Muistatteko nuo "vanhan ajan" kirjeystäväsivut :D "Saat olla 0-100-vuotias"
Sen 9-vuotiaan Sannin vanhemmat varmasti arvostaisi jos Sannille kirjoittaisikin 45v Pertsa :D Siivoilen tässä kaappeja ja tuli mieleen.
Mitä muistoja teillä on?
Kommentit (84)
Minulla oli amerikkalainen kirjekaveri ala-asteella 80-luvulla nimeltä Courtney. Courtney asui Brentwoodissa ja heillä oli uima-allas pihalla. Hänen lähettämänsä koulukuva oli hieno. Kuvassa oli häivytetty taustalle hänestä toinen kasvokuva, ei siihen aikaan Suomessa sellaista tekniikkaa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää punkeroiden ja rillipäiden syrjimistä kyllä! En tiedä, mutta tuntuu että nykyään tuollaista paheksuttaisiin tosi paljon. Joku some-raivo vähintäänkin syttyisi, jos omalla nimellään menisi sanomaan, ettei tahdo viestitellä punkeroiden ja rillipäiden kanssa.
Aina sanotaan näin, mutta itse en muista yhtäkään ilmoitusta, jossa olisi mainittu ylipainosta ja/silmälaseista, vaikka aika paljon noita ilmoituksia aikoinaan luinkin.
Siis tämähän oli hyvin yleistä.
N-65
Minulla oli 80-luvulla intialainen tyttö kirjekaverina. Heidän kodissaan oli palvelijoita, ja aikanaan tyttö sitten lähti opiskelemaan farmasiaa, ja muutti opiskeluvaiheessa setänsä perheeseen, joka oli lääkäri. Jossain vaiheessa kirjoittelu loppui, mikä oli harmi.
Mulla oli kerran Norjalaisessa lehdessä, joku nuortenlehti kai, ilmoitus. Lupasin, että saa kirjoittaa myös norjaksi, koska ymmärsin sitä jonkin verran, mutta että itse kirjoitan joko ruotsia tai englantia. Sain lähes sata vastausta. Suurin osa kivoja, ikäisiäni. Vastasin muutamalle, jotka mielestäni kirjoittivat kivasti ja joilla oli selkeä käsiala ja yhteisiä harrastuksia. Yksi näistä, joille en vastannut jäi mieleen. Ukkeli oli 63-vuotias, pohjois-Norjasta ja ja kysyi, että olisi minulla "en naken foto", muistaakseni jotenkin näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainio nostalgiaketju! Paljon käytettyjä fraaseja olivat myös "Vastaan kymmenelle/kahdellekymmenelle/sadalle ensimmäiselle", "Tämä ilmoitus ei vanhene koskaan!" sekä "Ei nimeä kuoreen, kiitos!" Jälkimmäisen kohdalla mietin pitkään, että miten ihmeessä se kirje voi löytää perille, jos kuoreen ei saa laittaa nimeä mutta sittemmin tajusin, että se viittasi nimenomaan lähettäjän nimeen.
Minä tajusin, että lähettäjän nimestä oli kysymys, mutta en vieläkään tajua sitä, miksei sitä saanut kirjoittaa kuoreen. Jokin hyvä syy siihen kai oli, kun sitä niin usein näki. Tietääkö joku?
*viittaa*
Uskovaiset vanhemmat ja jos halusi kirjeitä vastakkaiselta sukupuolelta, ei halunnut vanhempien tietävän. Omalla kohdalla just näin. Mulla tosin oli poikakirjekavereita vain ulkomailta ja ne vanhempani hyväksyivät. Suomesta ei löytynyt.
Yolomolo kirjoitti:
Ps.tutut älkää vaivautuko
Pps. Kuva ois kiva
Ppps. Ei yhden kirjeen kirjoittajille
Pppps. Vastaan 100% kaikille
Ppppps. Ite tykkään tiktakista, mut sun musamaulla ei oo välii. Tykkkään myös koirista, ois kiva jos säki tykkäisit mut ei pakko.
Jos kolahti niin kynä käteen ja kirjoita kuoren päälle xxxxtie 2 nakkila.
Missä?
Nakkeja?
"Harrastukset: kännäily, bileet ja kamut." Ja sitten kirjeessä pelkästään selostuksia viimeisistä ryyppyreissuista :D
Muistatteko myös ne nuorten lehtien mielipidepalstat? Ne ne vasta kultaa oli! Joka ainoassa mielipidekirjoitukseassa luki lopussa: "Ottakaa kantaa!!!!" Ja nimimerkki luokkaa -NannaNightAngel87 :D
Kahdesti onnistui minun ilmoitukseen vastaamaan _sama_ nuorten tyttöjen vikittelijä. Ensimmäisellä kerralla olin ehkä korkeintaan 15, toisella kertaa 19.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Suosikin kirjeenvaihtopalstalla oli myös mahdollisuus jättää pelkällä nimimerkillä varustettu ilmoitus, johon halukkaat sitten vastasivat lähettämällä oman osoitteensa "Nimimerkeille" -osioon. Kovin suurta suosiota nämä nimimerkki-ilmoitukset eivät yleensä saaneet mutta muistan erään yksinäisen ja epätoivoisen ihmisen ilmoituksen, nimimerkkinä "Itsaria kohti" tai jotain sensuuntaista. Kyseiselle nimimerkille tulvi valtava määrä yhteydenottopyyntöjä ja niitä riitti vielä varmaan kolmanteen numeroon sen jälkeen, kun hänen ilmoituksensa oli julkaistu.
