Olemme työkaverini kanssa ihastuneita toisiimme ja tämä on aivan kamalaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt keskittyä kaikkeen muuhun, mutta en näköjään pysty 😕.. Tämä työkaverini osaa kuitenkin käyttäytyä asiallisesti eikä myöskään edes viestittele minulle muuta kuin töissä, kun taas itseni tekisi niin mieli laittaa hänen jotain viestiä myös iltaisin yms..

Ap

No onko tämä ihastus himoa vai voisitko kuvitella rakentavasi jotakin tulevaisuutta/perhettä hänen kanssaan?

Se onkin outoa, että en tiedä. Tuntuu, että enemmänkin jotain henkistä. Ja meillä olisi ollut keväällä yksi tilaisuus päästää himommekin valloilleen, mutta mitään ei tapahtunut. Enkä ole ennen törmännyt ihastuneeseen mieheen, joka pystyy hillitsemään itseään. Mutta musta tuntuu, että tämän miehenkin puolelta kyse on enemmänkin jostain henkisestä.. Haluaisin kyllä niin tämän miehen kainaloon 💕..

Ap

Suosittelisin vaihtamaan työpaikkaa. Hänen jatkuva läsnäolonsa vaan pahentaa asiaa.

Oletko kuullut limerenssistä? Minulla oli tuo vuosi sitten ja nyt vasta päsin irti miehestä. Mutta nyt olen onnellisempi, sain elämäni takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Oletko kuullut limerenssistä? Minulla oli tuo vuosi sitten ja nyt vasta päsin irti miehestä. Mutta nyt olen onnellisempi, sain elämäni takaisin.

Ja tämä oli niin pelottava kokemus etten halua sitä kokea enää ikinä. Olen todella pettynyt itseeni, luulin olevani vahvaluontoinen ihminen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista työtä teette? Oletteko töissä jatkuvasti tekemisissä toistenne kanssa? Tunnustiko mies tunteensa yllättäen kasvotusten vai tuliko esim viesti puhelimeen täysin puuntakaa?

Tuo, että olette varattuja tietysti hankaloittaa tilannetta mutta oletteko suhteissanne onnellisia ja miten vakavia nykyiset suhteenne ovat?

Meillä on molemmilla perheet. Työkaveri tunnusti ihastuksensa kasvotusten.. Joudumme olemaan päivittäin toistemme kanssa tekemisissä ja lisäksi työskentelemme lähekkäin, vaikka suoraa näköyhteyttä ei olekaan..

Ap

No ihastuksia tulee ja menee. Kannattaa nyt punnita tarkkaan onko ihastuksesi sen arvoinen, että kaksi perhettä hajoaa. Pitkissä parisuhteissa tulee väistämättä eteen tilanteita, että huomaakin olevansa ihastunut johonkin toiseen tai joku on ihastunut sinuun. Usei nuo ovat vain ohimeneviä ja ensihuuman jälkeen arki tulee taas eteen ja huomaakin ennen olleen asiat paremmin.

Tietysti jotain salasuhdetta voisi pitää mutta se nyt ei olisi reilua ketään kohtaan.

Nimenomaan, olen odottanut että nämä tunteet menisivät ohi, mutta tilanne vaan pahenee. Tätä on jatkunut jo yli puoli vuotta.

Ap

Sinua kiehtoo ainoastaan ns "kielletyn hedelmän makea nektari". Jos päätyisit sänkyyn ja suhteeseen tämän miehen kanssa huomausit todennäköisesti hyvin pian, että fantasia olikin totuutta upeampaa.

Ja sitten kuolinvuoteella harmitellaan, miksen elänyt.

Sanot itsellesi: toisen omaan en koske.

 

Ihastuksia tulee ja menee. Jos hyppäät sänkyyn, se se pilaa kaiken eikä mies pidä sua enää tavoittelemisen arvoisena. Tee itse päätöksesi. 

Vierailija kirjoitti:

Suosittelisin vaihtamaan työpaikkaa. Hänen jatkuva läsnäolonsa vaan pahentaa asiaa.

Samaan lopputulokseen olen päätynyt. En usko, että tunteeni menevät koskaan ohi, jos joudumme näkemään toisiamme ma-pe.. Ellei hän sitten ala minulle ilkeäksi, mutta en kestä tietenkään sitäkään.. Mutta toisaalta en haluaisi lähteä eikä meidän alalla uusia töitä niin vaan löydäkään.

