HS Mielipide: Yhä harvempi nainen jaksaa olla miehelle vain arjen mahdollistaja
http://www.hs.fi/mielipide/a1470625865331
"HELSINGIN SANOMISSA on käsitelty puhumisen vaikeutta parisuhteessa. Kaksi kolmasosaa eroista kuulemma tapahtuu naisten aloitteesta. Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula sanoi (HS Kotimaa 8.8.), että joka kolmas mies ei ymmärrä, miksi puoliso haluaa erota.
Olen eronnut kahdesti. Ensimmäisellä kerralla puolisoni oli yllättynyt, koska hän oli sitä mieltä, että kaikki on hyvin ja minä vain kuvittelen, että meillä menee huonosti. Olin puhunut minua vaivanneista asioista, mutta sitä ei noteerattu. Ainoa vaihtoehto oli erota.
Toisessa liitossa pidin huolta, että puhuimme asioista juuri niin rakentavasti kuin Kontulakin suosittelee. En voi sietää naputusta tai huutamista. Silti sain jossain vaiheessa kuulla, että meillä ei olisi mitään ongelmia, jos minä en niitä tekisi.
Jos olisin tyhjäpäinen kiukuttelija, ymmärtäisin moisen kritiikin, mutta tiedän olevani täyspäinen nainen.
Omien ja ystävieni kokemusten pohjalta olen alkanut miettiä, onko sittenkin kyse vain asenteesta. Siis siitä vanhasta, että naisen esittämiä asioita pidetään vähempiarvoisina miesten mielipiteiden rinnalla.
Toivon, että olen väärässä. Mutta jos ainakin osa miehistä ajattelee näin, heidän kannattaa tarkistaa näkökulmaansa, jos haluavat ylläpitää hyvää parisuhdetta. Yhä harvempi nykyaikainen nainen jaksaa olla miehelle vain arjen mahdollistaja, kun sen sijaan voi elää rikkaampaa elämää ilman tuonkaltaista väheksyntää.
Tyytyväinen uussinkku
Kommentit (1022)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle naiset/miehet joilla oma puoliso ei ota vastuuta eikä tiedä missä tavarat on ja tekee mielestänne vähemmän töistä: Onko teilä samanlainen olo töissä, joudutteko sielläkin tekemään enemmän kuin muut tumpeloiden työkaverien takia? Entä esim. sukujuhlissa jossa esim. yhdessä kokataan, eikö ne muut ymmärrä kuinka asiat tulisi hoitaa? Jos nita ongelmallisia ihmisiä on kertynyt paljon omaan elämään kannattaa katsoa peiliin: kontrollifriikki ihminen on rasittava ympäristölleen.
Käsi sydämellä voin sanoa, että pääsääntöisesti työkaverit hoitavat hommansa ihan hyvin. Tietysti sielläkin on tumpeloita, joiden mokia saa aina olla korjailemassa ja esim kesätyöntekijät aiheuttavat usein päänvaivaa, mutta enimmäkseen kyllä kaikilla on hommat hanskassa. Sukujuhlissa ei tällaisia asioita kyllä huomaa muuten kuin siten, että toiset istuvat vain viihtymässä sillä aikaa kun toiset puuhailevat. Ne, jotka puuhailevat, osaavat kyllä hommansa tai jos eivät osaa, niin tekevät mitä pyydetään tai kysyvät, miten voi auttaa.
Eli ainut ongelma on se oma mies? Eron saa helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa parisuhteessa olen huomannut samoja asioita. Monet arkeen liittyvät käytännön asiat ovat jotenkin luiskahtaneet vain minun hoidettavakseni. Olen väsynyt ja stressaantunut siitä. Mies kyllä tekee pyydettäessä, mutta ei oma-aloitteisesti.
Puhuttu on, mutta ei auta. Mies ei kuulemma osaa eikä huomaa. Jokin aikaa sitten minulle sattui töissä ikävä asia, josta tunsin tarvetta puhua, mutta siitäkään ei saanut keskustelua aikaiseksi, tuntui, ettei miestä kiinnosta. Olen miettinyt eroa yhä useammin.Tekeekö se mies teillä joitain asioita, joita sinä et tee?
Kysymyshän ei nyt ole tästä. Vai meneekö se niin että kun maalaa aidan, ei tarvitse kuunnella viikkoon mitä nainen haluaisi jutella?
Tämä on se hauska juttu. Miehet haluaa puhua jostain niin ne kyllä ohitetaan MUTTA jos naiselle on työkaveri unohtanut aamulla sanoa huomenta pitää siitä vetää tuntien analyysi miehen kanssa.
Olisipa naisten ja miesten ajatukset ja tunteet samalla tasolla mutta kun ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut yhteiskuntapolitiikkaa, uskontotieteitä, psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa, oikeustieteitä (rikosoikeus), kirjallisuutta, taiteen sosiologiaa. Psykkan opinnot on tosi vaikeita sivuaineena,
Tämäkin on varmasti vain täky heille jotka ajattelevat asioista eri tavalla, kuin sinä? Eikä suinkaan vain yritystä nostaa itseäsi muiden yläpuolelle eihän?
Kuule, tuo on jo todella asiatonta ja vainoharhaista jankkaamista. Joku tuon kirjoittajan tekstissä selvästi kolahti sinuun, kerta hyökkäät noin voimakkaasti. Ja asiattomasti. Lopeta ja lue koko teksti, tai annan olla, jos haluat haastaa vain riitaa. Todella raskasta ja ärsyttävää luettavaa tuollainen henkilökohtainen mollaus ja vainoaminen.
Ja sinulle, tuon alkuperäisen kirjoituksen kirjoittajalle, haluan sanoa, että kirjoitit paljon hyviä, osuvia juttuja, jotka koskevat tällä hetkellä jokaista elävää sukupolvea. Nämä traumat todellakin siirtyvät eteenpäin ja sitä kautta polveutuvat jälkeläisille. Aiheuttaen erinäköisiä sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia. Älä välitä tästä sekopäisestä jankkaajasta, kirjoituksesi oli todella hyvä!
T. ohis, joka kyllästynyt nettihäiriköihin
Kiitti! Samaa vikaa vähän minussa, kun ei oikein malta täysin provosoitua. Hyvä aihe tämä keskustelun avaus ja pääosin kiva keskustelu. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan täälläkin jokin aika sitten ketju siitå kun jotkin asuat "pitää tehdä niinkuin nainen haluaa ".Siinä ketjussa oli hyviä esimerkkejä siitä millaiset miesten tekemät jutut ei kelpaa, tyyliin lapset viety päiväkotiin talvella ilman toppavaatteita, ruoaksi koko päivänä 3-vuotias saanut banaanin kun nainen ollut muualla ja mies pelannut koko päivän jne. Enkä nyt tarkoita että naiset aina olisivat oikeassa ja miehet itsekkäitä toheloita mutta noita miehiä oikeasti on paljon joiden tapa tehdä asioita ei ihan syystä käy.
