Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka vihaa kaupungissa asumista?
27.07.2016 |
Vartuin maaseudulla omakotitalossa, meillä oli iso piha eikä naapureita näkö- tai kuuloetäisyydellä. Luonnon läheisyydestä, ulkona olemisesta, hiljaisuudesta ja omasta rauhasta tuli minulle niin itsestäänselvyyksiä, etten käsittänyt niiden merkitystä itselleni ennen kuin vasta nyt viime aikoina, kun olen asunut useamman vuoden kaupungissa kerrostalossa ja ihmisvilske ja oman rauhan puute ovat alkaneet ahdistaa. Muutin alun perin opintojen perässä ja aluksi kaikki olikin vain uutta ja ihmeellistä. Nyt olen kuitenkin alkanut käsittää, että tämä ei yksinkertaisesti sovi minulle. Olo on jatkuvasti ahdistunut, kun omassa asunnossakaan ei voi välttyä toisten jatkuvilta ääniltä ja esim. liikenteen melulta. Sisällä olo tympii, mutta ulkoakaan ei löydy yhtä ainutta ulkoilureittiä tai metsäpolkua missä ei joku vähän väliä talsisi vastaan.
Kuulostaa varmaan käsittämättömältä syntyperäisen kaupunkilaisen korvaan. Ja mikä pakko täällä sitten on asua? No, ei vain juuri tällä hetkellä ole sellaisia säästöjä/takaajia että olisi mahdollista ottaa laina ja muuttaa omakotitaloon. Säästän kyllä koko ajan, mutta hitaasti etenee... Ja mikään vuokratalo jossain tiheään rakennetulla asuinalueella ei ole sen enempää minun juttuni kuin tämä kerrostalokaan, koska ei siellä sen enempää omaa rauhaa ole.
Onko täällä ketään saman kokenutta tai ymmärtävää? Miten olette jaksaneet ja oletteko keksineet jotain, millä lievittää ahdistusta niin kauan kuin muuttaminen ei ole mahdollista?
Kommentit (60)
Jos on tuollaiset fiilikset, niin kannattaa muuttaa sinne maalle hinnalla millä hyvänsä. Ei elämäänsä kannata tuhlata olosuhteissa joita inhoaa. Itselläni on ihan päinvastoin, kotoisin pikkupaikkakunnalta, ja takaisin en mene. Parin päivän visiittikin alkaa ahdistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi omakotitalo pitäisi ostaa? Muuttotappiokunnissa on hyvin vuokratalojakin tarjolla.
Muuttotappiokunnat ovat muuttotappiokuntia, koska siellä ei ole töitä. Suurin osa ei pysty tehdä kaikkea etänä ja moni ei halua muuttaa satojen kilometrien päähän ystävistään, perheistään... Siksi suurin osa maallemuuttajista etsii taloa läheltä kaupunkia.
Tämäpä juuri. Esim. metallipuolen tai terveydenhoidon töitä ei pysty tekemään etänä. Siksi täälläkin, 500 kilometrin päässä pääkaupunkiseudusta on koko ajan työvoimapula ja nyt puretaan ihan kerrostalojakin kun ovat tyhjillään (omakotitaloja on purettu jo vuosien ajan).
Terveisiä muuttotappiopaikkakunnalta, jossa on kyllä pieni kaupunkiki, mutta sinnekään ei muuta ihmisiä...
Tämän palstan perusteella Suomessa on paljon niitä, jotka omien puheidensa mukaan haluavat muuttaa maaseudulle, mutta kummasti se ei niissä oikeissa muuttotilastoissa näy, vaan kaikki jäävät opintojensakin jälkeen kaupunkeihin.
Edes avoimet ja varmat, vakituiset työpaikat eivät houkuttele ihmisiä muuttamaan oikeasti maalle.
Paljon puheita, vähän tekoja. Suomen maaseutu tyhjenee hitaasti mutta varmasti.
Yleensä nämä kaupungissa asuneet haikailevat sitten aikuisiällä sinne.
Pienissä paikoissa on ongelmana aivan käsittämätön juoruilu ja naapurien kyttääminen. Puolitutut tietävät mitä ostit eilen kaupasta, kenen kanssa olit kylillä ja kuinka kallis talosi oli.
