Ei pysty siivoamaan, koska äiti moitti minua niin paljon lapsena ja pahoitti sillä mieleni
Eikö siivoaminen ym kotityöt vaadin jonkinverran viitseliäisyyttä? Multa on ihan motivaatio niihin mennyt, koska äitini moitti minua liikaa kun olin lapsi. Miksei lapselta voisi mennä motivaatio, jos moititaan, kun aikuisen ei tartte olla paskassa parisuhteessa, jossa toinen koko ajan alistaa eli mottii toista? Ja kun ei lapsi kerran voi tästä paskasta vanhempi-lapsisuhteesta minnekään mennä, vaan joutuu elämään siinä vuosikausia, niin onko se siis jokin vitun ihme, että mua ei todellakaan kiinnosta siivota, koska äitini oli niin hirveä?
t.kivikissaäiti
Kommentit (190)
Ei kun oikeasti. Miettikää. Miksi aikuiselle sanotaan, että eroa, mutta sairaan kasvattajan kanssa kasvanutta pahoinvoivaa äiti-ihmistä haukutaan? Kuka täällä vähän lääkkeitä tarttisi?
Ap
Minulla itseasiassa sama, välillä vain siivosin ja itkin, kun tuli mieleen se kuinka äiti nauroi minulle tai ei antanut minun siivota koska "en osaa".
Hmm. Menisköhän tää selitys vaimoon läpi, täytyy kokeilla.
Nyt itseänne niskasta kiinni. Olette nyt itse äitejä ja teillä on mahdollisuus tehdä mitä haluatte omassa huushollissanne. Itkeä tai nauraa. Ja muistakaa että muuttakaa se lasten kohtelu hyväksi; teillä on kaikki mahdollisuudet kasvattaa oivia ihmisiä. Pois löperyys ja vanhoissa rypeminen, siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä.
Ai. Laiskamato iski jälleen. Jätä kuule siivoomatta äläkä ulise. Tuon ikäisen ihmisen olisi jo luullut pääsevän eroon jostain lapsuudessa kokemastaan ikävästä asiasta eikä raahaa sitä läpi koko elämänsä eikä pistä jokaista luonnevikaansa ja äiti/lapsisuhteen piikkiin.
Mäkin olen itkenyt siivotessani ja vain lopettanut, koska se puuha tuntuu niin kamalalta ja nöyryyttävältäkin. En pysty siivoamaan raivoamatta. Ja siitä raivosta tulee vain paha olo. Tiedän, että asialle täytyy tehdä jotain, mutta ihmettelen näitä mollaajiani. Miksi alkavat haukkua, kun kerroin että en voi suostua siihen, että äitini tulee kummini kanssa meille, koska en jaksa siivota?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Menisköhän tää selitys vaimoon läpi, täytyy kokeilla.
Tämmöinen ei loukkaa minua, koska tässä ei kuitenkaan haukuta minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Menisköhän tää selitys vaimoon läpi, täytyy kokeilla.
Sä voit kuitenkin itse päättää oletko vaimosi kanssa vai et.
Ap
Eikö ole yhtään taistelutahtoa? Minuakin moitittiin, mutta nykyään meillä on siistimpää, kuin äidillä...
Kukaan ei vastaa siihen, miksi lapsena huonossa suhteessa kasvaneen pitäisi miellyttää teidän siivousnormejanne jollain tavalla, kun aikuisena on itse vastuussa siitä, millaisessa suhteessa elää, mutta lapsena ei. Vaatimus siivota koskee siis vain teitä, jotka voitte itse päättää asioistanne. On aika paskamaista haukkua lapsena äidistään kärsinyttä, jonka ongelma siivoamattomuus on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole yhtään taistelutahtoa? Minuakin moitittiin, mutta nykyään meillä on siistimpää, kuin äidillä...
Pitääkö oma ihmisarvo siis sinusta ansaita?
Ap
Hanki siivooja - tai terapeutti. Äitisi tyrannoi lapsuuttasi, ja annat hänen tyrannoida edelleen pääsi sisällä kun et osaa päästää irti ja ottaa vastuuta omasta elämästäsi.
Että hyvä hyvä, pikku letukka...vihdoinkin teet kuten äiti määräsi? En varmana.
Ap
Olet toivottavasti aikuinen. Homma on yksinkertaisesti, että jos kaipaat siisteyttä, niin siivoa tai maksa joku tekemään se puolestasi. Jos et kaipaa siisteyttä, niin ole kenenkään estämättä siivoamatta.
Vierailija kirjoitti:
Olet toivottavasti aikuinen. Homma on yksinkertaisesti, että jos kaipaat siisteyttä, niin siivoa tai maksa joku tekemään se puolestasi. Jos et kaipaa siisteyttä, niin ole kenenkään estämättä siivoamatta.
Niinhän se tietenkin on. Hieman vain vituttaa päänaukojat asiasta mulle.
Ap
Oon edelleen aivan varma, että sulla on add. Oikeasti pyydä, jos saisit lääkkeet kokeiluun. Sun ajatuksen juoksu on ihan liian vilkas ja takerrut "olemattomiin" asioihin. Kaikkea hyvää sinulle ♡
Aloitus tuo mieleen oman ongelmani. Minuakin suorastaan kiusattiin lapsena kotona, eivät niinkään vanhemmat vaan sisarukset. Olin heidän mielestään surkea kömpelys. Tästä on jäänyt kummallisia juttuja käyttäytymiseen. Esim. kun minun pitää tehdä jotain niin, että joku samalla katsoo suoritustani, käteni saattavat ruveta holtittomasti tärisemään, olo on tosi ahdistunut. Paikannan syyn tuonne lapsuuden kokemuksiin.
Miksi aikuisen ei tarvitse olla paskassa parisuhteessa, jossa häntä vain moititaan, mutta samanlaisissa olosuhteissa kasvaneen lapsen tulisi olla hyväitsetuntoinen elämässäpärjääjä?
Ap