Olen lukenut aiemmin limerenssi-keskusteluja täällä ja pohtinutkin, että voisiko tässä olla kyse siitä.. Toisaalta koen, että vahvat tunteeni johtuvat siitä, että olemme tavallaan välitilassa.. Molemmat tietävät toisen tunteista, mutta tilanne ei muuten etene mihinkään suuntaan. Haluaisin niin ehdottaa miehelle, että pistäisi viestiä, vaikka jonkin yhden kirjaimen minulle illalla, jos ajattelee minua.. Saisin siitä hyvän mielen ja voisin keskittyä johonkin muuhunkin. Mutta ei kai tuollaista voi mennä ehdottamaan..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista työtä teette? Oletteko töissä jatkuvasti tekemisissä toistenne kanssa? Tunnustiko mies tunteensa yllättäen kasvotusten vai tuliko esim viesti puhelimeen täysin puuntakaa?

Tuo, että olette varattuja tietysti hankaloittaa tilannetta mutta oletteko suhteissanne onnellisia ja miten vakavia nykyiset suhteenne ovat?

Meillä on molemmilla perheet. Työkaveri tunnusti ihastuksensa kasvotusten.. Joudumme olemaan päivittäin toistemme kanssa tekemisissä ja lisäksi työskentelemme lähekkäin, vaikka suoraa näköyhteyttä ei olekaan..

Ap

No ihastuksia tulee ja menee. Kannattaa nyt punnita tarkkaan onko ihastuksesi sen arvoinen, että kaksi perhettä hajoaa. Pitkissä parisuhteissa tulee väistämättä eteen tilanteita, että huomaakin olevansa ihastunut johonkin toiseen tai joku on ihastunut sinuun. Usei nuo ovat vain ohimeneviä ja ensihuuman jälkeen arki tulee taas eteen ja huomaakin ennen olleen asiat paremmin.

Tietysti jotain salasuhdetta voisi pitää mutta se nyt ei olisi reilua ketään kohtaan.

Nimenomaan, olen odottanut että nämä tunteet menisivät ohi, mutta tilanne vaan pahenee. Tätä on jatkunut jo yli puoli vuotta.

Ap

Sinua kiehtoo ainoastaan ns "kielletyn hedelmän makea nektari". Jos päätyisit sänkyyn ja suhteeseen tämän miehen kanssa huomausit todennäköisesti hyvin pian, että fantasia olikin totuutta upeampaa.

Ja sitten kuolinvuoteella harmitellaan, miksen elänyt.

Joo tai sitten harmittelee, kun pilasi perhe elämänsä yhden ihastuksen takia.

Vierailija kirjoitti:

Ei kävis mulle.

Terv. Järki

No mulle kävis, ja olis varmasti ihanaa!

Terv. Tunteet

Vierailija kirjoitti:

Sanot itsellesi: toisen omaan en koske.

 

Tämä. Miten joku voi alapeukuttaa parasta estettä aloittajan toimia? Mies EI OLE VAPAA. Ei saa tehdä aloitetta, eikä olla kiinnostuvinaan vakavasti. Mies ei kaipaa aloittajaa siihen nyt sössöttämään tai vaikka kaipaisikin, niin antaapa miehen tehdä itse omat valintansa, ilman että ap siinä yhtään mestaroi. Vain siten mahdollisella suhteella voi olla jonkinlaista tulevaisuutta. Muuten se on vain hetken paskaa...ööm siis huumaa.

Kuormasta syöminen on typerintä mitä voi tehdä. Oli ihan helvetin kiusaannuttavaa seurata salamihastuksen läpikäynyttä pariskuntaa, jotka löysivät toisensa samalta työpakalta. Nopeita liikkuja tehtiin, pari perhettä hajosi, mutta niin hajosi sitten tämä työpaikkaromanssikin. Vähän viiletä ja tulikivenkatkuiset  tunnelmat oli, "lähekkäin" kun joutuivat myös eron jälkeen työskentelmään.

Onko sinulla tai miehellä nykyisessä suhteessa lapsia, jos on unohda ja Anna palon sammua, jos ei muuten, niin vaikka työpaikkaa vaihtamalla. Jos lapsia ei ole, olet vapaa kokeilemaan yhdessäoloa uuden ihastuksesi kanssa.

Miten hyvin tunnet miehen? Onko hänellä tapana flirttailla ja rakennella suhteessaan ulkopuolisia säätöjä. On nimittäin miehiä ja miksei naisikakin, joilla on tapana flirttailla ja pitää sivusuhteita, mutta omaa puolisoaan eivät jätä suinsurminkaan. Voisitko luottaa häneen, jos aloittaisitte parisuhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista työtä teette? Oletteko töissä jatkuvasti tekemisissä toistenne kanssa? Tunnustiko mies tunteensa yllättäen kasvotusten vai tuliko esim viesti puhelimeen täysin puuntakaa?

