Eksä laittoi välit poikki alettuaan seurustella uuden naisen kanssa, onko tämä normaalia käytöstä ?
Erosin eksäni kanssa muutama vuosi sitten viisi -ja puolivuotisesta suhteesta yhteisymmärryksessä, ja jatkoimme eron jälkeen ystävinä. Eksäni tapasi kesän alussa uuden naisen ja alkoi hiljattain seurustella hänen kanssaan, ja he suunnittelevat jo yhteenmuuttoakin. Eilen eksä ilmoitti ihan puun takaa minulle, ettei hän halua olla kanssani enää missään tekemisissä, koska hänen nykyinen suhteensa on vakava ja hän haluaa pyyhkiä kaikki menneet pois mielestään keskittyäkseen uuteen suhteeseensa.
Onko tämä ihan normaalia käytöstä ? Ennen tätä tulimme kyllä toimeen ihan hyvin keskenämme, ja hän oli ehtinyt tavata ja tutustua nykyiseen mieheeni eikä mielestäni osoittanut milloinkaan mitään katkeruuden tms. merkkejä. Miten ihmeessä hän voi tuosta vain heittää hyvän ystävyytemme hukkaan ?
Kommentit (52)
Kaikki merkit viittaavat siihen että eksäsi nyksä on mustasukkainen pirttihirmu.
Onko tämä normaalia? Kyllä. Tervettä? Ei.
En ole tekemisissä exieni kanssa, mutta ei se tarkoita, että oisin heidän vihamiehensä. :D Se tarkoittaa että ovat täysin yhdentekeviä ihmisiä. Ei ole mitään tunteita, ei myönteisiä eikä kielteisiä, koska en edes ajattele heitä juuri koskaan. Täysin normaalia minusta.
Vierailija kirjoitti:
En ole tekemisissä exieni kanssa, mutta ei se tarkoita, että oisin heidän vihamiehensä. :D Se tarkoittaa että ovat täysin yhdentekeviä ihmisiä. Ei ole mitään tunteita, ei myönteisiä eikä kielteisiä, koska en edes ajattele heitä juuri koskaan. Täysin normaalia minusta.
Minä ajattelen joskus eksääni, koska hän liittyy moneen vaikkapa opiskeluaikaiseen kommellukseen, esim. ekan kerran juteltiin psykan pääsykokeissa. Päästiin molemmat, luettiin yhdessä kavereina ja oltiin samoissa opiskeluporukoissa. Seurusteltiin sit jokunen vuosi, kunnes todettiin, että kavereita ollaan eikä muuta, mutta ihan siihen opiskeluporukkaan me molemmat kuulutaan, jotka hiuksia päästä revittiin tenteissä ja hauska on joskus kysellä, mitä kuuluu ja varsinkin millaisissa töissä on. Miedän ois varmaan alunprinkin pitänyt aina vaan olla kavereita, seurustelu oli virhe, koska seurusteluun tarvitaan muutakin kuin se mitä meillä oli. Sen tiedän nyt kun olen aviomieheni tavannut ja tiedän, mitä on rakkaus josta ei puutu mitään ja joka ei pelkisty ystävyyteen. Mut minusta on tosi mukava kuulla, miten hyvin hänellä menee, kiva avopuoliso, hyvä työ, hein yhteiset lomat just sellasia, mistä eksä tykkää (aurinkolomat kun mä tykkään retkeillä vaikka Islannissa). Tykkään mun eksästä, hän on hyvä tyyppi. Ei mulle, mut jollekin toiselle ja tykkään myös hänen avopuolisosta. Kaunis ja positiivinen rempseä nainen. Jos on jonkun kans jakanu monta vuotta arkea ni kyl minusta niit positiivisia tunteita voi olla ja sellaista, että mielellään kuulee, että toisella menee hyvin niin kuin haluaa kuulla muillakin kavereilla menevän hyvin.
t. 41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos exän nyksä on noin mustis niin suhde kannattaisi lopettaa heti alkuunsa. Mustasukkaisuus on monen persoonallisuushäiriön piirteenä.
