Mihin se oikein pohjautuu, että talvella ei muka voisi ajaa pyörällä?
Pyörällä pysyy jäisellä alustalla paljon paremmin pystyssä kuin kävellen, heti kun nousee pyörän kyydistä niin meno on yhtä liukastelua. Puhumattakaan siitä jos vaihtaa pyörään nastarenkaat, silloin pysyy pystyssä vaikka tekisi äkkikäännöksiä märällä peilikirkkaalla jäällä.
Myöskään lumi ei ole ajolle mikään suurempi este. Jos lunta on ehtinyt kertyä tielle muutama sentti ennen kuin aura tulee paikalle tai autojen renkaan tamppaavat lumen tasaiseksi niin ei se hidasta ajoa vielä nimeksikään. Ja vaikka paksumpi lumikerros hidastaisikin matkantekoa, niin vauhti on silti reilusti kovempi kuin kävellen.
Kommentit (33)
Eihän talvipyöräily vaadi muuta kuin asianmukaiset varusteet ja hieman oikeanlaista asennetta, niin hyvin kulkee, kun vain polkee.
On se kumma kun opiskelijat kyllä jaksavat kulkea pyörällä läpi talven (ja lumen ja jään), mutta työssäkäyvien öljyt jähmettyy ja polkimet ei toimi.
Miten tuli tämä nyt mieleen?
Muutama vuosi sitten, kun Helsingissä oli lumiset talvet, niin itselläni meni pyöräily liian hitaaksi verrattuna julkisiin. Ajoradalta höylättiin sohjoiset lumet pyörätielle ja risteyksissä oli aikamoiset lumivallit. Etenkin alkumatkan pari-kolme kilometriä oli huonosti ylläpidettyä, ja matka-aika vaan oli liian pitkä minulle.
Nyt mulla on työmatka alle 10 km suuntaansa, lunta ei ole ollut haitaksi asti kuin muutamana päivänä viime talvina ja kunnossapito reitillä on pääosin hyvä, joten kelien puolesta ei ole ollut estettä työmatka-ajelulle. Kyllä aika moni muukin ajaa samoja reittejä, vaikka tietysti nyt kesäkeleillä on ruuhkaa eri tavalla.
Meilläpäin naiset ja tytöt eivät saa pyöräillä milloinkaan.
Ajaisin enemmänkin jos tiet olisivat heti aamusta kunnostettu pyöräilykelpaaviksi. Sohjossa ja kymmenien senttien lumikerroksessa on hankala ajaa oli alla sitten millainen pyörä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun opiskelijat kyllä jaksavat kulkea pyörällä läpi talven (ja lumen ja jään), mutta työssäkäyvien öljyt jähmettyy ja polkimet ei toimi.
Kulkeehan sitä jos on pakko.
en halua. tein sitä useamman vuoden ja totesin ja lopetin johtuen loskasta ja miten tiehen jäätyy uria. itsellä epävarma olo joka aiheittaa vaaratilanteita. mielummin kävelen. ne saa pyöräillä ihan rauhassa ketkä tahtoo. ei vaan ollut mun juttu.
Opiskeluaikana pyöräilin ympäri vuoden, kun ei ollut varaa bussiin. Se olikin vaarallista huonon auraamisen takia, vaikka olikin nastarenkaat. Autotiet kyllä hoidettiin, mutta pyörätiet olivat usein lumessa aamuisin. Siinä lumessa en pysynyt kovin hyvin pystyssä enkä oikein jäälläkään, ellei jää ollut tarpeeksi tasaista. Pahinta oli loska, jota ei oltu aurattu ennen jäätymistä. Sellaista pitkin ei kannattanut edes yrittää ajaa, joten myöhästymisiä tuli. Loukkasin myös polveni monena talvena.
Jos olisin siirtynyt ajoradalle, olisin saattanut kaatuessani jäädä auton alle. Keskustassakin, jossa ei ole pyöräteitä, autot ohittavat liian läheltä ja joskus myös tööttäävät pyöräilijälle niin, että siinä ainakin voi säikähtäessään kaatua tielle.
Turku todella vihaa pyöräilijöitä.
Menneenä talvena todistin kahta tapahtumaa, joiden perusteella en halua lasteni/nuorteni pyöräilevän talvella.
1. Oli satanut lunta, todella, todella paljon ja samalla tuullut. Lumi kinostui valtaviksi nietoksiksi, oikein muureiksi Jyväskylässä, Kuokkalan sillalla. Nuori mies ajoi Jopollansa rehvakkaasti sen kinoksen läpi, kunnes pyörä todellakin sakkasi siihen lumen paljouteen ja mies kaatui pyörineen päin sillan kaidetta. Ollessaan korkealla pyörän selässä, mies kaatuessaan ainakin näkemäni mukaan oli todella lähellä kipata sen sillan kaiteen yli. Jäi siihen kaiteelle kiemurtelemaan. Pudotusta on kohdassa enkä 10 metriä ja vastassa olisi ollut joko umpijää tai putoaminen jään läpi hyiseen veteen ja siinä kohdassa vielä hyvin matalaan. Molemmissa tapauksissa varma kuolema.
2. Pyöräilijä ajoi ajotielle maalattua pyörätietä pitkin. Jo kaukaa näki, että bussipysäkin kohta on aivan peilijäätä. Ajoin pyöräilijän ohi, takana tuli bussi. Pyöräilijä veti täysin rähmälleen siinä jäisen bussipysäkin kohdalla ja oli pitkin pituuttaan ajoradalla. Bussi jarrutti ja näin taustapeilistä, että väisti paniikissa vastaantulevan kaistalle. Ei onneksi ollut vastaantulevia autoja just silloin. Tämä tapahtui Sepänkadulla Jyväskylässä, aivan ammattiopiston vieressä.
Meillä täällä maakunnassa aurataan tiet noin kolmen päivän päästä lumisateen jälkeen. Viime talvena aura kävi kaksi kertaa, mutta kyllähän se lumi siitä pikkuhiljaa polkeutuu autojen ja kävelijöiden alla suht tasaiseksi. Pyöräteitä ei ole, ja jos on, ne aurataan sitten joskus kiiltäväksi iljanteeksi ja päälle laitetaan hyrräämään soraa. Ei pääse pyörällä, ei kelkalla, ei kävellen.
Minä kaaduin teininä pyörällä talvella ja löin pääni ja sain loppuelämäni kaveriksi epilepsian. En pyöräile enää muuta kuin kesäisin.
Minä en välitä sepelistä, kun sepelin levitys alkaa pyöräily päättyy. Kun tiet on keväällä siivottu voi taas pyöräillä. Ja kyllä, olen saanut viiltosuojatut kumit puhki.
En myöskään pidä pyöräollessä kovasta tuulesta (6-7m/s->), kaatosateesta enkä pilkkopimeästä. Muuten on aina hyvä pyöräilykeli.
Kyllä minä käytän Helsingissä nastarenkaita talvella. Ja asianmukaisia pyöräilyvaatteitakin. Jos se häiritsee maalaisia, niin paskempi juttu heidän kannaltaan, mulle ihan sama.
Aikoinani Oulussa opiskellessani kuljin kouluun ja myöhemmin töihin pyörällä kesät talvet. Se oli siellä varsin tavallista. Mutta siellä onkin loistava pyörätieverkosto joka myös pidetään kunnossa talvellakin. Olinkin aika hämmentynyt kun sittemmin Tampereelle muutettuani ihmiset lopettivat sen työmatkapyöräilyn aina talveksi, ja se oli jotenkin itsestään selvyys se "ettei talvella voi pyöräillä".