Kyllästyttää tää koulukiusaaja/kiusattu jaottelu

Olenko ainoa, jonka luokalla suurin osa ei ole ollut kumpaakaan? Nuoremman pojan luokalta yläasteelta ei myöskään ole tullut ilmi mitään kovin selkeitä kiusaamistapauksia. Opettajatkin tykkäsivät siitä luokasta, jopa luokanvalvojaksi oli ollut tunkua, kun seiskan jälkeen luokanvalvoja oli lähtenyt toiseen kouluun (työmatka syynä, ei se, etteikö olisi viihtynyt). 

Mooses Mentulan uudessa Jääkausi kirjassa tuota jaottelua rikotaan. Loistava kirja!

Samanlaista oli kouluaikoina, varsinkin tytöt oli ihan mahdottomia. Luokka jakaantui usein kahteen ryhmään ja kaikkien oli pakko valita puolensa... toki luokassa oli muutama "johtaja" jotka näitä asioita sai aikaan, mutta periaatteessa oli pakko kiusata tai vakoilla "vihollispuolta" tai itse joutui kiusatuksi. 

Ei nää asiat oli niin yksinkertaisia. Kun mua kiusattiin niin myös "kostin" sen kiusaamalla itseäni heikompia. Oon aikuisena miettinyt miksi toimin niin, kun nykyään tekisin eri tavalla. Lapset vasta opettelee elämää.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jonka luokalla suurin osa ei ole ollut kumpaakaan? Nuoremman pojan luokalta yläasteelta ei myöskään ole tullut ilmi mitään kovin selkeitä kiusaamistapauksia. Opettajatkin tykkäsivät siitä luokasta, jopa luokanvalvojaksi oli ollut tunkua, kun seiskan jälkeen luokanvalvoja oli lähtenyt toiseen kouluun (työmatka syynä, ei se, etteikö olisi viihtynyt). 

Täähän kuulostaa ihanalta. Teini-iässä kaverini joka oli eri koulussa sanoi myös että ei heidän luokallaan kiusata ketään. Olin ihmeissäni koska mun luokka oli aivan erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jonka luokalla suurin osa ei ole ollut kumpaakaan?

Tai ehkä sinä et vain huomannut. Omassa koulussani opettajat pitivät kiusaajia hauskoina ja sanavalmiina kavereina.

Eipä meidänkään luokalla ketään kiusattu ja jos joku rinnakkaisluokalta yritti tulla uhittelemaan, niin koko loppu luokka puolusti. Luokkahenki oli erittäin hyvä.