Jospa exän nyksä on vaikka kokenut pettämisiä ja muuta helvetillistä, epäilyt ja pelko eivät vain ota väistyäkseen, luottamus viety ja haluaa nyt pelata varman päälle? En kyllä menisi syyttelemään.
Silloin ei ole kypsä uuteen parisuhteeseen. Ensin pitää käsitellä menneet. Uusi kumppani ei voi olla vastuussa siitä, mitä häntä ennen on tapahtunut.
Niinpä juuri, kun tässä voi tilanne olla juuri näin, ettei uusi nainen ole kypsä uuteen! :) Moniko nykypareista toimii niin fiksusti, kuin sanot? Aika arkista kauraa nuo exäriidat taitaa olla, ja usein exien kans petetään jopa vuosien päästä jne?
Uusi kumppani ei tietenkään ole vastuussa menneisyydestä tai yleensä siitä mitä aiemmin on jollekin tapahtunut. Näissä olosuhteissa on kuitenkin helpompaa aloittaa puhtaalta pöydältä, jos ne exät eliminoidaan pois. On ehkä pienet mahikset onnistua? Aika parantaa, ja luotto alkaa palata, jos rehellisesti ja toista kuunnellen hiljaa edetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin miehelleni heti kun suhteemme alkoi vakavoitua että ex tai minä, jompaankumpaan loppuu nyt yhteydenpito kokonaan. Jännä että valitsi minut :D
Jos minulle olisi annettu tuollainen ultimatum, niin olisin valinnut yhteydenpidon exään. Ihan yksinkertaisesti siksi, että en halua olla parisuhteessa, joka perustuu uhkailuille.
Sama juttu. Lisäksi olen bi, että pitäisi varmaan luopua varmuudeksi kaikista ystävistäni, löytyy sekä miehiä että naisia, pari eksääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä exien kanssa kaveeraamista enkä myöskään usko, että mies ja nainen (heteroja) voivat olla vain ystäviä. Ex on ex syystä ja vastakkaisten sukupuolten välillä on pääosassa tapauksia aina jotain kipinää. Siksi itse olen ollut se pirttihirmu, joka on tuonut esille, että jos minun kanssa meinaa elämänsä jakaa, ei tarvi muiden naisten kanssa harrastaa, kahvitella eikä pyöriä missään. Mieheni on ihan vapaasti tehnyt valinnan jättää naispuoliset ystävät ja exät taakseen. En ole vaatinut, en painostanut, todennut vain mitä asiasta mietin.
22 jatkaa vielä: Itse toimin luonnollisesti samojen periaatteiden mukaisesti. Satunnaisesti joku ihminen menneisyydestä ottaa yhteyttä, pyytää kahville "ihan kavereina" tms mutta kaikille olen vastannut, että olen nyt suhteessa enkä koe yhteydenpitoa soveliaaksi.
Ai herranjestas!
Minua lähinnä oksetti exä joka "halusi olla kaveri" ja sillä varjolla uteli tekemisiäni, kyttäsi ja kyyläsi. Kerran kännissä myönsi, että haluaisi minut takaisin ja panin kaikki välit poikki heti. Jos ei tuota vertaa kunnioita miestäni ja lapsiani, niin ei ole minun ystäväni. Outoa miten joku jaksaa roikkua, vaikka toisella olisi jo ihan uudet kuviot.
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä oksetti exä joka "halusi olla kaveri" ja sillä varjolla uteli tekemisiäni, kyttäsi ja kyyläsi. Kerran kännissä myönsi, että haluaisi minut takaisin ja panin kaikki välit poikki heti. Jos ei tuota vertaa kunnioita miestäni ja lapsiani, niin ei ole minun ystäväni. Outoa miten joku jaksaa roikkua, vaikka toisella olisi jo ihan uudet kuviot.