Tuo, että olette varattuja tietysti hankaloittaa tilannetta mutta oletteko suhteissanne onnellisia ja miten vakavia nykyiset suhteenne ovat?

Meillä on molemmilla perheet. Työkaveri tunnusti ihastuksensa kasvotusten.. Joudumme olemaan päivittäin toistemme kanssa tekemisissä ja lisäksi työskentelemme lähekkäin, vaikka suoraa näköyhteyttä ei olekaan..

Ap

No ihastuksia tulee ja menee. Kannattaa nyt punnita tarkkaan onko ihastuksesi sen arvoinen, että kaksi perhettä hajoaa. Pitkissä parisuhteissa tulee väistämättä eteen tilanteita, että huomaakin olevansa ihastunut johonkin toiseen tai joku on ihastunut sinuun. Usei nuo ovat vain ohimeneviä ja ensihuuman jälkeen arki tulee taas eteen ja huomaakin ennen olleen asiat paremmin.

Tietysti jotain salasuhdetta voisi pitää mutta se nyt ei olisi reilua ketään kohtaan.

Nimenomaan, olen odottanut että nämä tunteet menisivät ohi, mutta tilanne vaan pahenee. Tätä on jatkunut jo yli puoli vuotta.

Ap

Sinua kiehtoo ainoastaan ns "kielletyn hedelmän makea nektari". Jos päätyisit sänkyyn ja suhteeseen tämän miehen kanssa huomausit todennäköisesti hyvin pian, että fantasia olikin totuutta upeampaa.

Ja sitten kuolinvuoteella harmitellaan, miksen elänyt.

En kutsuisi hyviin muistoihin luokiteltavaksi kahden perhen rikkomista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelisin vaihtamaan työpaikkaa. Hänen jatkuva läsnäolonsa vaan pahentaa asiaa.

Samaan lopputulokseen olen päätynyt. En usko, että tunteeni menevät koskaan ohi, jos joudumme näkemään toisiamme ma-pe.. Ellei hän sitten ala minulle ilkeäksi, mutta en kestä tietenkään sitäkään.. Mutta toisaalta en haluaisi lähteä eikä meidän alalla uusia töitä niin vaan löydäkään.

Olen lukenut aiemmin limerenssi-keskusteluja täällä ja pohtinutkin, että voisiko tässä olla kyse siitä.. Toisaalta koen, että vahvat tunteeni johtuvat siitä, että olemme tavallaan välitilassa.. Molemmat tietävät toisen tunteista, mutta tilanne ei muuten etene mihinkään suuntaan. Haluaisin niin ehdottaa miehelle, että pistäisi viestiä, vaikka jonkin yhden kirjaimen minulle illalla, jos ajattelee minua.. Saisin siitä hyvän mielen ja voisin keskittyä johonkin muuhunkin. Mutta ei kai tuollaista voi mennä ehdottamaan..

Ap

Kysy siltä, ajatteletko mua koskaan iltaisin? Jos ajattelet, laita mulle kirjain, että tiedän.

Tai kerro miehellesi. Onhan sulla oikeus omiin tunteisiisi. Tosin jos tiedät, ettei miehesi hyväksyisi niitä vaan se pilaisi parisuhteenne ja haluat pitää perheen koossa niin ei ehkä kannata kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Joo, meillä kävi töissä just noin. Pari vuotta olivat kaiken aikaa yhdessä, supattivat jossain keskenään, kävivät yhteisillä koulutusmatkoilla jne. Mies muutti jo pois kotoa tämän suhteen takia. Sitten naiselle tuli terveysongelmia ja veti totaalisti liinat kiinni, palasi miehensä kanssa onnelliseen parisuhteeseen. Mies palasi vähin äänin kotiinsa ja nyt ovat sitten hyvin etäisiä hyvän päivän tuttavia, just ja just pystyvät olla hetken samassa huoneessa kun on pakko. Aika ikävää kaikille osapuolille ja ärsyttävää ja häiritsevää myös kaikille työkavereille koko soppa.

Tuo että työpaikkaromanssi on työkavereille ärsyttävää ja häiritsevää on niin tuttua. Meillä töissä kaksi nelikymppistä perheellistä ihmistä on hullaantunut toisiinsa niin ettei kenellekään jää asia epäselväksi eli ovat kaiket ajat tauoilla toistensa kanssa ja kihertävät. Työkin kärsii. Esimies ei tiedä miten asiasta sanoisi.

Onneksi on kesäloma.

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla tai miehellä nykyisessä suhteessa lapsia, jos on unohda ja Anna palon sammua, jos ei muuten, niin vaikka työpaikkaa vaihtamalla. Jos lapsia ei ole, olet vapaa kokeilemaan yhdessäoloa uuden ihastuksesi kanssa.

