ja tunnelman positiivisena ja iloisena! Ja kertovat selkeästi, mitä pitää tehdä.
Antoiko isäsi sun tehdä "miesten" hommia?
Vaikka tyttösi onkin paksu punkero, niin voimiltaan kumminkin ruipelo.
Minäkään en ottaisi 12 v tyttöä muuttoavuksi. Eihän siitä olisi kuin haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NYT HUUDAN: Olen viisikymppinen, olen muuttanut useita useita kertoja, eikä miehiä ole tarvittu kuin muutamia kertoja elämässäni.
No, pianoa on ollut miehet kantamassa, mutta kyllä se liinojen kanssa olisi naisiltakin sujunut. Olen vain 160 senttinen, mutta voimaa on oikeasti, hiki päässä ja adrenaliinin voimalla tekee ihmeitä!
Sohvat, pöydät, sängyt kyllä kannan, kun vaan toisessa päässä on kantamassa toinen henkilö, mies tai nainen. Huonekalujen purkaminen ja kokoaminen on sujunut.
Normaalikodin muuttoon menee päivä, jos kaikki on kunnolla pakattu. Olen tosi hyvä muutoissa, vaikka olen pikkuinen nainen.
Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty! Etukäteen täytyy miettiä painavimmat esineet, miettiä, voiko niitä purkaa ja onko purkamisessa järkeä. Olen kantanut rukopatjasänkyjä portaita pitkin kolmanteen kerrokseen, painavia piironkeja, pesukoneita ihan vaan likkaporukassa.
Ja siivous ja muuttorutiini muutenkin sujuu.
Tyttöjä ei voi väheksyä, meitä tyttöjä!
Niin ja vielä tähän lisään: ehkä tämä "pärjääminen" on tosiaan lähtenyt lapsuudenkodin asenteistakin. Isä esimerkiksi aikoinaan vaati, että ajan kuorma-autokortin, koska isovelikin ajoi. Niin, tuumi vaan, että ei sitä koskaan tiedä, milloin tulet sitä tarvitsemaan. No, ekalla inssillä meni läpi.
Tosin minusta tuli sitten sairaanhoitaja, sisar hento valkonen (no nyt olen muissa hommissa), mutta sisua ja voimaa löytyy, näin viisikymppisenäkin. Moni luuleekin ulkonäön perusteella, että olen vaan joku heipukka, koska eivät tiedä.
Tytöt pitää kasvattaa olemaan voimakkaita naisia! Siihen olen omia tyttäriäni pyrkinyt kasvattamaan, toivottavasti onnistuin.
Meidän naapurintytöstä kasvatetaan tällaista voimakasta naista. Kiusasi sitten meidän samanikäistä 9v poikaa, jonka kanssa ollut paras kaveri vauvasta saakka: haukkuu läskiksi (oikeasti on hoikka), heikoksi, huonokuntoiseksi (on astma) jne. Luokittelee, mitä värejä poika saa käyttää (vain poikien värejä, tyttö itse saa käyttää kaikkia) ja haukkuu prinsessaksi. Onneksi poika on nyt oppinut pitämään puoliaan, välit vain "kaveruksilla" sen vuoksi katkesivat.
Tyttöjen äidit: kannattaa vähän katsoa, mihin tämä vahvojen naisten kasvatus johtaa. Ei se saa johtaa poikien ja miesten alistamiseen.
No siis, en kyllä itse ottaisi muuttoavuksi 12-vuotiasta, ellei olisi poikkeuksellisen nopeasti kehittynyt ja roteva.
Itse olisin vain tyytyväinen, jos mua ei kelpuutettaisi muuttoavuksi.
Olisit sanonut höpsistä ja sanonut, että kyllä se tytönkin on hyvä oppia töitä tekemään. Ja ettei tyttö nykymaailmassa pärjää, jos ei opi reippaaksi. Ja lähettänyt tytön sinne, olisi vaari todennäköisesti yllättynyt, kuinka paljon tyttö pystyy.
Itse olin pienikokoinen tyttö ja saman ikäisenä koulussa kannoin kaikki raskaimmat tavarat esim. koulun esityksiä varten. En ollut edes erityisen vahva, en vaan ollut oppinut, että jättäisin tekemättä jotain, jos siihen pystyn. Ja aika paljoon ihminen pystyy, kun vain tekee. Sillä asenteella on elämässä pärjännyt aika hyvin.
Muistan kun opiskeluaikoina muutettiin aina naisporukalla, keskenään oltiin auttamassa toisten muutoissa. Silti aina välillä joku mies kyseli, että miten me muka oltiin saatu muutettua. No en tiedä, käytettiin käsiä, jalkoja ja kärryjä. Ei ainakaan omissa muutoissa ole koskaan tarttenut k*kkeliä käyttää, joten en osaa sanoa mihin sitten muut sitä muutossa tarttee.
Vaari on kyllä oikeassa 14v pojalla on enemmän ruutia kuin 12v tytöllä vaikka tyttö olisikin isompi. Sori vaan. Musta on upeaa katsella kuinka muuttomiehet kantaa isoja painavia telkkareita (niitä kamalia vanhoja mörskiä) tai kaappeja YKSIN, hyvä kun itse saan kaappia hinaamalla liikahtamaankaan.