Toi on tökeröä kyllä. Mutta voi olla ihan vilipittömän kaverillisia välejäkin, esim. mun koira, joka oli mein yhteinen sen aikaa kun asuttiin yhdessä, saa olla eksäni ja hänen puolisonsa luona hoidossa jos ollaan mieheni kans lomalla. Onnistunee varmaan vaan kaverivälit, jos kumpikin haluu vaan hyvää toiselle eikä halua takaisin eikä tunne muuta kuin kaveruutta. Muussa tapauksessa tuskin onnistuu. Tiiättekö mitä sanoisin eksälle, jos yrittäis mua: "älä hullu pilaa tota juttua Veeran (nimi muutettu) kans ees puhumalla tollasta. Hän on huippu." Olen vilpittömän iloinen, kun eksällä on seurustelun loppumisen jälkeen löytynyt tää Veera, joka vaikuttaa tosi hyvältä tyypiltä. Jos itse huomaa, että ollaan vaan kavereita, eikä muuta nii ei sen toteaminen estä sitä, ettei toivois toiselle onnea tai hyvää tai vois joskus kysyä, mitä kuuluu heille ja miten menee töissä. Tosin asutaan eri paikkakunnilla eli ei sellain nähdä muuta kuin jos he ottaa koiran hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos exän nyksä on noin mustis niin suhde kannattaisi lopettaa heti alkuunsa. Mustasukkaisuus on monen persoonallisuushäiriön piirteenä.
Jospa exän nyksä on vaikka kokenut pettämisiä ja muuta helvetillistä, epäilyt ja pelko eivät vain ota väistyäkseen, luottamus viety ja haluaa nyt pelata varman päälle? En kyllä menisi syyttelemään.
Silloin ei ole kypsä uuteen parisuhteeseen. Ensin pitää käsitellä menneet. Uusi kumppani ei voi olla vastuussa siitä, mitä häntä ennen on tapahtunut.
Niinpä juuri, kun tässä voi tilanne olla juuri näin, ettei uusi nainen ole kypsä uuteen! :) Moniko nykypareista toimii niin fiksusti, kuin sanot? Aika arkista kauraa nuo exäriidat taitaa olla, ja usein exien kans petetään jopa vuosien päästä jne?
Uusi kumppani ei tietenkään ole vastuussa menneisyydestä tai yleensä siitä mitä aiemmin on jollekin tapahtunut. Näissä olosuhteissa on kuitenkin helpompaa aloittaa puhtaalta pöydältä, jos ne exät eliminoidaan pois. On ehkä pienet mahikset onnistua? Aika parantaa, ja luotto alkaa palata, jos rehellisesti ja toista kuunnellen hiljaa edetään.
Luotto ei ikinä palaa sillä tavalla, että epäillään, vakoillaan ja pakotetaan katkaisemaan ystävyyssuhteita. Tästä aiheesta oli ihan äskettäin jossain perheterapeutin kirjoituskin. En valitettavasti usko löytäväni linkkiä enää. Hänen sanomansa oli kuitenkin selkeä: kontrolloiminen ei tuota tulokseksi luottamusta vaan juuri päinvastoin, se vain lisääntyy jos toinen siihen alistuu (esim. antaa tutkia puhelimensa jne).
Jumaliste että on mustasukkasia akkoja koko Suomi täynnä.
Millä perusteella se nyt ei olekaan ap:n exän tahto, vaan exän nyxän vaatimus, että välit on katkaistava?
Minä oon hyvissä väleissä eksäni kanssa. Olen naimisissa ja mieheni on elämäni rakkaus. Eksän (ei oltu naimisissa) kans erottiin kavereina, koska todettiin, että kavereitahan me ollaan eikä rakastavaisia. Oon tosi iloinen, kun hän myös on löytänyt elämänsä rakkauden sittemmin. Soitellaan kuulumisia puolin ja toisin n. 4 kertaa vuodessa ja hyvänjoulunviestit laitellaan. En aidosti ymmärrä, miten tällainen kaveruus vois häiritä ketään. Ei häiritse mun aviomiestä, ei hänen avopuolisoa eikä ketään. Ei ihmisistä tartte tuntemattomia tai vihamiehiä tulla, jos seurustelu ei toimi.