Siellä nauttii kyllä fyysisestä rauhasta, mutta henkisestä ei. Vaikka vihaankin nyt isossa kaupungissa ihmispaljoutta, on samaan aikaan ihana tietää sulautuvansa vain anonyymiin ihmismassaan.
Mä uskon että kohta alkaa muuttoliike takaisin landelle, vaikka meitä yritetäänkin poliittisilla päätöksillä ohjata isoihin keskittymiin, koska esim palvelut ja infrarakentaminen on helpompi järjestää niin. Landelle palaavat ne, jotka pystyvät tekemään etätöitä ja saavat palkallaan huikeasti parempaa asumista kuin kaupunkien kopperoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi omakotitalo pitäisi ostaa? Muuttotappiokunnissa on hyvin vuokratalojakin tarjolla.
Muuttotappiokunnat ovat muuttotappiokuntia, koska siellä ei ole töitä. Suurin osa ei pysty tehdä kaikkea etänä ja moni ei halua muuttaa satojen kilometrien päähän ystävistään, perheistään... Siksi suurin osa maallemuuttajista etsii taloa läheltä kaupunkia.
Tämäpä juuri. Esim. metallipuolen tai terveydenhoidon töitä ei pysty tekemään etänä. Siksi täälläkin, 500 kilometrin päässä pääkaupunkiseudusta on koko ajan työvoimapula ja nyt puretaan ihan kerrostalojakin kun ovat tyhjillään (omakotitaloja on purettu jo vuosien ajan).
Terveisiä muuttotappiopaikkakunnalta, jossa on kyllä pieni kaupunkiki, mutta sinnekään ei muuta ihmisiä...
Jos sinne oikeasti haluttaisiin työntekijöitä, palkkoja korotettaisiin. Hyödykkeen hinta kasvaa, kun siitä on pulaa. Mut Suomessahan kysynnän ja tarjonnan laki ei jostain syystä päde.
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan perusteella Suomessa on paljon niitä, jotka omien puheidensa mukaan haluavat muuttaa maaseudulle, mutta kummasti se ei niissä oikeissa muuttotilastoissa näy, vaan kaikki jäävät opintojensakin jälkeen kaupunkeihin.
Edes avoimet ja varmat, vakituiset työpaikat eivät houkuttele ihmisiä muuttamaan oikeasti maalle.
Paljon puheita, vähän tekoja. Suomen maaseutu tyhjenee hitaasti mutta varmasti.
Onko sinulla tilastotietoa väitteesi tueksi, että maaseudulla on helpompi löytyy töitä kuin kaupungissa? Kun tilastojen mukaan työttömyys kasvaa itään ja pohjoiseen mentäessä. Ja sattumalta muuttoliike käy idästä ja pohjoisestä etelään ja länteen. Vai onko tämä taas tätä keskustalaista valehtelua, että työttömyyden riivaamassa maassa olisi työvoimapula?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan perusteella Suomessa on paljon niitä, jotka omien puheidensa mukaan haluavat muuttaa maaseudulle, mutta kummasti se ei niissä oikeissa muuttotilastoissa näy, vaan kaikki jäävät opintojensakin jälkeen kaupunkeihin.
Edes avoimet ja varmat, vakituiset työpaikat eivät houkuttele ihmisiä muuttamaan oikeasti maalle.
Paljon puheita, vähän tekoja. Suomen maaseutu tyhjenee hitaasti mutta varmasti.
Onko sinulla tilastotietoa väitteesi tueksi, että maaseudulla on helpompi löytyy töitä kuin kaupungissa? Kun tilastojen mukaan työttömyys kasvaa itään ja pohjoiseen mentäessä. Ja sattumalta muuttoliike käy idästä ja pohjoisestä etelään ja länteen. Vai onko tämä taas tätä keskustalaista valehtelua, että työttömyyden riivaamassa maassa olisi työvoimapula?
Sinulla on vanhentunutta tietoa. Nyt etenkin Itä-Suomessa (Pohjois-Savo ja Kainuu) työttömyys on vähentynyt, koska ennen paperitehtailla työskennelleet työttömät ovat eläköityneet. Samalla kuitenkin eläköitymisiä tapahtuu muillakin aloilla, eikä muuttotappiopaikkakunnille jää tarpeeksi paljon nuoria astumaan heidän tilalleen.