Voidaanko joskus arvostaa erilaisuutta? Naisten EI tarvitse jaksaa ja olla yhtä fyysisiä kuin miesten. Naiset ei voi koskaan ikinä tulla kilpailemaan miesten kanssa tässä asiassa ja se on IHANA asia. Minkä tähden tämä on niin vaikea asia joillekin naisille kestää? Iloitkaa siitä että meitä vahvempia on olemassa. Olisimme pulassa esim ilman vahvoja poliiseja ja palomiehiä, riskejä muuttomiehiä ja remppaukkoja jotka tulee hädässä auttamaan.
Yritä kehittää itsessäsi suvaitsevaisuutta erilaisia maailmankuvia kohtaan! Se voisi olla kehittävämpää kuin feminististen iskulauseiden toistelu. Omaa ajattelua kehiin!
N37 kirjoitti:
Mä en ymmärrä tämän ketjun alapeukutuksia (ja tähänkin viestiin niitä varmaan satelee).
Tottakai miehillä on voimaa, miten joku alapeukuttaja voi ajatella, että ei olisi? Kun käyn salilla niin monesti ne mun työllä ja vaivalla treenatut painot on sellaisia, jotka on miehille hyviä aloituspainoiksi. Puhumattakaan, että joissain liikkeissä voisi koskaan olla yhtä paljon voimaa kuin miehillä.
Silti musta 12-vuotias tyttö kuulostaa kovin nuorelta muuttoavuksi. Riippuu nyt varmaan ihan tytöstäkin, kuinka reipas ja tottunut tekemään tuollaisia hommia on, mutta en nyt itsekään haluaisi ekana muuttoavukseni 12-vuotiasta tyttöä. Toisaalta yhtä hyvin 14-vuotias poika nyt ei sitten välttämättä ole sen parempi muuttoapu, mutta kyllä faktana pojalla on enemmän kantovoimaa.
Olisin silti itse tehnyt niin, että olisivat molemmat saaneet tulla ja huhkia sitten voimiensa mukaan. 12-vuotias ei olisi mitään kirjahyllyjä ja sohvia kannellut mutta tuskin olisi 14-vuotiaskaan. Hyvin olisi voinut silti kantaa vaikka mitä.
Ei muuttolaatikoiden kantaminen vaadi mitään hirveitä voimia, jos ne on mitenkään järkevästi pakattu. Pääasiassa nostaminen tapahtuu jaloilla ja kyllä pienemmälläkin yleensä jaloissa voimaa on. Käsissä riittää, että jaksaa kannatella. Kyllä mä olen siitä selvinnyt pienikokoisena naisena ihan hienosti. Toki helpompaa se on voimakkaammalle ja isokokoiselle, mutta ei siis sellainen voimamieskisa, etteikö siinä normaali 12 v voisi auttaa. Itse pienikokoisena olen isoimmaksi haasteeksi kokenut ulottuvuuden, elin sen, että kaikista tavaroista ei ylety ottamaan hyvää otetta. Paino itsessään on harvemmin ongelma.
Kyllähän naisistakin on apua muutossa. Kyllä ne jaksaa kahvia keittää ja kantaa normaaleja pieniä huonekasveja ja muovikassinyssäköitä. Unohtamatta sitä päsmäröintiä ja nalkutusta
No joo, olen tuo viisikymppinen, aktiivi jo tässä ketjussa.
En välttämättä minäkään tehokkuuden vuoksi noin nuoria ottaisi innolla vaativaan kiireiseen muuttohommaan, en tyttöä enkä poikaa. Mutta toisaalta heille olisi tosi hyvää oppia elämään, se, että näkisivät, kuinka hommat hoituvat.
Ja aloituksen dilemmahan oli se, että avuksi haluttiin vain poikaa.
Siitä tässä keskusteltiin. Tytöistä kasvaa naisia. Jos asenne on tuollainen, kuten tällä vaarilla, se lyttää tytön, eikä se ainakaan voimista halua kasvaa voimakkaaksi pärjääväksi naiseksi.
Siitä tässä puhuttiin. Jos minulle olisi sanottu lapsena, että muuttoavuksi en kelpaa minä, mutta veljeni kelpaa, olisin kyllä ollut hämilläni.
Tasa-arvokasvatus on todellakin tärkeää. Itse olen onnekas: synnyin 60-luvulla, ja jo silloin minua kasvatettiin niin, että pystyn ihan samoihin asioihin kuin veljeni. Leikkasin ruohoa, kuten veljeni. Isä otti mukaansa tekniseen työpaikkaansa niin minut kuin veljenikin. Täysin tasa-arvoisesti.
Isä tarjosi mahdollisuuden siihen, että minä en ole "pelkkä tyttö". Hän antoi mahdollisuuden ymmärtää tekniikkaa, vetureita.
Ja luulenpa muuten, että veljenikin tätä kautta arvostaa pärjääviä naisia.
Olen onnekas. Tasa-arvo on rakkautta.