Mua pelottaa!!!! :' (
Meillä menee hyvin. On aina mennyt. Kaikki on mennyt niin kuin pitääkin. Meillä on todella kiltti lapsi, on hyvä ja uus auto, parisuhde voi hyvin ja rahaa on aina ollut. Ei paljon, mutta riittävästi. Taloa ruvetaan rakentamaan ja toinen lapsi on tulossa. Ja olemme nuoria. 22v ja 24v.
Nyt pelottaa!!!! Mua pelottaa se, että jotain sattuu ja että kohtalo puuttuu jotenkin peliin, koska meillä menee hyvin ja pahoja ongelmia/tapahtumia ei ole ollut. Pelkään sitä, että jotain pahaa sattuu... :(
En osaa tätä pelkoa paremmin selittää, mutta toivottavasti joku edes ymmärsi mitä ajan takaa.
Kommentit (2)
On ollut oikeudenkäyntijuttuja, hirveitä riitoja naapureitten kanssa, talon rakentamista, työttömyyttä (ja siinäkin oikeusjuttu) jne jne jne. Tämän lisäksi kolme lasta neljässä vuodessa, vanhin on tällä hetkellä viisivuotias ja hänkin erityislapsi (dysfasia, eli ongelmia puheenkehityksen kanssa)
Joskus tuntuu että ainoa suunta minulle olisi ylöspäin. Nyt olen ruvennut pelkäämään että tämä on vain valmistelua jotain vielä pahempaa varten, josta en muuten selviytyisi jos en ensin käy läpi näitä vaikeuksia. Tällä hetkellä meillä menee ainakin terveyttä ajatellen suht koht ok, ja kaikki isovanhemmat, tädit ja sedät on hengissä, eli olen ruvennut pelkäämään että joku kuolee, sairastuu vakavasti tms.
Hohhoh, ei tätä aina jaksais, mutta kyllä voin sanoa että olen PALJON kypsempi kuin 22-vuotiaana.
Kun kaikki on hyvin, ainoa mahdollinen muutossuunta lyhyellä tähtäimellä on alaspäin.
Mutta hei! Se on *lyhyellä tähtäimellä*! Kyllä elämä olisi tylsää ja jäisit aika epäkypsäksi jos mitään vaikeuksia et ikinä joutuisi voittamaan. Sitten kun olet 33-vuotias, niinkuin minä, oletkin jo ikäloppu mutta vaikeuksien kautta viisas ja vanha... :D:D Uskokoon ken haluaa että olen viisas, mutta kuitenkin vähän jo " kypsempi" kuin olin 22-vuotiaana :D
Eikä elämä ikinä heitä niskaan enempää, kuin jaksat kantaa. Kohtaat myös vain ne vaikeudet, jotka sinun on voitettava tullaksesi omaksi itseksesi.