Vierailija

Itse olin pari vuotta sitten hyvässä kunnossa. Juoksin Cooperin testissä erinomaisen tuloksen. Sen jälkeen tuli samana vuonna myöhemmin taukoa juoksuun sairastelun vuoksi. Juoksulenkkeily ei mun puolelta palautunut enää ennalleen. Eikä se ole sitä vieläkään, jotenkin vaan en saa rutineista kiinni, en osaa iloita lyhyistä lenkeistä, vaikka nytkin tärkeintä olisi vain kasvattaa peruskuntoa.
Sama on muissakin asioissa. Kolmisen vuotta sitten jaksoin tehdä miestenpunnerruksia. Tein aina 3 x 10 kun kävin salilla. Sitten kuntosaliohjelmaani muutettiin ja nyt en jaksa oikein tehdä enää niitäkään kuin muutaman.
Lisäksi vanhenen koko ajan ja palautumiseen menee kauemmin kuin nuorena, sekin vaikuttaa (lähenen neljääkymppiä).
Miten olette toimineet, kun teillä on ollut tällaisia ongelmia?

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (7)

Vierailija

Noh, olen ollut pari kertaa raskaana ja liikuntakiellossa. Kunto romahti. Ratkaisin silleen että purin hammasta ja treenasin sen takaisin. Eipä silti, mäkin oon alkanut kauhulla odottamaan sitä päivää kun tulokset alkaa laskea treeneistä huolimatta, saa nähdä miten selviän.

Vierailija

Mä taas en ole juurikaan liikkunut sillä filosofialla, että haluisin aina purra hammasta. Toki tsemppaan ja jos huomaan, että voin yrittää parhaani, teen sen. Se kai tässä onkin jotenkin sekoittanut mun pasmat, olen treenannut viime vuosina parempia suorituksia, mutta en tiedä, antaako se mulle henkisesti pitkällä tähtäimellä mitään. Sitten kun sen suorituksen saa kokoon, on tunteena vain tyhjyys. Näin ainakin oli silloin, kun juoksin Cooperista erinomaisen. Ei ollut tunnetta, että haluan vielä paremman Cooperin tuloksen (sekin olisi siis vielä mahdollista). Vaan että vaikka tuohon liittyi positiivisia kokemuksiakin itsensä ylittämisestä, se heijastuu nyt mun elämään niin, että on vaikeampi lähteä lenkille, kun on niin vaikea olla tyytyväinen siihen, että juoksee hitaasti 5 km. Jonkinlaista motivaatiopulaa siis koen. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Sama täällä, hammasta purren, että tulos on aina vähintään sama, kuin aikasemmin (tietenkin ottaen huomioon päivän ruokailut ja vkn päivän esim. Ma ja pe).

Vierailija

Olen varmaan jotenkin omituinen, mutta mitä paremmassa kunnossa olen ollut sitä enemmän motivaationi laskee :D Parhainta taukojen jälkeen juuri on se, että vähällä liikuntamäärällä tulee nopeammin sellainen olo, että kunto ei riitä. Sitten kun kunto on parantunut joutuu työskentelemään paljon enemmän, että saisi edes hien pintaan tai jotain euforiakicksejä.

Vierailija

Ei treenaa tulos vaan esim. ulkonäkö tai tuntimäärätavoitteisesti. Ja ulkonäössäkin kamppailee sitten omanikäisiään, eikä katoavaa nuoruutta, vastaan tai sitä että mahtuu samoihin housuihin kuin aina aiemminkin.

Vierailija

Mä mursin jalkani reilu puolitoista vuotta sitten ja kunto romahti ja lihakset katosivat jaloista alta aikayksikön. Eniten hommassa vitutti se, että treeni oli juuri ennen onnettomuutta alkanut kulkemaan omasta mielestäni hyvin. No, kipsin poiston jälkeen aloitin fysioterapian ja edistyin siellä melko nopeaa vauhtia. Samalla tajusin, että minulla oli erilaisten liikkeiden suoritustekniikoissa parantamisen varaa (rakenteesta johtuen polvet meinaavat kääntyä helposti sisään). Samalla löysin myös itseni uuden, haastavan lajin pariin. Nyt olen kiinnostunut siitä, että kehityn tässä lajissa ja muutenkin saan ihan mielettömästi hyvää mieltä treenaamisesta ja mukavista kanssatreenaajista! Olen siis oikeastaan onnellinen siitä, että minulle kävi niin kuin kävi, muuten olisin luultavasti aivan eri tilanteessa ja treenaisin mahdollisesti väärällä tekniikalla jne. Sori, meni ehkä hiukan aiheen ohi, mutta päätinpä nyt kertoa oman tarinani :D

Vierailija

6, olen myös kokenut tuon. Rasitusvamma esti minua tekemästä tiettyjä liikkeitä. Itseasiassa tuo punnertaminenkin tuli siitä, että se oli turvallisempaa, kun oli kehonpainoharjoittelua. Tuli siis rasitusvamman myötä kokeiltua erilaista treeniä ja se toikin hyviä asioita. ap

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla