Vierailija

Miten selvitit tilanteen itsesi kanssa? Oliko voimakkaat tunteet kyseessä?

  • ylös 4
  • alas 1

Sivut

Kommentit (32)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Olen jo pitkään, mutta en tee asian suhteen mitään. Ihastun helposti ja luon kiintymyksen kohteista pakkomielteitä. Todellisuuden kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.

  • ylös 12
  • alas 3
Vierailija

Olen, useita kertoja. Tilanteet raukeaa aina johonkin. Ehkä se on vihjaus siitä että tässä suhteessa ei olekaan elämäni onni.

  • ylös 10
  • alas 1
Vierailija

Tästä aiheesta on ollut täällä ihan vasta pitkä ketju. Olen ollut parisuhteessa 20 vuotta ja sen aikana olen ollut myös ihastunut muutamaan eri mieheen. Mitään ei ole tapahtunut ja ihastus on ollut lähinnä oman pääni sisäistä mukavaa "mitä jos...?" ajattelua ja kutkuttavan mukavaa kihinää. Myös mieheni on ollut pariin otteeseen ihastunut toiseen naiseen ja en pane sitä pahakseni ollenkaan. Nyt en ole ihastunut keneenkään, eikä ilmeisesti mieskään. Seksiä on muutama kerta viikossa ja yhdessä olemme niin kahdestaan kuin koko perheen voiminkin.

  • ylös 11
  • alas 0
Vierailija

Olen parhaillaan ja tuntuu kuin kuolisin. Tää toinenkin on varattu ja ei halua sekoittaa suhdettaan. Eli kärvistelen ja yritän kestää sen faktan etten saa tätä miestä jota ajattelen ihan koko ajan.

  • ylös 13
  • alas 3
Vierailija

Joo. Oudosti tyttären poikkis. Siis oudosti sikäli, että en ittelleni tiettykään halua, mutta jotenkin tyttären kautta tuo vahva tunne tulee. En ymmärrä. Oonko sekasi.

  • ylös 3
  • alas 10
Vierailija

Olen tälläkin hetkellä. Tai kenties rakastunut. Mies on myös varattu ja minusta tuntuu, että hänelläkin on tunteita minua kohtaan ❤️. Hän on kuitenkin selvästi periaatteen mies eikä välillämme näin ollen tule koskaan varmaan tapahtumaan mitään. Itsekään en haluaisi loukata miestäni, mutta haluaisin niin kovasti käpertyä sen toisen miehen kainaloon edes hetkeksi.

Vierailija

Olen ihastunut pari kertaa, en ole tehnyt tai puhunut mitään. Kuten joku sanoi niin pään sisällä voi kaikenlaista kuvitella omaksi huvikseen mutta ei muuta. Ja mieheni kanssa kun harrastin seksiä niin harrastin nimenomaan mieheni kanssa, en ihastusten. Kuitenkin tiesin aina että (edesmennyt) mieheni oli se jota rakastin ja nämä ihastukset sellaisia joiden kanssa en ikinä haluaisi seurustella, vaikka tykkäisin ihmisestä tai tuntisin seksuaalista vetovoimaa. Eli osasin erottaa nämä.

Vierailija

Olen ihastunut mutta pitäytynyt pitkäaikainen rakkaus on tärkeempää kun pikku ihastukset.

Vierailija

Olen. Vaihdoin työpaikkaa ja vähensin yhteydenpitoa, kunnes lopetin sen kokonaan.

Silloin tuntui raastavalta, mutta jälkeenpäin ajateltuna se on ollut elämäni paras päätös. Nykyään oma avioliitto tuntuu taas hyvältä ja osaan olla kiitollinen ihanasta perheestämme.

  • ylös 10
  • alas 1
Nnn

Olen. Baarissa ihastuin ekalla silmäyksellä mieheen, jonka kanssa tanssin ja joka antoi mulle puhelinnumeronsa. Paljastui, että olen naimisissa. Otti heti etäisyyttä. Tapailin miestä hieman myöhemmin. Erosin ja olen nyt yhdessä tämän miehen kanssa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen jo pitkään, mutta en tee asian suhteen mitään. Ihastun helposti ja luon kiintymyksen kohteista pakkomielteitä. Todellisuuden kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.

Tästä vastauksesta oikein huokuu kirjoittajan omaa elämänkokemusta..! (eikä pelkkää kirjatietoa :))

Vierailija

Olen vähän ihastunut exääni, jonka tapasin monen vuoden jälkeen. Meillä ei mene nykyisessä suhteessa kovin kummoisesti, ja olen vähän niinkuin odottanut että jotain tällaista tapahtuisi. Tekisi kovasti mieli ottaa yhteyttä tähän exääni, hän ei ole mennyt naimisiin, eikä hänellä tällä hetkellä ole ketään. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joo. Oudosti tyttären poikkis. Siis oudosti sikäli, että en ittelleni tiettykään halua, mutta jotenkin tyttären kautta tuo vahva tunne tulee. En ymmärrä. Oonko sekasi.
Pedofiili sinä olet.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla