Onko muita ketkä käy pelkästä velvollisuuden tunnosta kerhoilemassa

lapsen/lasten kanssa?

Itse en saa seurakunnan kerhosta mitään irti osittain koska olen tosi ujo ja en osaa luontevasti luoda kontakteja siellä. Meno sinne on aina vaan yhtä vastenmielistä vaikka siellä on ihan ok tyyppejä



Mutta joka viikko sinne lapseni vien, koska koen että " vain" kotona ollessani lapselle pitää järjestää mahdollisimman paljon kokemuksia ja virikkeitä....

Toinen syy on se, että pienellä paikkakunnalla on hyvä tuntea edes ulkonäöltä lapseni tulevia koulu- ja harrastustovereita ja heidän vanhempiaan.

Plääh, välillä vaan ahistaa tällaset mukapakko tilanteet.....onko muita?