Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kannattaako muuttaa maalle miehen perässä?

Vierailija
08.08.2016 |

Valtaosa vapaista naisista asuu kaupungeissa ja valtaosa vapaista miehista maalla, eikä sinkut kohtaa. Asun itse pääkaupunkiseudulla ja mies jota rakastan maalla kaukana täältä. Olemme tunteneet toisemme jo kauan, mutta emme ole tällä hetkellä yhdessä. Miehen mielestä olen hänen elämänsä rakkaus. Yhtenä isoimpana ongelmana pidän sitä, etten voisi muuttaa pois Helsingistä; helppo elämä, kaikki lähellä, mun mielestä vaan hyviä juttuja ja siksi mietin että tulisin hulluksi maalla. Miehellä on iso itse rakennettu talo, lapset (exn luona pääasiassa, mutta käyvät usein isällään) ja harrastukset maalla, myös hän tulisi hulluksi asua kerrostalossa kaupungissa. Kaikin puolin näyttäisi siis siltä, että mun pitäisi muttaa jos haluaisimme yhteisen talouden perustaa. Mietin joka päivä että pitäisikö sittenkin jättää omat piirit ja sitoutua mieheen josta pidän ja muuttaa hänen luo. Olen jo kuitenkin 32v ja hänen kanssa voisimme harkita esimerkiksi lasten hankintaa.

Mietityttää
-Pitää hankkia auto ja tottua ajamaan joka paikkaan autolla. Nyt mulla on 10min pyörällä töihin ja kaikki muutkin asiat lähellä. Tarpeen vaatiessa hyvä julkinen liikenne palvelee. Arki on tosi sujuvaa.
-Työpaikkoja maalla on huonommin korkeakoulutetuille, todennäköisesti tulotaso selvästi tippuisi ja työ ei varmaan olisi kovin mielekästä. Työmatka helposti 50km mahdollisesti yhdistettetynä suurempaan määrään työmatkapäiviä. Vähemmän vapaa-aikaa siis.
-En tunne kovinkaan monta ihmistä tältä alueelta, lähinnä vain miehen kavereita.
-Olen täysin kaupunkilainen, en nyt sanoisi että täysin vihervassari, mutta luulen että ajatusmaailmani törmää monessa asiassa muiden maalla asuvien kanssa
-Maalla ei tapahdu mitään, eikä siellä ole mahdollisuuksia nähdä keikkoja, kulttuuria etc kuten Helsingissä (tämä ei ehkä ole niin iso juttu, mutta ahdistaa silti)
-Pitää keksiä uusia harrastuksia koska vanhjoa ei ole saatavissa lähiseudulla

Plussaa ainakin
+Saisi vihdoin olla yhdessä rakastamansa miehen kanssa ja alkaa suunnitella perhettä.
+Tykkään kyllä luonnosta ja se olisi sitten lähellä, mutta tykkään myös merestä jota ei ole lähimaillakaan.

Kysymykseen "mielummin ikisinkkuna kaupungissa vai parisuhteeseen maalle" on jokaisella varmasti oma vastauksensa, mutta ehkä tähän saa jotain ajatuksia. Oletko muuttanut maalle ja miten elämä on muuttunut? Mitä asioita ei kannata miettiä/pelätä?

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä muutin, naimisissa kohta 7 vuotta. Aika moni maalainen matkustaa joka päivä töihin autolla, ainakin pääkaupunkiseudun rajamailla.

Vierailija
2/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi kamala, olen akateeminen, asun maalla ja siksi työtehtäväni eivät voi olla kovin mielekkäitä? Olen kehittämistehtävissä suuressa yrityksessä, etäpäiviä on viikossa 2-3, joten ei se 40 min työmatka pari kertaa viikossa tunnu isolta uhraukselta. Maalla ei onneksi voi harrastaa mitään sellaista, mikä kaupungissa on normaalia, joten jouduin vaihtamaan tanssitunnit kiipeilyksi ja lenkkeilyn suunnistukseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö mies voisi myydä taloaan ja tekisitte sopuratkaisun muuttamalla jonkun isomman kaupungin kupeeseen omakotitaloon?

Olen itse kotoisin tuppukylästä ja pahinta siellä ei ole mikään noista mainitsemistasi asioista vaan se kyttääminen ja juoruaminen. Et pysty tekemään mitään anonyymisti ja, koska maalla ei tapahdu mitään, niitä juoruja keksitään myös tyhjästä.

Vierailija
4/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö mies voisi myydä taloaan ja tekisitte sopuratkaisun muuttamalla jonkun isomman kaupungin kupeeseen omakotitaloon?

Olen itse kotoisin tuppukylästä ja pahinta siellä ei ole mikään noista mainitsemistasi asioista vaan se kyttääminen ja juoruaminen. Et pysty tekemään mitään anonyymisti ja, koska maalla ei tapahdu mitään, niitä juoruja keksitään myös tyhjästä.

Onkohan ap:lla rahaa elättää se mies?

Vierailija
5/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei. Alat vihaamaan sitä miestä lopulta kun joudut asumaan ympäristössä josta et pidä. Maalla on kiva käydä, mutta ei asua.

Vierailija
6/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankkikaa lapsia, mutta ehkä kannattaisi pitää kaksi kotia? Jos pidät esim kotitarveviljelystä, niin kesälomat menevät mukavasti maallakin, mutta muulloin on kiva voida palata ihmisten ilmoille kaupunkiinkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En todellakaan tarkoittanut että yleistäen maalla ei ole mielekkäitä työtehtäviä, vaan että sillä seudulla missä mies asuu, ei ole omalta-alalta kuin alemman tason paikkoja, tai sitten pitäisi vaihtaa kokonaan alaa. Eikä kumpikaan vaihtoehto tunnu mielekkäältä. Olen kyllä seurannut työtarjontaa kun tätä olen pohtinut.