Noista esimerkeistä tuli mieleen että miehet ovat poikkeuksellisesti tehneet jonkun homman, jonka normaalisti nainen hoitaa täysin yksin. Miehelle ei ole siis muodostunut mitään käsitystä siitä, miten homma normaalisti hoidetaan eikä nainen ole myöskään neuvonut hanta. Ilman toppavaatteita päiväkotiin viety lapsi on varmaan viety autolla ja kuviteltu, että päiväkodissa lapsella on ulkoiluvaatteet valmiina. Ei kukaan, ei mies eikä nainen, joka on tottunut hoitamaan jonkun asian, hoida sitä noin päin persettä.
Jos olet oikeasti tuota mieltä niin sinä todistat oikeaksi sen että miehet tahallaan sabotoivat sen homman joka heille on langennut.
Jokainen täysjärkinen ihminen joka itsekin on onnistunut kasvamaan aikuiseksi tietää ihan ilman kasvatusoppaita että ihminen tarvitsee ruokaa joka päivä pysyäkseen kunnossa ja hengissä. Saati lapsen ISÄ vaikkei normaalisti asiasta vastuuta kantaisikaan.
Eri asia voi olla ruuan laatu vaikka kummalta tuntuu ettei 3-vuotiaan isä olisi yhden yhtä kertaa nähnyt mitä ruokaa lapsi syö tai suorastaan syöttänyt tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan täälläkin jokin aika sitten ketju siitå kun jotkin asuat "pitää tehdä niinkuin nainen haluaa ".Siinä ketjussa oli hyviä esimerkkejä siitä millaiset miesten tekemät jutut ei kelpaa, tyyliin lapset viety päiväkotiin talvella ilman toppavaatteita, ruoaksi koko päivänä 3-vuotias saanut banaanin kun nainen ollut muualla ja mies pelannut koko päivän jne. Enkä nyt tarkoita että naiset aina olisivat oikeassa ja miehet itsekkäitä toheloita mutta noita miehiä oikeasti on paljon joiden tapa tehdä asioita ei ihan syystä käy.
Noista esimerkeistä tuli mieleen että miehet ovat poikkeuksellisesti tehneet jonkun homman, jonka normaalisti nainen hoitaa täysin yksin. Miehelle ei ole siis muodostunut mitään käsitystä siitä, miten homma normaalisti hoidetaan eikä nainen ole myöskään neuvonut hanta. Ilman toppavaatteita päiväkotiin viety lapsi on varmaan viety autolla ja kuviteltu, että päiväkodissa lapsella on ulkoiluvaatteet valmiina. Ei kukaan, ei mies eikä nainen, joka on tottunut hoitamaan jonkun asian, hoida sitä noin päin persettä.
Jos olet oikeasti tuota mieltä niin sinä todistat oikeaksi sen että miehet tahallaan sabotoivat sen homman joka heille on langennut.
Jokainen täysjärkinen ihminen joka itsekin on onnistunut kasvamaan aikuiseksi tietää ihan ilman kasvatusoppaita että ihminen tarvitsee ruokaa joka päivä pysyäkseen kunnossa ja hengissä. Saati lapsen ISÄ vaikkei normaalisti asiasta vastuuta kantaisikaan.
Eri asia voi olla ruuan laatu vaikka kummalta tuntuu ettei 3-vuotiaan isä olisi yhden yhtä kertaa nähnyt mitä ruokaa lapsi syö tai suorastaan syöttänyt tätä.
Kuten jokainen ajokortinkin omistava nainen ymmärtää että autoon on vaihdettava kesä- ja talvirenkaat vuodenaikojen mukaan, mutta eipä vaan täälläkään päteneeltä besserwisseriltä olisi onnistunut vaikka tietää missä rengasraudat ja pultit säilytetään. Kyse on siitä, ettei miehelle muodostu rutiinia lapsenhoidossa jos ei koskaan hoida sitä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Ja naiset jonottaa päästäkseen tyhjentämään ulkohuusia, ajamaan nurmikkoa, tekemään halkoja? Tuollaisissa esim. sukumökkitilanteissa ne vanhat roolijaot korostuu. Silti aina porukasta löytyy ne jotka, vaikka eivät tekisikään, tietävät parhaiten miten hommat pitäisi tehdä ja kritisoivat muita. Näitä ihmisiä on paljon, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämellä: ei mulla ole sellainen olo duunissa, koska jokaisella on oma leiviskänsä ja en minä niihin millään lailla puutu, eivätkä he minun työhöni. Kaikki osaa ja tekee asiansa asiallisesti. Paitsi että sukujuhlissa kyllä huomaa sen, että keittiö on naisten valtakuntaa ja sinne ei yksikään mies koskaan eksy edes kohteliaisuuttaan kysymään, että voisiko tehdä jotain osallistuakseen.
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle naiset/miehet joilla oma puoliso ei ota vastuuta eikä tiedä missä tavarat on ja tekee mielestänne vähemmän töistä: Onko teilä samanlainen olo töissä, joudutteko sielläkin tekemään enemmän kuin muut tumpeloiden työkaverien takia? Entä esim. sukujuhlissa jossa esim. yhdessä kokataan, eikö ne muut ymmärrä kuinka asiat tulisi hoitaa? Jos nita ongelmallisia ihmisiä on kertynyt paljon omaan elämään kannattaa katsoa peiliin: kontrollifriikki ihminen on rasittava ympäristölleen.
Kuule, ihan naisena osaan ne nutmikot ajella ja halkoja hakata. Huussia ei tarvitse tyhjentää, jos on ihan oikea vessa. Ja tiedätkös, rakastan halkojrn hakkaamista ja nutmikon leikkuuta, sillä ne työt käyvät samalla urheilusta! Niin väsyttää tuo stereotyyppinen jako, että naiset ne vaan piipertää naisten töitä ja miehet miesten...olen ollut firman muutossakin kantamassa painavia mappikaappeja muuttoautoon ja työkaverilta, joka oli MIES, loppui voimat ennen minua ja hajoitti selkänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan täälläkin jokin aika sitten ketju siitå kun jotkin asuat "pitää tehdä niinkuin nainen haluaa ".Siinä ketjussa oli hyviä esimerkkejä siitä millaiset miesten tekemät jutut ei kelpaa, tyyliin lapset viety päiväkotiin talvella ilman toppavaatteita, ruoaksi koko päivänä 3-vuotias saanut banaanin kun nainen ollut muualla ja mies pelannut koko päivän jne. Enkä nyt tarkoita että naiset aina olisivat oikeassa ja miehet itsekkäitä toheloita mutta noita miehiä oikeasti on paljon joiden tapa tehdä asioita ei ihan syystä käy.
