Aloitan ensi viikolla työt, niin mitä tekee mies? Pitää lomaviikon ja lapsi
päiväkodissa, kun isä lähtee reissuun. Olen kuulemma luvannut, että tämä käy. Kas kun en itse muista moista keskustelua. Kysyin, että mitäs jos lapsi sairastuu kesken pk-päivän, pitääkö mun heti ekalla viikolla pitää palkatonta, kun toinen lomailee? Ei kuulemma, hän kyllä hakee lapsen (tuntien viiveellä). Onnistuisiko teillä tälläinen? Ei voi kun sanoa, että nuija on!!
Kommentit (85)
MiesHämillään kirjoitti:
Ei pysty täysin ymmärtämään miksi mennään parisuhteeseen ja myöhemmin perustetaan perhe jos kuitenkin jatkuvasti tarvitsee omaa aikaa ja omaa lomaa. Koskee niin miehiä kuin naisia.
Täällä on tullut nyt ratkaisuna mm.
- Viikko ja viikko -systeemi. Kun on perhe tehdään asiat yhdessä. Jokaisella toki omat harrastukset ja menot mutta ei se mitään viikko-viikko-systeemiä tarvitse...
- Otetaan viikko omaa lomaa. Mitä hittoa? Nyky-yhteiskunnassa on muutenkin hyvin vähän yhteistä vapaa-aikaa perheen kesken niin sitten pitäisi sekin vähä viettää katsellen kun ukko/akka lähtee yksinään/kaveriporukalla kanarian saarille tuulettumaan. Kun on perhe tehdään asiat yhdessä. Myös lomailu. Piste.
- Sama koskee niitä omia viikonloppuja. Äityli/isukki poissa aina vuoronperään koska nyt vaan on niin että tarvittaan sitä omaa aikaa että jaksaa arjen pyörittämisen. Millos ne lapset saavat viettää aikaa molempien vanhempien kanssa? Kun
Pitääkö muiden parisuhteita, loman tai oma-ajan tarvetta ymmärtää?
Jos et ymmärrä puolison tarvetta lähteä lomalle yksin tai hänen tarvettaan omaa-aikaa vaikka jokapäiväisillä juoksu lenkeillä, kannattaa asiaa ottaa puheeksi mieluummin puolison kuin naapurin kanssa.
Ei myöskään kannata valita puolisoa jolla perheen perustamisen jälkeenkin on tarve lähteä lomalle yksin jos sitä ei itse pysty ymmärtämään tai etenkään hyväksymään.
Vain omiin valintoihin voi vaikuttaa. Toisinaan ehkä toisen haluun muuttaa tapojaan tai tottumuksiaa. Toista ei kuitenkaan pysty muuttamaan vain sillä että minä haluan sitä että sinä muutut tai olet toisenlainen.
Ihmettelen monia vastauksia täällä. Ovatkohan ne katkeroituneilta naisilta, joiden mies ei myöskään osallistu arkeen täysivaltaisena vanhempana?
Ensinnäkin, mikä "oikeus" yhdellä vanhemmalla on lomailla itsekseen ja tyrkätä lapset hoitoon?
Toisekseen, ap palaa töihin hoitovapaalta. Lapsille voisi hyvin järjestää pehmeän laskun hoitoon. Useimmat perheet yrittävät järjestää pehmeän ja hyvä alun päiväoitoon. Tässäkin tapauksessa isä voisi viedä lapset rauhassa päiväkotiin ja hakea muutaman tunnin kuluttua. Sitten olisi aikaa olla lasten kanssa kanssa kaikessa rauhassa iltapäivällä ja kuulostella tuntemuksia päiväkodista (tai ottaa vastaan lasten mahdollista kiukkua uuden elämäntilateen edessä).
Töihinpaluu lasten kotihoidon jälkeen ei ole mikään läpihuutojuttu. Ap:n miehen pitäisi ilman muuta tarjota ap:lle mahdollisuus aloittaa työt ilman raskasta hoitoon viemis- ja hakemusrumbaa (joka voi aluksi olla todella raskasta sekin vuoksi, että päiväkoti on lapsille uusi asia). Eikä ole kohtuuton vaatimus, että ap:n ei tarvitse kantaa huolta mahdollisista sairastumisista heti ensimmäisellä työviikolla. Olisi ihan kohtuullista, että ap voisi aluksi keskittyä työhön palaamisee ja isä kataisi ensimmäisellä viikolla päävastuun perheestä. Monessa kodissa tehdään näin, vaikka ei mitään lomiakaan olisi. Tässä tapauksessa isällä on vielä se lomakin ja mahdolisuus keskittyä lasten tukemiseen.
Ap, sinuna alkaisin lähitulevaisuudessa tehdä suunnitelmia siitä miten pärjäisin, jos jättäisin tuollaisen miehen. Ehkä hän vielä kasvaa vanhemmuuteen. Toivottavasti! Mutta jos hän on kaiken muun lisäksi patologinen valehtelija, ehkä kannatta alkaa varustatutua eroon henkisesti ja taloudellisesti. Vaikka nyt tuntuu, että olisit silloin vielä enemän kiinni lapsissa, on asialla toinenkin puoli. Sitten ainakin voisit tehdä kaiken haluamallasi tavalla ja arjesta tulisi kenties selkeämpää ja seesteisempää. Joutuisit sietämään vähemmän pettymyksiä kun sinun tarpeitasi ei jatkuvasti vähäteltäisi ja murskattaisi. Eikä se lapsillekaan ole kiva jossain vaiheessa huomata, että jää aina kakkoseksi isän tarpeille. No, jos näin on, toki lapset sen huomaavat eron jälkeenin, mutta silloi sinä voit ainakin järjestää heille hyvän kodin äidin luona. Mutta ensimmäiseksi kannattaa toki satsata työhönpaluuseen ja uudenlaiseen arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kun sanoa, että nuija on!!