Miten hyvin tunnet miehen? Onko hänellä tapana flirttailla ja rakennella suhteessaan ulkopuolisia säätöjä. On nimittäin miehiä ja miksei naisikakin, joilla on tapana flirttailla ja pitää sivusuhteita, mutta omaa puolisoaan eivät jätä suinsurminkaan. Voisitko luottaa häneen, jos aloittaisitte parisuhteen?

Hän on niin erikoinen tapaus, että hän ei suoranaisesti edes flirttaile, varsinkaan muiden kanssa. Hän vaan punastelee ja tuijottelee silmiin.. Siksi en ensimmäiseen viiteen kuukauteen ollutkaan varma hänen tunteistaan..

Meillä molemmilla on lapsia ja jos järjellä ajattelen, niin nämä meidän tunteemme ovat vaan syttyneet, koska töissä on helppoa olla mukava toisen seurassa ilman arjen velvoitteita.. Enkä todellakaan halua loukata ketään. Mutta kun en vaan voi tunteilleni mitään ja siksi tämä onkin niin kamalaa!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelisin vaihtamaan työpaikkaa. Hänen jatkuva läsnäolonsa vaan pahentaa asiaa.

Samaan lopputulokseen olen päätynyt. En usko, että tunteeni menevät koskaan ohi, jos joudumme näkemään toisiamme ma-pe.. Ellei hän sitten ala minulle ilkeäksi, mutta en kestä tietenkään sitäkään.. Mutta toisaalta en haluaisi lähteä eikä meidän alalla uusia töitä niin vaan löydäkään.

Olen lukenut aiemmin limerenssi-keskusteluja täällä ja pohtinutkin, että voisiko tässä olla kyse siitä.. Toisaalta koen, että vahvat tunteeni johtuvat siitä, että olemme tavallaan välitilassa.. Molemmat tietävät toisen tunteista, mutta tilanne ei muuten etene mihinkään suuntaan. Haluaisin niin ehdottaa miehelle, että pistäisi viestiä, vaikka jonkin yhden kirjaimen minulle illalla, jos ajattelee minua.. Saisin siitä hyvän mielen ja voisin keskittyä johonkin muuhunkin. Mutta ei kai tuollaista voi mennä ehdottamaan..

Ap

Tuskin kannattaa antaa pirulle pikkusormen, jos ei ole valmis enepään. Unohda viestittely ja muu tulella leikkiminen. Jos aiot tehdä jonkun siirron ihastuksesi suhteen, kerrota asiasta ensin puolisollesi ja lopetat nykyisen suhteesi. Kahdella kentällä ei tule pelata.

Anna mennä. Kadut myöhemmin, kun et elänyt elämää. Pane sitä kunnolla ja katso miten siitä jatketaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelisin vaihtamaan työpaikkaa. Hänen jatkuva läsnäolonsa vaan pahentaa asiaa.

Samaan lopputulokseen olen päätynyt. En usko, että tunteeni menevät koskaan ohi, jos joudumme näkemään toisiamme ma-pe.. Ellei hän sitten ala minulle ilkeäksi, mutta en kestä tietenkään sitäkään.. Mutta toisaalta en haluaisi lähteä eikä meidän alalla uusia töitä niin vaan löydäkään.

Olen lukenut aiemmin limerenssi-keskusteluja täällä ja pohtinutkin, että voisiko tässä olla kyse siitä.. Toisaalta koen, että vahvat tunteeni johtuvat siitä, että olemme tavallaan välitilassa.. Molemmat tietävät toisen tunteista, mutta tilanne ei muuten etene mihinkään suuntaan. Haluaisin niin ehdottaa miehelle, että pistäisi viestiä, vaikka jonkin yhden kirjaimen minulle illalla, jos ajattelee minua.. Saisin siitä hyvän mielen ja voisin keskittyä johonkin muuhunkin. Mutta ei kai tuollaista voi mennä ehdottamaan..

Ap

Kysy siltä, ajatteletko mua koskaan iltaisin? Jos ajattelet, laita mulle kirjain, että tiedän.

Tai kerro miehellesi. Onhan sulla oikeus omiin tunteisiisi. Tosin jos tiedät, ettei miehesi hyväksyisi niitä vaan se pilaisi parisuhteenne ja haluat pitää perheen koossa niin ei ehkä kannata kertoa.

Pakko varmaan yrittää kysellä jossain välissä, emme voi vaan töissä oikein keskustella kahden kesken ilman, että joku kuulee.. Omalle miehelleni en aio asiasta kertoa, siitä tulisi vaan turhaa murhetta.

Ap