Noista esimerkeistä tuli mieleen että miehet ovat poikkeuksellisesti tehneet jonkun homman, jonka normaalisti nainen hoitaa täysin yksin. Miehelle ei ole siis muodostunut mitään käsitystä siitä, miten homma normaalisti hoidetaan eikä nainen ole myöskään neuvonut hanta. Ilman toppavaatteita päiväkotiin viety lapsi on varmaan viety autolla ja kuviteltu, että päiväkodissa lapsella on ulkoiluvaatteet valmiina. Ei kukaan, ei mies eikä nainen, joka on tottunut hoitamaan jonkun asian, hoida sitä noin päin persettä.
Jos olet oikeasti tuota mieltä niin sinä todistat oikeaksi sen että miehet tahallaan sabotoivat sen homman joka heille on langennut.
Jokainen täysjärkinen ihminen joka itsekin on onnistunut kasvamaan aikuiseksi tietää ihan ilman kasvatusoppaita että ihminen tarvitsee ruokaa joka päivä pysyäkseen kunnossa ja hengissä. Saati lapsen ISÄ vaikkei normaalisti asiasta vastuuta kantaisikaan.
Eri asia voi olla ruuan laatu vaikka kummalta tuntuu ettei 3-vuotiaan isä olisi yhden yhtä kertaa nähnyt mitä ruokaa lapsi syö tai suorastaan syöttänyt tätä.Kuten jokainen ajokortinkin omistava nainen ymmärtää että autoon on vaihdettava kesä- ja talvirenkaat vuodenaikojen mukaan, mutta eipä vaan täälläkään päteneeltä besserwisseriltä olisi onnistunut vaikka tietää missä rengasraudat ja pultit säilytetään. Kyse on siitä, ettei miehelle muodostu rutiinia lapsenhoidossa jos ei koskaan hoida sitä lasta.
Se ettei muka tiedä jotain, on äärimmäisen huono tekosyy. Silloin avaa suunsa, kysyy ihan suusanallisesti, tai etsii netistä tietoa. Lasten hoitoon kuuluu ihan samat asiat, mitä kenen tahansa ihmisen hoitoon: riittävästi ravintoa, riittävästi aktiviteettiä, oikeanlaiset vaatteet, riittävästi unta, rakkautta ja hellyyttä. Ei ole mitään rakettitiedettä, tai ydinfysiikkaa. Ihan pitäisi arkijärjellä, kysymisellä ja havainnoimisella selvitä.
Niin minäkin teen, jos en tiedä jotain. Kysyn, otan selvää. En hutki menemään laput silmillä, että kai tämä jotenkin tästä, vaan olen tilanteen tasalla siitä, mitä teen. En tiedä on internetin ja parantuneen kommunikaation aikana yksi typerimmistä lausahduksista ja kertoo siitä, että ihminen kuvittelee, että muiden pitää kantaa kaikki tieto hänen luokseen. Ettei yksilöllä olisi muka mitään vastuuta siitä, että ottaisi itse selvää ja osallistuisi itse niihin arjen askareisiin, eikä vasta sitten, kun erikseen pyydetään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan täälläkin jokin aika sitten ketju siitå kun jotkin asuat "pitää tehdä niinkuin nainen haluaa ".Siinä ketjussa oli hyviä esimerkkejä siitä millaiset miesten tekemät jutut ei kelpaa, tyyliin lapset viety päiväkotiin talvella ilman toppavaatteita, ruoaksi koko päivänä 3-vuotias saanut banaanin kun nainen ollut muualla ja mies pelannut koko päivän jne. Enkä nyt tarkoita että naiset aina olisivat oikeassa ja miehet itsekkäitä toheloita mutta noita miehiä oikeasti on paljon joiden tapa tehdä asioita ei ihan syystä käy.
Noista esimerkeistä tuli mieleen että miehet ovat poikkeuksellisesti tehneet jonkun homman, jonka normaalisti nainen hoitaa täysin yksin. Miehelle ei ole siis muodostunut mitään käsitystä siitä, miten homma normaalisti hoidetaan eikä nainen ole myöskään neuvonut hanta. Ilman toppavaatteita päiväkotiin viety lapsi on varmaan viety autolla ja kuviteltu, että päiväkodissa lapsella on ulkoiluvaatteet valmiina. Ei kukaan, ei mies eikä nainen, joka on tottunut hoitamaan jonkun asian, hoida sitä noin päin persettä.
Jos vuosia on joka aamu nähnyt kaksi toppapukuista lasta eteisessä tarhaan lähdössä, ei ole huomannut että heillä on toppavaatteet päällä? Tässä on se ongelma, miehiä ei kiinnosta.
Tähän se kiteytyy: vuosia nähnyt mutta ei kertaakaan tehnyt tai ollut itse vastuussa niin silti pitäisi osata kaikki sama mitä se vuosia asiat itse tehnyt ja hoitanut äiti. Varmaan sinäkin olet vuosia nähnyt miten autossa on kesällä kesärenkaat ja talvella talvirenkaat, mikset osaa itse vaihtaa niitä (tähän keksi joku teidän tilanteeseen sopiva esimerkki kotityöstä, jonka mies hoitaa niin että sinä et edes huomaa)?
No jos vastaan tähän esimerkkiin vaikka ei nyt ihan osu; vaikka en vaihtaisi autooni renkaita niin tiedän missä renkaita, pultteja ja rengasrautaa säilytetään ja tiedän koska renkaat kuuluu vaihtaa koska olen "läsnä" kodissamme. Mies ei tiedä missä lasten talvikamppeet ovat vaikka tässä kämpässä ei montaa säilytyspaikkaa ole. Olen yrittänyt kauniisti ja nalkuttamatta näyttää missä talvihaalarit ovat mutta vastauksena tulee että joo, joo kyl mää tiedän. Mikäli satun olemaan työmatkalla sinä aamuna kun talvihaalareita tarvitaan niin 99,9 % varmuudella saan puhelinsoiton että missä h***ssa ne haalarit ovat. Mikäli aavistelen ko. tarvetta ja haen haalarit valmiiksi eteiseen mahdollisen kylmän ilman varalle työmatkani aikana niin mies kokee sen hänen väheksymisenä.
Täytyy sanoa että tässä parisuhteessa on hetkiä jolloin mietin että mitähän vattua... Ja voin sanoa että en nalkuta, en pihtaa, en tiuski, en kyttää ja annan miehen harrastaa ja mennä. Miehen mielestä hän on hyvä aviomies ja isä koska hän ei ryyppää, petä eikä räyhää. Jos yritän puhua nätisti kuinka kaipaisin enemmän osallistuvaa asennetta kodin ja lasten asioihin jotta ei tuntuisi kuinka kaikki on harteillani niin saan takaisin kuinka "naisille ei mikään riitä"- puheen. Niin, ehkä me naiset sitten haluamme liikaa?!?Koitapas kerran huviksesi tosiaan vaihtaa ne renkaat. Kun olet kiskonut rengasraudalla renkaat vanteiltaan niin voin vaikka vannoa että mieheltäsi tulee sinulle vähintään samanlaiset huudot kuin sinulta miehelle noista toppavaatteiden unohtamisesta.
