Appivanhemmat ja ruoka, tulee korvistakin!
He eivät oikeasti puhu mistään muusta. Joko siellä syödään, syödään ja puhutaan ruoasta tai puhutaan ruoasta.
Minulta tivataan mitä meillä syödäön, kuoleeko poika nälkä, selostetaan mitä muualla on syöty, mitä muut ovat syöneet, mitä muiden pitäisi syödä. Miten he suövät parrmmin kuin muut. Miten anoppi laittaa parempaa ruokaa kuin muut. Miten naapurin Liisa vuonna 1984 laittoi kirjolohern Herbamarea. Miten kirjoloheen ei saa laittaa Herbamarea.
Kommentit (4)
Mieluummin kuuntelisin ruokapugetta kuin anopin loputonta itseylistystä ja turhanpäiväisiä juoruja ihmisistä, joita en oo ikipäivänä edes nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin kuuntelisin ruokapugetta kuin anopin loputonta itseylistystä ja turhanpäiväisiä juoruja ihmisistä, joita en oo ikipäivänä edes nähnyt.
Niin. Heillä se yhdistetään siihen ruokapaasaukseen. Anoppi on paras kokki evö ja muut surkeita. Vähintään puoli tuntia pitää joka aterialla keskittyä laulamaan sitä ylistysvirttä. Ja oikeasti anopin ruoka on kamalaa. Suola on ainoa mauste. Vain liha ja peruna on ruokaa. Kasviksia ei ole. Ja jälkiruoka on paakkuinen kiisseli. Ap
Ja jos mennään ravintolaan, he haukkuu ääneen stä ruokaa ja selittää että anoppi laittaa parempaa.
Tsempit!