Lapselle eri kutsumanimet kouluun ja kotiin?
Olemme mieheni kanssa kummatkin toisen polven maahanmuuttajia, ja haluaisimme antaa pojallemme (tällä hetkellä 3vk vanha) erään nimen, joka on meidän kulttuurissamme tuttu. Yli puolet nimestä on vierasperäisiä aakkosia, ja suomalaiset eivät todennäköisesti osaisi lausua sitä sinne päinkään, kuin se oikeasti menee.
Nimi on kuitenkin meille todella tärkeä, ja olemme päättäneet antaa tuon kyseisen nimen lapsen etunimeksi, jolla häntä kotona ja sukulaisten parissa kutsuttaisiin. Osa sukulaisistamme ei siis edes asu Euroopassa, joten he eivät taas osaisi lausua kotimaista nimeä.
Toiseksi nimeksi olemme kuitenkin ajatelleet erästä yleistä, mutta kaunista, kotimaista pojannimeä. Tuolla nimellä lasta voisi kutsua esim. koulussa ja harrastuksissa.
Kuulostaako hyvältä vai huonolta idealta?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Kotimaista?
Siis täältä olevaa nimeä. Kyllä Suomi on minunkin kotimaani, vaikka juuret ovat muualla.
Ap
Aurååra kirjoitti:
Aurååra on ihan hyvä nimi.
Taas näitä pissipipoja liikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotimaista?
Siis täältä olevaa nimeä. Kyllä Suomi on minunkin kotimaani, vaikka juuret ovat muualla.
Ap
Minun puolestani kaikki, jotka haluavat, saavat kutsua Suomea kotimaakseen. Silti tässä "kotimainen" tuntuu erikoiselta sanavalinnalta.
Itse tekisin ennemmin ehkä niin päin, että ekaksi nimeksi tuo suomalainen nimi ja tokaksi ulkomaalainen. Suomessa voisi päikässä/koulussa/kaikkialla muualla käyttää ihan normaalisti etunimeään, mutta teidän ulkomaalaiset sukulaiset voisivat käyttää kutsumanimenä tuota toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotimaista?
Siis täältä olevaa nimeä. Kyllä Suomi on minunkin kotimaani, vaikka juuret ovat muualla.
Ap
Minun puolestani kaikki, jotka haluavat, saavat kutsua Suomea kotimaakseen. Silti tässä "kotimainen" tuntuu erikoiselta sanavalinnalta.
Okei, no suomalainen nimi sitten :D
Ap
Itselläni on ihan supisuomalaiset nimet, mutta etunimeni on se ensimmäisen nimen jälkeen tuleva. En suosittele, aina saa selitellä. Esim. töissä lapsesi sähköpostiosoite useimmiten muodostetaan siitä ensimmäisestä nimestä ja sukunimestä, sitten väännetään että se saadaan oikeaan muotoon, koska ihmiset sekoilevat kahden nimen välillä.
Säästä lapsesi siltä erikoiselta nimeltä. Varmaan teille tärkeä, mutta ajattelen sitä, että täällä ei osata lausua/kirjoittaa sitä. Itsellä helppo nimi, mutta kirjoitetaan yhdellä vokaalilla ja lausutaan kahdella, niin joka puolella saa olla selittämässä nimen oikeaa kirjoitusasua, että tulee oikein. Mutta joo, teidänhän on asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotimaista?
Siis täältä olevaa nimeä. Kyllä Suomi on minunkin kotimaani, vaikka juuret ovat muualla.
Ap
Minun puolestani kaikki, jotka haluavat, saavat kutsua Suomea kotimaakseen. Silti tässä "kotimainen" tuntuu erikoiselta sanavalinnalta.
Okei, no suomalainen nimi sitten :D
Ap
Hyvä, nyt olen tyytyväinen.
Sukulaisesi kuulostavat yksinkertaisilta jos eivät osaa tavallista suomalaista nimeä lausua. Eihän sen nimen ole pakko olla mikään Pellervo...
Vierailija kirjoitti:
Itse tekisin ennemmin ehkä niin päin, että ekaksi nimeksi tuo suomalainen nimi ja tokaksi ulkomaalainen. Suomessa voisi päikässä/koulussa/kaikkialla muualla käyttää ihan normaalisti etunimeään, mutta teidän ulkomaalaiset sukulaiset voisivat käyttää kutsumanimenä tuota toista.
Mielestäni nimi sointuu paremmin niin, että ensimmäisenä etunimenä on (lyhyempi) ulkomaalainen nimi ja toisena etunimenä (pidempi) suomalainen/kotimainen nimi.
Mutta kyllä tuotakin voi harkita.
Ap
Ystävääni kutsuttiin kotona Johannaksi ja muualla Saduksi. Nimi Satu Johanna... syy tähän ei oikein avautunut.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisesi kuulostavat yksinkertaisilta jos eivät osaa tavallista suomalaista nimeä lausua. Eihän sen nimen ole pakko olla mikään Pellervo...
Se kieli, jota sukulaisemme puhuvat eroaa lausumiseltaan täysin suomen kielestä. Meillä on jonkin verran tämän kieliryhmän tuttavia Suomessa, ja he ääntävät suomalaiset nimet täysin päin puuta.
Ap
Itse laittaisin ekaksi nimeksi suomalaisen ja toiseksi sen ulkomaalaisen, jota voitte sitten käyttää kotona/sukulaisilla.
No kerro nyt mikä tämä salaperäinen ulkomaalainen nimi on. Ehkä siitä voisi kehittää suomalaiseen suuhun käyvän lempinimen.
Vierailija kirjoitti:
No kerro nyt mikä tämä salaperäinen ulkomaalainen nimi on. Ehkä siitä voisi kehittää suomalaiseen suuhun käyvän lempinimen.
Nimeä en viitsi kertoa, mutta jos yritän niin siitä saisi kyllä kehiteltyä suomalaiseen suuhun sopivan lempinimen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tekisin ennemmin ehkä niin päin, että ekaksi nimeksi tuo suomalainen nimi ja tokaksi ulkomaalainen. Suomessa voisi päikässä/koulussa/kaikkialla muualla käyttää ihan normaalisti etunimeään, mutta teidän ulkomaalaiset sukulaiset voisivat käyttää kutsumanimenä tuota toista.
Mielestäni nimi sointuu paremmin niin, että ensimmäisenä etunimenä on (lyhyempi) ulkomaalainen nimi ja toisena etunimenä (pidempi) suomalainen/kotimainen nimi.
Mutta kyllä tuotakin voi harkita.
Ap
Yleensä nimien järjestyksellä ei ole kutsumisen kannalta merkitystä.:) Virallisissa lomakkeita sun muissa papereissa kutsumanimi alleviivataan, ja tuskin ongelmia muutenkaan tulee, koska ihminenhän esittelee itsensä kutsumanimeltään. Senkään takia en näe ongelmana miksi ette voisi nimetä lasta Juureniovattoisaallanimi Suominimi Sukunimi, varsinkin jos se sointuu niin paremmin.:)
Ihan ok, minunkin lasta osa kutsuu ensimmäisellä nimellään ja osa toisella nimellä, paitsi lapsi on jo 27 vuotta.
Mekin käytetään lapsesta lempinimeä siitä syystä ettei sitä saa rekisteröityä oikeaksi nimeksi.
Kotimaista?