Esimerkki oli huono ja ilmaisin itseni epäselvästi, anteeksi siitä. Pointtini oli se että mikäli mies ei olisi vaihtamassa renkaita niin niin saisin renkaat vaihdettua autooni tavalla tai toisella koska tiedän missä renkaat ym muut on - veisin vaihtoon rengasliikkeeseen tmv. ( siellä muuten nytkin vaihdetaan, en rasita miestä tällaisella työllä huom ironiaa). Mutta mies ei "halua" tietää missä lasten kamppeet ovat koska se on minun "tehtäväni" ja jos en ole paikalla, niin se on silti edelleen minun "tehtäväni".
Tavalla tai toisella myös se miehesi sai lapsen päiväkotiin. Jos ei ollut ulkoiluvaatteita, niin voi voi. Päiväkodeista löytyy tuollaisia varten jotain lainavaatteita ja jos ei, niin ne pyydetään tuomaan ne tai joku jää sisälle hänen kanssaan. Eikä maailma kaadu. Ja tuollaisen "ironian" voit kyllä lopettaa. Naisena minua oikein hävettää miten alentavasti jotkut suhtautuvat miehiinsä.
Eli mies voi aina olettaa, että päiväkodista kyllä tädit tai sedät kertovat, että ulkovaatteet tarvitaan? Mites olisi, jos mies ihan itse huolehtisi ilman, että aina jonkun tarvitsee sanoa asiasta..? Maailma ei kaadu jos lapsi puetaan talvella crocseihin ja shortseihin, mutta se ei ole lapsen perustarpeista huolehtimista ja se poikii lastensuojeluilmoituksen päiväkodin toimesta. Oma isäni jätti minut taaperona yksin laiturille tunniksi kun meni itse kokemaan verkot, äiti oli huutanut kuin hinaaja kun oli kuullut. Saman oli tehnyt uudestaan ja sen jälkeen en enää päässyt isän kanssa mihinkään.
Murrosiässä erehdyin sen kanssa kerran kahdestaan eräretkelle jonne se oli pakannut yhden makkaran, sinappia ja mustaa kahvia. Ei, en kuollut siihenkään sillä sainhan järvestä vettä juotavaksi. Mutta eipä ole mitään suhdetta isäänkään syntynyt, ei sitä kiinnostanut mun hyvinvointi tai perustarpeet koska oli niin pohjattoman itsekäs. Iskä on kuollut aikaa sitten, ei ole ikävä ollut muuta kuin sitä isää, jota en koskaan saanut. Kateellinen olen ollut kavereille joiden isät välitti ja huolehtivat. En pyytänyt isääni saattamaan minua alttarille, koska en kokenut häntä läheiseksi. Lapselle rakkaus ja välittäminen osoitetaan perustarpeista huolehtimalla ja olemalla kiinnostuneita hänestä.
Lapsi ei ole riippakivi tai aikuisen elämän häirikkö, ja sellaiset vanhemmat jotka eivät lapsistaan välitä eivät ymmärrä millaisen vanhuuden turvan menettävät, kun niitä lapsia ei voikaan saada kiinnostumaan isästä enää myöhemmin. Ihmissuhde rakennetaan, ei pystytetä kuten telttaa.
Jospa keskittyisin lukemaan ennen kuin alat vaahtoamaan surkeasta isäsuhteestasi. Kyseessä oli esimerkki, jossa selkeästi äiti on hoitanut kaiken lapsen vaatehuoltoon, pukemiseen ja päiväkotiin viemiseen liittyvät asiat yksin. Isän ei ole annettu (?) osallistua. Nyt kun äidin ollessa työmatkalla isä vie lapset poikkeuksellisesti päiväkotiin, hän saa huudot siitä ettei tee hommaa samalla rutiinilla kuin äiti. Ei kukaan isä eikä äiti, joka ostaa huolehtii lapsen vaatteista ja päiväkotiin viemisistä, vie lasta pakkasella sisävaatteissa tarhaan.
Kylläpä tulkitsit jännittävästi viestini johon viittasit ("Mies ei tiedä missä lasten talvikamppeet ovat vaikka tässä kämpässä ei montaa säilytyspaikkaa ole. Olen yrittänyt kauniisti ja nalkuttamatta näyttää missä talvihaalarit ovat mutta vastauksena tulee että joo, joo kyl mää tiedän. Mikäli satun olemaan työmatkalla sinä aamuna kun talvihaalareita tarvitaan niin 99,9 % varmuudella saan puhelinsoiton että missä h***ssa ne haalarit ovat. Mikäli aavistelen ko. tarvetta ja haen haalarit valmiiksi eteiseen mahdollisen kylmän ilman varalle työmatkani aikana niin mies kokee sen hänen väheksymisenä.") eli meillä mies saa (sic!) osallistua lasten asioihin mutta kun ei kiinnosta. Lasten asiat ovat minun tehtäväni, olen paikalla tai en kuten myös muut arjen pyörittämiseen liittyvät asiat. Ja minä en huuda, en nalkuta, en tiuski.
Kamalinta mielestäni on se että me naisten kollektiivina vielä mahdollistamme miesten "vapaamatkustamisen" arjessa. Yksi tosielämän esimerkki; poikkeuksellisesti eräässä perheessä mies vei lapsen päiväkotiin aamuisin parin viikon ajan ja eikä toiminut päiväkodin aamurutiinien mukaisesti. Sitten taas parin viikon päästä äiti aloitti aamuviennit niin päiväkodin täti kertoi äidille, että iskä oli toiminut väärin ko. ajan että voisiko äiti kertoa ko. isälle että miten lapsi tuodaan ja jätetään päiväkotiin. Äiti oli hämmentynyt ja kysyi että oliko lapsen isälle kerrottu asiasta jo kyseisen kahden viikon aikana. "Ei, kun meillä on tapana jutella äitien kanssa tällaiset asiat" WTF?!?
Meillä päiväkodin vanhempainillassa oikeasti käytettiin puoli tuntia sen miettimiseen, että miten ne tiedotteet/laput/ilmoitukset jotka joudutaan antamaan isälle (kun tämä esim. hakee lapset) saataisiin äidin tiedoksi asti, kun isät ne aina unohtaa. Tämä ihan vakavalla naamalla. Henkilökunta oli ihan neuvoton sen kanssa, että KAIKKI asiat mitä yritettiin isien kautta saada perille, he unohtivat. Yksikin lapsi joutui sitten joka päivä veivaamaan reppua kotiin ja takaisin (normaalisti reppu viedään perjantaisin kotiin) koska isä ei muistanut mitään hänelle kerrottua asiaa tai hänelle annettu lappu hukkui aina jonnekin. Äiti, joka teki iltapainotteista työtä eikä siksi voinut usein hakea, teki sitten ratsian reppuun joka ilta josko siellä oli jotain muistettavaa.