"Kainuu elää pelialan buumia, mutta kärsii myös työvoimapulasta. Osaavan työvoiman löytämisen vaikeus nousi esiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) Kajaanin-vierailulla. Sipilä sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että kaksi yritystä tarvitsee yli parisataa työntekijää.
Työmarkkinoiden kiristyminen näkyy metalliyhtiö Terrafamessa ja kiskokalustovalmistaja Transtechissa.
Osaavaa työvoimaa on viime vuosikymmenen virrannut Kainuusta etelään ja Länsi-Suomeen. Nuoria kiinnostavat peliyhtiöt ja koodaaminen, ei hitsaaminen."
"Orre harmittelee, että tekijöitä ei tahdo löytyä edes ”siisteihin sisätöihin”. Yli puolet on korien sisustamista kuten penkkien, kaiteiden ja mattojen paikalleen panemista.
– Sitä ei ole osattu nostaa riittävästi esille, että tämä ei ole vain konepajatyötä, vaan iso osa työstä on sisustamista, johon riittää kohtuulyhytkin muuntokoulutus."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005697863.html
"Pohjois-Savossa työvoiman kysyntä on kovaa edelleen sosiaali- ja terveys-, opetus- sekä teknologia-alalla. Teknologiateollisuudessa on suuri tarve koneistajista, hitsaajista, kokoonpanijoista ja tuotantotyöntekijöistä. Erityisesti tarve korostuu Ylä-Savossa. Työvoimahaasteet tulevat kiihtymään entisestään ja on todennäköistä, ettei kotimainen työvoima tule riittämään täyttämään avoimia työpaikkoja.
Sosiaali- ja terveysalalla on työvoimapulaa sairaanhoitajista, lääkäreistä, kodinhoitajista (kotipalvelutoiminta) ja sosiaalityön erityisasiantuntijoista. Kysyntää on myös erityis- ja lastentarhanopettajista. Lähihoitajien kysyntä on vastaavasti tasaantunut.
Rakennusalalla työvoimapula painottuu insinööri- ja työnjohtotehtäviin. Lisäksi pula-ammatteihin nousi toimisto- ja laitossiivoojat."
http://toimistot.te-palvelut.fi/-/pohjois-savon-ammattibarometri-ii-201…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kuin minä! Täsmälleen. Pari ekaa vuotta oli "oon Helsingissä" ja tuntui erikoiselle.
Vihaan tätä paikkaa.
Huomaan niin paljon huonoja puolia verrattuna maaseutuun että tulis pitkä lista.
Käyn maalla välillä.
Kaikista huonoista puolista esim. tämä: kukaan ei puhu täällä vieraalle ihmiselle.
Kaikki ovat kuin jotain robotteja.
Asuminen kalliimpaa etc.Järjestäisit elämäsi niin, että pääset maaseudulle. En ymmärrä tuollaista ulinaa.
Kyllähän mä käyn välillä. Mulla on lapsi täällä ja lapsen isä asuu myös täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta omakotitalon ostamisesta tuli vaan mieleen, että katselin ihan mielenkiinnosta eilen asuntojen hintoja. Asumme itse kaupungin keskustassa ja ei ole mitään hinkua maalle. Mutta tässä naapurissa on uusia kerrostaloja 50m2 300 000€ myyntihintaa, mutta 50km päästä saa omakotitalon 80 000€:lla, joten eiköhän sinun kannata sitä omakotitaloa vaan alkaa etsiä. Niitä saa todella halvalla, kun sijainti saa olla kauempana isoista kaupungeista.
