Viikonloppuisin ei nykyään saa enää levättyä, metelin takia!
Ihmisistä on tullut itsekkäämpiä ja meluisampia. Ennen kunnioitettiin naapureita ja vältettiin meteliä jos suinkin mahdollista. Varsinkin sunnuntaisin oli hiljaista!
Nyt on viikolla joka päivä buukattu täyteen tapahtumaa ja toimintaa. Kukaan ei pysähdy. Kukaan ei hiljene. Lomallakin pitää nikkaroida sahan ja vasaran kanssa jos ei muuta?
Tunnistatko itsesi? Onko sinulla yhtäkään päivää jolloin todella lepäät kaikesta työstä ja suorittamisesta?
Kommentit (8)
mulla oli eräs meluapina kämppiksenä pari vuotta, mut ei sekän auta jos ulkona pauhaa jazz 24/7 ja sen jälkeen alue muuttuu työmaaksi, yay.
En haluaisi muuttaa maalle liian kauas palveluista. Jonkinlainen välimuoto pitäisi löytää. Mutta sanonpa vaan että kaupungin ruutukaavan alueella, keskustan laitamilla, pienellä sivukadulla oli paljon rauhallisempaa kuin lähiössä.
Lähiössä ihmiset ramppaavat jatkuvasti ja liikennettä on paljon.
-ap
sweetsufferpain kirjoitti:
Turun ruskeassa talossa ei ole koskaan hiljaista...
Mikä se ruskea talo on?
Varsinkin viikonloppuisin remontoin. Elämisen ääniä, jos ei sitä kestä niin muuttakoon pois.
Rankka työ, joten lepään arkena iltaisin. Siksi äänekkäämpi puuha jää vapaapäiville. Ei voi mitään, koita kestää.
mulla on naapurissa lapsiperhe, haukkuva ja uliseva koira ja remppamies. koira metelöi joskus yölläkin, ongelma on se etten tiä tarkalleen missä kämpässä koira on että vois isännöitsijälle valittaa.
Kerrostaloissa pitäisi valikoida asukkaat: hiljaiset introvertit, äänekkäät ekstrovertit, koiranomistajat, lapsiperheet.
Sanomattakin selvää että minä muuttaisin ekaan ryhmään. Näin toimien kaikki voittaisivat.
Turun ruskeassa talossa ei ole koskaan hiljaista...