Vaikea uskoa. Sitenkään, että jos tilanne olisi todella ollut tuo, niin kukaan ei olisi keksinyt kerätä äitien sähköposteja tai puhelinnumeroita listalle ja laittaa tiedotteet menemään sitä kautta.
Kyllä tuo on totta, usko tai älä. Itsekin olin tyrmistynyt. Kyllä päiväkodilla on kaikkien vanhempien numerot ja sähköpostiosoitteet, mutta tietyissä viime hetken muutoksissa (esim. retki peruuntuu, lapsi kolautti kätensä kiipelytelineeseen ja sai mustelman jne.) se akuutti asia kerrotaan lasta hakevalle huoltajalle. Ei hoitohenkilökunta voi mitään sähköpostirinkiä ylläpitää muun työn ohella. Wilmaa on koulussa ihan riittävästi. Ja miksi sinusta on (ilmeisesti?) ok että kahden vanhemman perheissäkin tama muistaminen kaadettaisiin automaattisesti äideille? Eikö tulisi miettiä keinoja saada ne miehet muistamaan? No meillä yritettiin mutta mitään konkreettisesta ei syntynyt, muuta kuin se yhden lapsen repun raahaus (äidin pyynnöstä).
Vierailija kirjoitti:
Olin myös naimisissa miehen kanssa, joka on alivastuullinen. Minä hoidin talouden, kotityöt ja lapset. Mutta se oli näin jälkeenpäin oma vikani, menin naimisiin väärän miehen kanssa. Hän ei ollut minulle sopiva. Sittemmin olen seurustellut miehen kanssa, jonka kanssa jaamme kotityöt yhdessä, vaikka lapset ovat minun. Eli kyllä se huono mies kannattaa vaihtaa. Hyviä miehiä on.
Eli jännämies siitti lapset ja sitten otettiin betamies elättämään ja hoitamaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle naiset/miehet joilla oma puoliso ei ota vastuuta eikä tiedä missä tavarat on ja tekee mielestänne vähemmän töistä: Onko teilä samanlainen olo töissä, joudutteko sielläkin tekemään enemmän kuin muut tumpeloiden työkaverien takia? Entä esim. sukujuhlissa jossa esim. yhdessä kokataan, eikö ne muut ymmärrä kuinka asiat tulisi hoitaa? Jos nita ongelmallisia ihmisiä on kertynyt paljon omaan elämään kannattaa katsoa peiliin: kontrollifriikki ihminen on rasittava ympäristölleen.
Käsi sydämellä voin sanoa, että pääsääntöisesti työkaverit hoitavat hommansa ihan hyvin. Tietysti sielläkin on tumpeloita, joiden mokia saa aina olla korjailemassa ja esim kesätyöntekijät aiheuttavat usein päänvaivaa, mutta enimmäkseen kyllä kaikilla on hommat hanskassa. Sukujuhlissa ei tällaisia asioita kyllä huomaa muuten kuin siten, että toiset istuvat vain viihtymässä sillä aikaa kun toiset puuhailevat. Ne, jotka puuhailevat, osaavat kyllä hommansa tai jos eivät osaa, niin tekevät mitä pyydetään tai kysyvät, miten voi auttaa.
"Tumpeloita, joiden mokia saa aina olla korjailemassa." Kuulostaa tosiaan siltä, että jos asioita ei tehdä sinun haluamalla tavalla niin sitten on kyseessä virhe. Ihmettelen myöskin aina tuota kesätyöntekijöiden syyttämistä. Jos kesätyöntekijä ei osaa hommia, niin lähes poikkeuksetta vika on perrehdytyksessä. Eli ihan itseäsi voit kyllä katsoa peiliin.
En tiedä, tuleeko sinulle yllätyksenä, mutta on olemassa paljonkin töitä, joissa virhe on yksiselitteisesti virhe. Se ei ole mitään sellaista, että et tehnyt tyylilläni ja laittanut lusikoita suoraan, vaan kirjaimellisesti virhe. Esim. kirjanpidossa virhe on virhe ja that's it. Ja veikkaan vahvasti, että lainaamasi kirjoittaja tarkoitti kirjaimellisia virheitä, ei mitään tyylimokia. Ja kyllä, osa kesätyöntekijöistä ovat huonoja, jotka tupeksivat ja hosuvat miten sattuu, vaikka miten neuvoisi, tekisi yksityiskohtaiset ja idiootin varmat kirjalliset ohjeet jne. Jos ihmiseltä puuttuu sisäinen halu tehdä työ kuin työ kunnialla, jos duuniin tullaan asenteella, että pakko kait tänne on v*ttu herätä kauniina kesäpäivänä ja v*tun pomo, kun ei antanu ekstenpore rantalomaa, niin silloin niitä mokia sattuu ;).
Vierailija kirjoitti:
Omassa parisuhteessa olen huomannut samoja asioita. Monet arkeen liittyvät käytännön asiat ovat jotenkin luiskahtaneet vain minun hoidettavakseni. Olen väsynyt ja stressaantunut siitä. Mies kyllä tekee pyydettäessä, mutta ei oma-aloitteisesti.
Puhuttu on, mutta ei auta. Mies ei kuulemma osaa eikä huomaa. Jokin aikaa sitten minulle sattui töissä ikävä asia, josta tunsin tarvetta puhua, mutta siitäkään ei saanut keskustelua aikaiseksi, tuntui, ettei miestä kiinnosta. Olen miettinyt eroa yhä useammin.
Oletko kysynyt, mikä saa hänet ajattelemaan, ettei hän osaa tai opi. Jos hän tekee pyydettäessä, niin silloinhan hän kyllä osaa. Onko taustalla jokin muu syy, mitä hän ei osaa kertoa, joka vaikuttaa asiaan. Miehenä tiedän miten vaikea on puhua ja käsitellä vaikeita asioita. Itse en halunnut osallistua kotitöihin, ja kun nyk. vaimoni otti asian puheeksi, minullekin paljastui yllätyksenä (en ollut aikaisemmin asiaa niin miettinyt) että kotityöt tuntuivat aina ikäviltä ja raskailta. Vaimoni sanoi siihen, että hänestäkin ne tuntuvat ikäviltä ja raskailta, eikä hän välittäisi niitä tehdä. Se sai minutkin ymmärtämään vaimoani paremmin. Emme kumpikaan tykkää niistä, mutta jos teemme ja osallistumme niihin yhdessä, niin ne tuntuvat kevyemmiltä. Ymmärsin myös, että pohjimmiltaan haluan keventää vaimoni taakkaa.