Niin, siis kukahan se nuija on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä onnistuu. Myös mies tarvitsee lomaa ja myöhemmin voin itse pitää hengähdystauon kun mies hoitaa lapset :) relaa!
Milloinhan on mun vuoroni lomailla? Ei koskaan. Sinusta siis on ok, että lapsi on pk:ssa kun vanhempi lomailee ja toisen ytöntekokin mahdollisesti menee persiilleen toisen lomailun ja matkustelun vuoksi. Ap
Palaatko töihin lomalta vai mistä?
Olen ollut kotona lapsia hoitamassa kotihoidontuella ja nyt palailen työelämään. En ole itse lomaillut yksin vuosiin. Ap
Miksi et ole lomaillut yksin?
Siksi kun mies ei pärjää olleessaan yksin vastuussa. Tämä on valitettavaa, ei ollut kristallipalloa ei. Ja tämä ei ole että en vaan anna hänen tehdä omalla tavallaan tms. vaan valitettava fakta, jonka vuoksi eroaminenkaan ei kannata. Ap
Tiesitkö jo alunperin että hän ei tule pärjäämään lasten kanssa vai tuliko avuttomuus esille yllättäen kun lapsi/lapset oli syntyneet?
Tietenkään en alunperin tiennyt. Ap
Halusit kuitenkin lapsia miehen kanssa josta et tiennyt selviääkö hän lasten kasvatuksesta ja hoidosta vai ei.
Entä jos sinulle sattuisi onnettomuus töissä, työmatkalla tai kotona tai jotakin muuta niin että pahimmillaan joutuisit olemaan sairaalassa viikkoja?
En ole ap, mutta meillä on samankaltainen tilanne. Mies saattaa yks kaks ilmoittaa, että hänellä on joku sovittu meno, joka on kuulema sovittu jo aikoja sitten ja joka on minullekin ollut ok (?). Tosiaan haluaisin tietää millaista meno olisi, jos joutuisin vaikka viikoksi sairaalaan. Tähän mennessä mies on syöttänyt pelkkiä välipaloja lapsille, jos olen ollut poissa esimerkiksi illan. Asunto on kuin pommin jäljiltä ja ensimmäinen tehtäväni onkin ruokkia lapset ja siivota jäljet. Viikossa varmasti hukkuisivat paskaan :D
Enemmän tuossa tilanteessa tuntuisi olevan kyse siitä että mies ei sinun mittapuusi mukaan pärjäisi. Isä voi olla kokonaan toista mieltä hänestä saattaisi tuntua että he ovat pärjänneet koko viikon loistavasti.
Enemmän kyse on myös halusta ottaa vastuuta kuin kyvystä. Halu vastuuttomuuteen tuskin syntyy yhtäkkiä tyhjästä. Joko sitä on ollut jo ennen parisuhdetta tai sitten parisuhteessa on jotakin joka tekee isän haluttomaksi huolehtimaan lapsista. Syy voi hyvin olla se että äiti ajattelee että ei isä kuitenkaan kykene vastuuseen. Miksi edes yrittää kun siihen ei kuitenkaan puoliso luota tai vaikka isä omasta mielestään suoritus tehtävästä ok äidiltä tulee vain mäkätystä.
Eli syy miehen haluttomuuteen ottaa vastuuta onkin naisessa? Miksiköhän nainen ei tee tuommoisia temppuja? Siksi, kun ajattelee lasten etua.
Kukaan tuskin pakottaa naistakaan valitsemaan vastuuseen halutonta miestä? Onko miehen syy että nainen ei valitse paremmin tai hae tilanteeseen muutosta tai etsi ongelmiin ratkaisua?
Haluttomuus vastaanottoon tai itsekkyys on enemmin ominaisuus. On puolison valinta sietääkö hän sitä vai ei.
Arvaa kahdesti olidinko minäkään ottanut tätä miestä, jos olisin ennalta tiennyt millaiseksi toisen lapsen kohdalla muutuu? Ennen lapsia mies haaveili lapsista, ekan kohdalla oli osallistuva isä. Kun toinen syntyi mies ahdistui, kun olikin kaks josta kantaa vastuuta ja muuttui kolmanneksi lapseksi. Ei ole nuorempaa ottanut synnärin jälkeen edes syliin kuin pakon edessä. Jos mä oon poissa mies pelaa pleikkaria ja soittaa mulle, että lapset kitisee ruokaa, millon tuut kotiin sen sijaan, että nousisi perseeltään ja laittais itse sitä ruokaa. Vissiin niin rankkaa tämä perhe-elämä, että mieheltä, joka on ammatiltaan kokki katosi kokonaan kyky laittaa ruokaa, kun tuo toinen lapsi syntyi.
Miehet nyt yleensä eivät kauheasti muista huomioida lapsia ja vaimoa. Olen katkerana huomannut. Heidän kanssaan pitää siksi keskustella ja heitä pitää muistuttaa. Miehelle om meno on aina tärkein, jos vaimo ei hoksaa puuttua asiaan ajoissa. Siis oma meno. Koeta kestää. Toivotaan, että eka päiväkotiviikko menee hyvin. Oma lapsi kyllä sairastui heti mentyään päiväkotiin, vaikka kotihoidossa oli ollut ihan terve. Tuli flunssa ja kuumetta. Mutta ehkä sairastelukierre ei ehdi alkaa vielä ekalla viikolla.