Maalla talot ovat kaukana toisistaan, mutta ihmiset lähellä. Kaupungissa talot ovat lähellä toisiaan, mutta ihmiset kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä tykkään kyllä kaupungista, mutta keskusta-asumisesta. Joo on hälinää, mutta rakennukset kauniita, kauniita puistoja, lyhyet matkat, joukkoliikenne kulkee öisin jne... Sen sijaan lähiöt, missä joudun asumaan, kun en ole miljonääri, tympivät niin pahasti. Rumia neukkutaloja, suurimman osan vuodesta ihan hirveän näköistä, hirveät etäisyydet kaikkialle, silti maksaa ihan liikaa. Jos ei omassa taloyhtiössä, niin ainakin lähiön keskuksessa näkee sitten kaikkien sosiaalisten ongemien kavalkadin. Haaveilen omakotitaloon muutosta, mutta eipä ole siihenkään varaa sellaisella etäisyydellä, että pääsisin kohtuullisesti töihin PK-seudulle :(
Niin, on se ihmeellistä, että rakennuttajat (ja osittain myös politikot ja arkkitehdit) eivät välitä mikälaista jälkeä jättävät jälkeensä. Yhtenä esimerkkinä Pasilan uusi Tripla. En tiedä millä mittapuulla sitä voisi kutsua kauniiksi.
Mulla päin vastoin. Syntyny ja elänyt kaupungissa, joskus tuntenut oloni henkisesti maalaiseks mut joka kerta maalla tai rauhallisessa paikassa asuneena alkanu ahdistamaan.tykkään et on ihmisiä ympärillä, mua pelottaisi asua yksin jossain keskellä ei mitään. Tykkään siitä et on tekemistä jos haluaa, siis tekemistä mikä musitteäni kiinnostaa. Metsätyöt ei oo mun juttu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten myöskään autolla ajaminen ei oo mun juttu, en haluais autoa missään nimessä.. 😁Mut kyl se vaikuttaa miten on kasvanut tottakai.. Maalla on ainaki halpaa, hkist jos haluut omakotitalon niin ei kyllä halpaa löydy.
En vihaa ja eilenkin juttelin kolmen tuntemattoman kanssa hetken. Minulla on omaa pihaa, mutten siellä juuri ole tai sitä hoida. Minua ei kiinnosta kumpikaan. Tykkään asuinseutuni mahdollisuuksista esim. laajasta museotarjonnasta. Luonto on lähellä, kuten merenranta ei voin helpolla valita fiiliksen mukaan mitä teen. Taloudellisena ratkaisuna saatan myöhemmin myydä asuntoni täällä ja siirtyä maakuntiin, mutta pitää miettiä paranisiko elämänlaatuni siirrolla.
Meiltä on 4km pikkukaupungin keskustaan.
Tontin koko on pari hehtaaria, tunnen asuvani maalla.
Ikää on yli 60v, kaupungin läheisyys tuo turvaa.
Asun Lempäälässä, ja täällä esimerkiksi voi asua ihan maalla edullisessa talossa, ja käydä töissä kaupungissa, junalla. Samalla junalla pääsee Helsinkiin melko nopeasti, jos ne sukulaiset on siellä. Tällaisia pikkupaikkakuntia on Suomessa ihan kohtuu paljon, ei ole pakko asua kaupungissa jos ei halua.
Mutta eihän ainoat vaihtoehdot voi olla maaseutu ja Helsinki. Mä asun pienellä paikkakunnalla Pirkanmaalla kerrostalossa ja kyllä mä koen saavani rauhaa kun olen kotona. Joskus saatan laittaa korvatulpat jos haluan totaalista hiljaisuutta. Ei kuulu naapureista mitään. Ja ulos kun lähtee, ei mitään varsinaista ihmisruuhkaa ole vastassa. On kuitenkin hyvät kulkuyhteydet isompiin kaupunkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kuvittelin onnen olevan maalla asumisessa. Oikeasti kävi niin, että työpäivä piteni kahdella tunilla, puolet vuodesta oli pimeää, kun lähdin töihin ja pimeää, kun tulin kotiin. Jos halusi lähteä lenkille, piti ottaa lamppu käteen ja kävelemään tien viertä pitkin.
Ja aina piti olla liikenteessä - kauppaan, omiin ja lasten harrastuksiin, joka paikkaan tarvittiin autoa.
Onneksi tulin(tulimme) järkiimme ja palasimme takaisin. Nyt on kaikkialle kävelymatka ja aikaa vaikka mihin.
Täysin samaa mieltä. Ei ikinä landelle asumaan.
"Viha" on vähän liioittelua, mutta muuttaisin kyllä ulos sopivan tilaisuuden tullen.