Jossakin parisuhdeoppaassa oli neuvo, että ihmiset parisuhteessa usein puhuvat pintapuolisista tunteistaan, ja piilottelevat syvempiä todellisia tunteitaan ja jos emme löydä niitä syvempiä tunteita asiat eivät ratkea eikä ymmärrystä tapahdu. Esittämällä lisäkysymyksiä, löydämme ne syvemmät tunteet. Itselläni tämä on toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan täälläkin jokin aika sitten ketju siitå kun jotkin asuat "pitää tehdä niinkuin nainen haluaa ".Siinä ketjussa oli hyviä esimerkkejä siitä millaiset miesten tekemät jutut ei kelpaa, tyyliin lapset viety päiväkotiin talvella ilman toppavaatteita, ruoaksi koko päivänä 3-vuotias saanut banaanin kun nainen ollut muualla ja mies pelannut koko päivän jne. Enkä nyt tarkoita että naiset aina olisivat oikeassa ja miehet itsekkäitä toheloita mutta noita miehiä oikeasti on paljon joiden tapa tehdä asioita ei ihan syystä käy.
Noista esimerkeistä tuli mieleen että miehet ovat poikkeuksellisesti tehneet jonkun homman, jonka normaalisti nainen hoitaa täysin yksin. Miehelle ei ole siis muodostunut mitään käsitystä siitä, miten homma normaalisti hoidetaan eikä nainen ole myöskään neuvonut hanta. Ilman toppavaatteita päiväkotiin viety lapsi on varmaan viety autolla ja kuviteltu, että päiväkodissa lapsella on ulkoiluvaatteet valmiina. Ei kukaan, ei mies eikä nainen, joka on tottunut hoitamaan jonkun asian, hoida sitä noin päin persettä.
Jos vuosia on joka aamu nähnyt kaksi toppapukuista lasta eteisessä tarhaan lähdössä, ei ole huomannut että heillä on toppavaatteet päällä? Tässä on se ongelma, miehiä ei kiinnosta.
Tähän se kiteytyy: vuosia nähnyt mutta ei kertaakaan tehnyt tai ollut itse vastuussa niin silti pitäisi osata kaikki sama mitä se vuosia asiat itse tehnyt ja hoitanut äiti. Varmaan sinäkin olet vuosia nähnyt miten autossa on kesällä kesärenkaat ja talvella talvirenkaat, mikset osaa itse vaihtaa niitä (tähän keksi joku teidän tilanteeseen sopiva esimerkki kotityöstä, jonka mies hoitaa niin että sinä et edes huomaa)?
No jos vastaan tähän esimerkkiin vaikka ei nyt ihan osu; vaikka en vaihtaisi autooni renkaita niin tiedän missä renkaita, pultteja ja rengasrautaa säilytetään ja tiedän koska renkaat kuuluu vaihtaa koska olen "läsnä" kodissamme. Mies ei tiedä missä lasten talvikamppeet ovat vaikka tässä kämpässä ei montaa säilytyspaikkaa ole. Olen yrittänyt kauniisti ja nalkuttamatta näyttää missä talvihaalarit ovat mutta vastauksena tulee että joo, joo kyl mää tiedän. Mikäli satun olemaan työmatkalla sinä aamuna kun talvihaalareita tarvitaan niin 99,9 % varmuudella saan puhelinsoiton että missä h***ssa ne haalarit ovat. Mikäli aavistelen ko. tarvetta ja haen haalarit valmiiksi eteiseen mahdollisen kylmän ilman varalle työmatkani aikana niin mies kokee sen hänen väheksymisenä.
Täytyy sanoa että tässä parisuhteessa on hetkiä jolloin mietin että mitähän vattua... Ja voin sanoa että en nalkuta, en pihtaa, en tiuski, en kyttää ja annan miehen harrastaa ja mennä. Miehen mielestä hän on hyvä aviomies ja isä koska hän ei ryyppää, petä eikä räyhää. Jos yritän puhua nätisti kuinka kaipaisin enemmän osallistuvaa asennetta kodin ja lasten asioihin jotta ei tuntuisi kuinka kaikki on harteillani niin saan takaisin kuinka "naisille ei mikään riitä"- puheen. Niin, ehkä me naiset sitten haluamme liikaa?!?Koitapas kerran huviksesi tosiaan vaihtaa ne renkaat. Kun olet kiskonut rengasraudalla renkaat vanteiltaan niin voin vaikka vannoa että mieheltäsi tulee sinulle vähintään samanlaiset huudot kuin sinulta miehelle noista toppavaatteiden unohtamisesta.
Esimerkki oli huono ja ilmaisin itseni epäselvästi, anteeksi siitä. Pointtini oli se että mikäli mies ei olisi vaihtamassa renkaita niin niin saisin renkaat vaihdettua autooni tavalla tai toisella koska tiedän missä renkaat ym muut on - veisin vaihtoon rengasliikkeeseen tmv. ( siellä muuten nytkin vaihdetaan, en rasita miestä tällaisella työllä huom ironiaa). Mutta mies ei "halua" tietää missä lasten kamppeet ovat koska se on minun "tehtäväni" ja jos en ole paikalla, niin se on silti edelleen minun "tehtäväni".
Tavalla tai toisella myös se miehesi sai lapsen päiväkotiin. Jos ei ollut ulkoiluvaatteita, niin voi voi. Päiväkodeista löytyy tuollaisia varten jotain lainavaatteita ja jos ei, niin ne pyydetään tuomaan ne tai joku jää sisälle hänen kanssaan. Eikä maailma kaadu. Ja tuollaisen "ironian" voit kyllä lopettaa. Naisena minua oikein hävettää miten alentavasti jotkut suhtautuvat miehiinsä.
Eli mies voi aina olettaa, että päiväkodista kyllä tädit tai sedät kertovat, että ulkovaatteet tarvitaan? Mites olisi, jos mies ihan itse huolehtisi ilman, että aina jonkun tarvitsee sanoa asiasta..? Maailma ei kaadu jos lapsi puetaan talvella crocseihin ja shortseihin, mutta se ei ole lapsen perustarpeista huolehtimista ja se poikii lastensuojeluilmoituksen päiväkodin toimesta. Oma isäni jätti minut taaperona yksin laiturille tunniksi kun meni itse kokemaan verkot, äiti oli huutanut kuin hinaaja kun oli kuullut. Saman oli tehnyt uudestaan ja sen jälkeen en enää päässyt isän kanssa mihinkään.