Miehellä on tosiaan pienet lapset edellisestä suhteestaan, joten ei ainakaan ihan lähitulevaisuudessa ole muuttoaikeita hänellä. Siksi ei ole tämä ajankohtainen. Nyt lapset asuvat noin 10 minuutin päässä.

Juoruaminen on hyvä pointti, varsinkin kun tulen "ulkopuolelta" ja olisin varmasti liian kaupunkilaishippi..

En kyllä ymmärrä miksi mun pitäisi mies elättää tai toisinpäinkään.

-ap

Vierailija
8/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noin erilaiset elämänmieltymykset vaativat mielestäni kompromissin, jossa molemmat tulevat vastaan. Eli ehdottomasti en muuttaisi maalle "miehen perässä". Muuttaisin maalle, jos itse haluaisin. Sinun täytyy säilyä kokonaisena, eikä muuttaa elämään jonkun toisen elämää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen maalta kotoisin ja asun nykyään Helsingissä.

Jos nyt sattuisin löytään maalaismiehen, niin aika helposti muuttaisin maalle. Ei se elämä siellä niin paljoa loppujen lopuksi erilaista ole.

Suurin asia, joka mietityttäis, ois työt, elätiksi en ihan helposti lähtisi.

Mulla on helppoa, ku on kokeiltu sekä kaupunki- ja maalaiselämä ja tykkään molemmista. En ole myöskään mikään uraihminen, voisin olla vaikka lähikaupan kassalla, pääasia, että tienaisin omaakin rahaa.

Toisin sanoen, itsestä kiinni. Kaikkeen sopeutuu, jos haluaa eli kun sopeutumiseen on tarpeeksi painavat syyt.

Vierailija
10/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mahdollista vain, jos et elä vain miehen kautta. Maalaismiehellä ei ole aikaa palvoa toisena päivätyönään ketään. Itselläni on työ, harrastukset, ystävät sekä lähellä, että kaukana. Junalla, bussilla ja autolla pääsee ihan sinne Helsinkiinkin.  Ei maaseutu mikään rajoittava vankila ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en pystynyt muuttamaan maalle miehen perässä. En varmasti olisi sopeutunut Pohjanmaan lakeuksille, pikkukylään jossa puhutaan pääsääntöisesti ruotsia. Painavimpana syynä 2 teini-ikäistä lastani, joita en halunnut riipiä pois pääkaupunkiseudulta.

Vierailija
12/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä ihmeen juoruilusta täällä puhutaan? se on aika lailla kokonaan muuttajan korvien välissä! Ei esimerkiksi meidän kylällä tiedetty vielä toukokuussa, että perheeseemme oli syntynyt maaliskuussa kaksoset. Kun ei asioistaan puhu, ei ne mihinkään leviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan tarkoittanut että yleistäen maalla ei ole mielekkäitä työtehtäviä, vaan että sillä seudulla missä mies asuu, ei ole omalta-alalta kuin alemman tason paikkoja, tai sitten pitäisi vaihtaa kokonaan alaa. Eikä kumpikaan vaihtoehto tunnu mielekkäältä. Olen kyllä seurannut työtarjontaa kun tätä olen pohtinut.

Miehellä on tosiaan pienet lapset edellisestä suhteestaan, joten ei ainakaan ihan lähitulevaisuudessa ole muuttoaikeita hänellä. Siksi ei ole tämä ajankohtainen. Nyt lapset asuvat noin 10 minuutin päässä.

Juoruaminen on hyvä pointti, varsinkin kun tulen "ulkopuolelta" ja olisin varmasti liian kaupunkilaishippi..

En kyllä ymmärrä miksi mun pitäisi mies elättää tai toisinpäinkään.

-ap

Ei se juoruaminen ole ainakaan koskaan ollut minulta pois. Puhetta maailmaan mahtuu.

Vierailija
14/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeen juoruilusta täällä puhutaan? se on aika lailla kokonaan muuttajan korvien välissä! Ei esimerkiksi meidän kylällä tiedetty vielä toukokuussa, että perheeseemme oli syntynyt maaliskuussa kaksoset. Kun ei asioistaan puhu, ei ne mihinkään leviä.

Riippuu tuttavapiiristä. Meillä anoppi kertoo kaiken eteenpäin. Plus keksii vähän lisää, koska ollaan tylsän tavallisia, jotka elää tavallista lapsiperheen elämää.

Itsekin kaupungista maalle miehen perässä muuttanut. Muuten plussaa, mutta pitkä työmatka, lähimpään kunnolliseen ruokakauppaan matkaa 40 km ja tuo juoruämmäanoppi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun ei asioistaan puhu, ei ne mihinkään leviä.

Eikä myöskään saa ystäviä eikä koskaan tarvittaessa apua.

Vierailija
16/16 |
08.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä olen maalta kotoisin ja asun nykyään Helsingissä.

Jos nyt sattuisin löytään maalaismiehen, niin aika helposti muuttaisin maalle. Ei se elämä siellä niin paljoa loppujen lopuksi erilaista ole.

Suurin asia, joka mietityttäis, ois työt, elätiksi en ihan helposti lähtisi.

Mulla on helppoa, ku on kokeiltu sekä kaupunki- ja maalaiselämä ja tykkään molemmista. En ole myöskään mikään uraihminen, voisin olla vaikka lähikaupan kassalla, pääasia, että tienaisin omaakin rahaa.

Toisin sanoen, itsestä kiinni. Kaikkeen sopeutuu, jos haluaa eli kun sopeutumiseen on tarpeeksi painavat syyt.

Niin, tältä osalta kysymys on tuoko raha sitä onnea.