Minä itse kirjoitin samantyylisellä nimimerkillä Jammu-palstalle ajattelematta, että ihmiset haluaisivat ottaa minuun yhteyttä. Järkytys olikin suuri kun eräänä päivänä äitini kantoi sylissään valtavaa kuormaa kirjeitä postilaatikosta, joissa osassa näkyi vielä tuo nimimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainio nostalgiaketju! Paljon käytettyjä fraaseja olivat myös "Vastaan kymmenelle/kahdellekymmenelle/sadalle ensimmäiselle", "Tämä ilmoitus ei vanhene koskaan!" sekä "Ei nimeä kuoreen, kiitos!" Jälkimmäisen kohdalla mietin pitkään, että miten ihmeessä se kirje voi löytää perille, jos kuoreen ei saa laittaa nimeä mutta sittemmin tajusin, että se viittasi nimenomaan lähettäjän nimeen.
Minä tajusin, että lähettäjän nimestä oli kysymys, mutta en vieläkään tajua sitä, miksei sitä saanut kirjoittaa kuoreen. Jokin hyvä syy siihen kai oli, kun sitä niin usein näki. Tietääkö joku?
*viittaa*
Uskovaiset vanhemmat ja jos halusi kirjeitä vastakkaiselta sukupuolelta, ei halunnut vanhempien tietävän. Omalla kohdalla just näin. Mulla tosin oli poikakirjekavereita vain ulkomailta ja ne vanhempani hyväksyivät. Suomesta ei löytynyt.
Ahaa. Mä aina luulin, että kirjeiden avaaja ei halua että yllätystä pilataan eli voi lukea kirjeen ja vasta lopussa paljastuu lähettäjä.
80-luvulla kirjoittelin jonkun aikaa englantilaisen pojan kanssa. Se kirjoitteli enimmäkseen tyttöystävästään ja harrastuksistaan, joista yksi oli 'soccer'. Mun pienestä sanakirjasta ei löytynyt selitystä tuolle, eikä tullut opettajaltakaan kysyttyä ja ihmettelinkin mitä se mahtaa tarkoittaa. (futis)
Vierailija kirjoitti:
Eläinmaailma-lehden kirjeenvaihtopalstalla vilisi usein ilmoituksia, jotka oli kirjoitettu eläimen itsensä näkökulmasta. "Olen punakorvakilpikonna Nestori. Kaipailisin kirjeitä muilta vesikilpikonnilta ja miksei maakilpikonniltakin. Sihteerini alkaa myös mielellään kirjeenvaihtoon sinun sihteerisi kanssa." "Moi! Mä oon 2-wee boxeripoitsu ja haluisin k-vaihtoon kaikkien kivojen narttujen kaa!" Osa näistä ilmoituksista oli ihan hauskojakin mutta lehden lukijanpalstalle ("Lukijan reviiri" :D) tulvi välillä ärsyyntyneitä kirjeitä tuon villityksen tiimoilta.
My Little Pony -lehdessä taas 80-luvulla oli ilmoituksia ponien nimissä. En muista kirjeenvaihtokamuni nimeä, mutta minä olin Kirppuli, pinkki vauvaponi.
Hevoshullussa tapasi olla siellä mielipide tms. palstalla (oliko se "Lukijoiden loota"?) kirjoituksia tallissa tupakoinnista. Näin jälkikäteen olen joskus miettinyt, oliko nuorten heppatyttöjen tupakointi tallin sisällä todella niin yleistä kuin nämä kirjoitukset antoivat ymmärtää. Ottakaa kantaa! :D
Aikuisten kirjeenvaihtoilmoituksissa, joissa etsittiin yh-äitiä nimimerkillä "lapsi ei este", pedofiili etsi nimenomaan sitä lasta. :(
Ainakin Suosikin kirjeenvaihtopalstalla oli myös mahdollisuus jättää pelkällä nimimerkillä varustettu ilmoitus, johon halukkaat sitten vastasivat lähettämällä oman osoitteensa "Nimimerkeille" -osioon. Kovin suurta suosiota nämä nimimerkki-ilmoitukset eivät yleensä saaneet mutta muistan erään yksinäisen ja epätoivoisen ihmisen ilmoituksen, nimimerkkinä "Itsaria kohti" tai jotain sensuuntaista. Kyseiselle nimimerkille tulvi valtava määrä yhteydenottopyyntöjä ja niitä riitti vielä varmaan kolmanteen numeroon sen jälkeen, kun hänen ilmoituksensa oli julkaistu.