Murrosiässä erehdyin sen kanssa kerran kahdestaan eräretkelle jonne se oli pakannut yhden makkaran, sinappia ja mustaa kahvia. Ei, en kuollut siihenkään sillä sainhan järvestä vettä juotavaksi. Mutta eipä ole mitään suhdetta isäänkään syntynyt, ei sitä kiinnostanut mun hyvinvointi tai perustarpeet koska oli niin pohjattoman itsekäs. Iskä on kuollut aikaa sitten, ei ole ikävä ollut muuta kuin sitä isää, jota en koskaan saanut. Kateellinen olen ollut kavereille joiden isät välitti ja huolehtivat. En pyytänyt isääni saattamaan minua alttarille, koska en kokenut häntä läheiseksi. Lapselle rakkaus ja välittäminen osoitetaan perustarpeista huolehtimalla ja olemalla kiinnostuneita hänestä.
Lapsi ei ole riippakivi tai aikuisen elämän häirikkö, ja sellaiset vanhemmat jotka eivät lapsistaan välitä eivät ymmärrä millaisen vanhuuden turvan menettävät, kun niitä lapsia ei voikaan saada kiinnostumaan isästä enää myöhemmin. Ihmissuhde rakennetaan, ei pystytetä kuten telttaa.
Jospa keskittyisin lukemaan ennen kuin alat vaahtoamaan surkeasta isäsuhteestasi. Kyseessä oli esimerkki, jossa selkeästi äiti on hoitanut kaiken lapsen vaatehuoltoon, pukemiseen ja päiväkotiin viemiseen liittyvät asiat yksin. Isän ei ole annettu (?) osallistua. Nyt kun äidin ollessa työmatkalla isä vie lapset poikkeuksellisesti päiväkotiin, hän saa huudot siitä ettei tee hommaa samalla rutiinilla kuin äiti. Ei kukaan isä eikä äiti, joka ostaa huolehtii lapsen vaatteista ja päiväkotiin viemisistä, vie lasta pakkasella sisävaatteissa tarhaan.
Kylläpä tulkitsit jännittävästi viestini johon viittasit ("Mies ei tiedä missä lasten talvikamppeet ovat vaikka tässä kämpässä ei montaa säilytyspaikkaa ole. Olen yrittänyt kauniisti ja nalkuttamatta näyttää missä talvihaalarit ovat mutta vastauksena tulee että joo, joo kyl mää tiedän. Mikäli satun olemaan työmatkalla sinä aamuna kun talvihaalareita tarvitaan niin 99,9 % varmuudella saan puhelinsoiton että missä h***ssa ne haalarit ovat. Mikäli aavistelen ko. tarvetta ja haen haalarit valmiiksi eteiseen mahdollisen kylmän ilman varalle työmatkani aikana niin mies kokee sen hänen väheksymisenä.") eli meillä mies saa (sic!) osallistua lasten asioihin mutta kun ei kiinnosta. Lasten asiat ovat minun tehtäväni, olen paikalla tai en kuten myös muut arjen pyörittämiseen liittyvät asiat. Ja minä en huuda, en nalkuta, en tiuski.
Kamalinta mielestäni on se että me naisten kollektiivina vielä mahdollistamme miesten "vapaamatkustamisen" arjessa. Yksi tosielämän esimerkki; poikkeuksellisesti eräässä perheessä mies vei lapsen päiväkotiin aamuisin parin viikon ajan ja eikä toiminut päiväkodin aamurutiinien mukaisesti. Sitten taas parin viikon päästä äiti aloitti aamuviennit niin päiväkodin täti kertoi äidille, että iskä oli toiminut väärin ko. ajan että voisiko äiti kertoa ko. isälle että miten lapsi tuodaan ja jätetään päiväkotiin. Äiti oli hämmentynyt ja kysyi että oliko lapsen isälle kerrottu asiasta jo kyseisen kahden viikon aikana. "Ei, kun meillä on tapana jutella äitien kanssa tällaiset asiat" WTF?!?
Meillä päiväkodin vanhempainillassa oikeasti käytettiin puoli tuntia sen miettimiseen, että miten ne tiedotteet/laput/ilmoitukset jotka joudutaan antamaan isälle (kun tämä esim. hakee lapset) saataisiin äidin tiedoksi asti, kun isät ne aina unohtaa. Tämä ihan vakavalla naamalla. Henkilökunta oli ihan neuvoton sen kanssa, että KAIKKI asiat mitä yritettiin isien kautta saada perille, he unohtivat. Yksikin lapsi joutui sitten joka päivä veivaamaan reppua kotiin ja takaisin (normaalisti reppu viedään perjantaisin kotiin) koska isä ei muistanut mitään hänelle kerrottua asiaa tai hänelle annettu lappu hukkui aina jonnekin. Äiti, joka teki iltapainotteista työtä eikä siksi voinut usein hakea, teki sitten ratsian reppuun joka ilta josko siellä oli jotain muistettavaa.
Vaikea uskoa. Sitenkään, että jos tilanne olisi todella ollut tuo, niin kukaan ei olisi keksinyt kerätä äitien sähköposteja tai puhelinnumeroita listalle ja laittaa tiedotteet menemään sitä kautta.
Kyllä tuo on totta, usko tai älä. Itsekin olin tyrmistynyt. Kyllä päiväkodilla on kaikkien vanhempien numerot ja sähköpostiosoitteet, mutta tietyissä viime hetken muutoksissa (esim. retki peruuntuu, lapsi kolautti kätensä kiipelytelineeseen ja sai mustelman jne.) se akuutti asia kerrotaan lasta hakevalle huoltajalle. Ei hoitohenkilökunta voi mitään sähköpostirinkiä ylläpitää muun työn ohella. Wilmaa on koulussa ihan riittävästi. Ja miksi sinusta on (ilmeisesti?) ok että kahden vanhemman perheissäkin tama muistaminen kaadettaisiin automaattisesti äideille? Eikö tulisi miettiä keinoja saada ne miehet muistamaan? No meillä yritettiin mutta mitään konkreettisesta ei syntynyt, muuta kuin se yhden lapsen repun raahaus (äidin pyynnöstä).
Ai onko koko tiedonvaihto päiväkodin ja kodin välillä tuollaisten korvakuulojen varassa? Jos ei kerran "mitään sähköpostirinkiä" voidaon sitten parempi, ettei tieto kulje koteihin lainkaan. Ei ole ok että vain äiti on vastuussa lapsista mutta ei se päiväkodin ongelma ole jos mies ei halua osallistua.
Tuollaisen mieslapsen kanssa asuminen on niin rasittavaa ettei se tee hyvää millekään parisuhteelle. Väistämättä se johtaa tilanteeseen, jossa miehen mielestä nainen nalkuttaa turhasta (niin miksi miestä pitää käskeä tekemään asioita koko perheen puolesta) ja kaikesta aletaan vääntää. Tuollainen mies ärsyttää naista niin paljon, että sellaisen miehen kanssa ei tee mieli lopulta seksiäkään (vaimo pihtaa syyttä suotta miehen mielestä).
Miehelle ero tulee yllätyksenä, kun kaikkihan oli niin hyvin. Niin koska vaimo mahdollisti miehelle tämän niin hyvän elämän: kävi palkkatöissä eli maksoi osansa, hoisi kotityöt ja lapset ja mies sai harrastaa ja mennä mielensä mukaan. Se johtaa siihen, että nainen huomaa, että erossa pääsee helpommalla ainakin sen suhteen ettei koko ajan vituta eikä tarvitse enää korjata sen mieslapsen jälkiä.
Ja tietenkään näin ei ole joka miehen kohdalla. Mutta miettikääpä kuinka usein näin nainen tekee? Niinpä, harvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle naiset/miehet joilla oma puoliso ei ota vastuuta eikä tiedä missä tavarat on ja tekee mielestänne vähemmän töistä: Onko teilä samanlainen olo töissä, joudutteko sielläkin tekemään enemmän kuin muut tumpeloiden työkaverien takia? Entä esim. sukujuhlissa jossa esim. yhdessä kokataan, eikö ne muut ymmärrä kuinka asiat tulisi hoitaa? Jos nita ongelmallisia ihmisiä on kertynyt paljon omaan elämään kannattaa katsoa peiliin: kontrollifriikki ihminen on rasittava ympäristölleen.
Käsi sydämellä voin sanoa, että pääsääntöisesti työkaverit hoitavat hommansa ihan hyvin. Tietysti sielläkin on tumpeloita, joiden mokia saa aina olla korjailemassa ja esim kesätyöntekijät aiheuttavat usein päänvaivaa, mutta enimmäkseen kyllä kaikilla on hommat hanskassa. Sukujuhlissa ei tällaisia asioita kyllä huomaa muuten kuin siten, että toiset istuvat vain viihtymässä sillä aikaa kun toiset puuhailevat. Ne, jotka puuhailevat, osaavat kyllä hommansa tai jos eivät osaa, niin tekevät mitä pyydetään tai kysyvät, miten voi auttaa.
"Tumpeloita, joiden mokia saa aina olla korjailemassa." Kuulostaa tosiaan siltä, että jos asioita ei tehdä sinun haluamalla tavalla niin sitten on kyseessä virhe. Ihmettelen myöskin aina tuota kesätyöntekijöiden syyttämistä. Jos kesätyöntekijä ei osaa hommia, niin lähes poikkeuksetta vika on perrehdytyksessä. Eli ihan itseäsi voit kyllä katsoa peiliin.
En tiedä, tuleeko sinulle yllätyksenä, mutta on olemassa paljonkin töitä, joissa virhe on yksiselitteisesti virhe. Se ei ole mitään sellaista, että et tehnyt tyylilläni ja laittanut lusikoita suoraan, vaan kirjaimellisesti virhe. Esim. kirjanpidossa virhe on virhe ja that's it. Ja veikkaan vahvasti, että lainaamasi kirjoittaja tarkoitti kirjaimellisia virheitä, ei mitään tyylimokia. Ja kyllä, osa kesätyöntekijöistä ovat huonoja, jotka tupeksivat ja hosuvat miten sattuu, vaikka miten neuvoisi, tekisi yksityiskohtaiset ja idiootin varmat kirjalliset ohjeet jne. Jos ihmiseltä puuttuu sisäinen halu tehdä työ kuin työ kunnialla, jos duuniin tullaan asenteella, että pakko kait tänne on v*ttu herätä kauniina kesäpäivänä ja v*tun pomo, kun ei antanu ekstenpore rantalomaa, niin silloin niitä mokia sattuu ;).
Miksi niitä virheiden tekijöitä ei sitten pyydetä korjaamaan tekemiään virheitä? Tuolle linjalle lähdettäessä saa korjata näiden "tumpeloiden" virheitä hamaan tulevaisuuteen, koska nyt tumpelolle jää käsitys että hän teki homman aivan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ero tulee yllätyksenä, kun kaikkihan oli niin hyvin.
Näitä tapauksia tulee aina vaan. Nytkin viikonlopun Iltalehdessä oli jonkun miehen tilitys siitä, miten kaikki oli hyvin, ja yhtäkiä vaimo vaan jätti. Nii-in, on se kumma juttu. Kun kaikki oli niin erinomaisesti, ei mitään ongelmia... sillä miehellä siis. Palvelu pelasi, kaikkihan oli hienosti.
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useampi kuvaili, että kotityö "ovat vain jotenkin ajautuneet" naisen hoidettavaksi. Miten ne yhtäkkiä ajautuvat?
Siten, että toinen vaan tyynesti jättää tekemättä. Nähty on. Ja en siis nyt puhu omista parisuhteista, vaan mitä olen nähnyt työssäni sosiaalialalla. Näitä juttuja riittää. Se vastuullisempi alkaa tehdä, kun ei kestä sitä, että ne asiat vaan jää tekemättä.
Eräs nainen kertoi, että heidän autonsa oli lahonnut taloyhtiön parkkipaikalle. Siis oikeasti lahonnut, kun mies sanoi aina vaan "joo joo" kun asialle olisi pitänyt tehdä jotain. Auto oli siis miehen auto ja tämän nimissä, vaimo ei sitä edes käyttänyt. Vaimo hoiti perheessä kaiken. Mies oli tyttömänä kotona.
Lopulta taloyhtiltä tuli ukaasi, ja lopulta auto hinattiin pois. Mies vaan ei saanut asialle mitään tehtyä. Sinne meni se auto, romuttamolle kai.
Ei vaadi paljoa, että toinen tekee kaiken. Jos toista häiritsee 5 lautasta tiskialtaassa ja toista 6 niin se, jota häiritsee 5 lautasta tulee aina ensimmäisenä nalkuttamaan tai tekemään asialle jotain.
Mieheni ehdotti (isänsä kehotuksesta), että jakaisimme kodintyöt perinteisiin naisten ja miesten töihin, niin jako olisi selkeä, eikä tulisi riitoja. Olin samaa mieltä, että jako olisi varmastikin selkeä. Naisten työt: siivous, tiskaus, pyykinpesu, lastenhoito, ruoanlaitto silitys jne. Miehen töinä: auton huolto, lamppujen vaihto, saranoiden öljyäminen jne.
Sanoin, että tämä jako kyllä käy minulle. Hän tekee ns. naisten työt ja minä ne "miesten työt". Yllättäen tämä jako ei sitten kelvannutkaan enää. 😊
"Tumpeloita, joiden mokia saa aina olla korjailemassa." Kuulostaa tosiaan siltä, että jos asioita ei tehdä sinun haluamalla tavalla niin sitten on kyseessä virhe. Ihmettelen myöskin aina tuota kesätyöntekijöiden syyttämistä. Jos kesätyöntekijä ei osaa hommia, niin lähes poikkeuksetta vika on perrehdytyksessä. Eli ihan itseäsi voit kyllä katsoa peiliin.