Vierailija

Mitä mieltä? Luin tämän artikkelin : http://www.vauva.fi/artikkeli/sina/vanhemmuus/laura_revon_kolumni_rangai...

Mieheni on sitä mieltä, että lasta on rangaistava, jos käyttäytyy huonosti. Itse en pidä paljon rangaistuksia sisältävästä kasvatusmetodista. Käyttävätkö muut paljon rangaistuksia kasvatuksessaan?

Kommentit (10)

Vierailija

Mitä helvettiä? Tietysti rangaistaan lapsen iän ja kehityksen mukaisilla tavoilla, jos on tarvetta.

Tietysti lapsen pitää oppia siihen että jos perseilee, niin siitä seuraa jotain ikävää. Jos sitä ei opeteta kotona, niin se opetetaan myöhemmin jossain muussa paikassa kuten päiväkodissa, koulussa, grillijonossa, poliisin toimesta tai viimeistään liivijengissä ja niin että lähtee henki.

Vierailija

Näin aikuisten lasten äitinä ja paljon tietysti tuttavapiiriä havainnoineenna, sanoisin, ettei kannata. 

Se voi pinnallisesti auttaa käyttätymiseen lyhyellä aikavälillä. Oikeata suoraselkäisyyttä ja moraalia rangaistukset eivät opeta. 

Tulee rangaistusten välttelijöitä, sitä myöten valehtelijoita, joilla kasvojen menettäminen on kaiken loppu. Tämä myös asiantuntijoiden mielipide lähes sataprosenttisesti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä helvettiä? Tietysti rangaistaan lapsen iän ja kehityksen mukaisilla tavoilla, jos on tarvetta.

Tietysti lapsen pitää oppia siihen että jos perseilee, niin siitä seuraa jotain ikävää. Jos sitä ei opeteta kotona, niin se opetetaan myöhemmin jossain muussa paikassa kuten päiväkodissa, koulussa, grillijonossa, poliisin toimesta tai viimeistään liivijengissä ja niin että lähtee henki.

Ei päiväkodissa ole varsinaisia rangaistuksia ja monet koulut ovat täysin luopuneet mm. jälki-istunnoissa. Lapsi ei perseile, jos hänellä on kaikki hyvin. Jos perseilee, niin olosuhteissa on vika ja niitä pitää lähteä muuttamaan. 

Toki voi olla esim. neurologisia ongelmia ja siten lapsesta johtuvaa häiriökäyttäytymistä. Mutta siinä tapauksessa rangaistus on vieläkin tehottomampi kuin terveellä lapsella. 

Vierailija

Tarkoitin lähinnä rangaistuksia tyyliin: Lapsi ei pue kehotuksista huolimatta, vanhemmat ottavat pois lapselle tärkeän lelun/jutun esim. viikoksi. Mitä tämän tapaisesta rangaistuksesta on käytännössä hyötyä? Ja kuten joku sanoikin, lapsella on usein syy perseilyyn. Uhmaikäisellä kuuluu esim. kehitykseen, ja uhmakkuutta ja tottelemattomuutta on turha yrittää kitkeä pois. Usein myös isot muutokset elämässä saavat lapsen hetkeksi pois tolaltaan.

Ap

Vierailija

Ei rankaiseminen ole kasvatusta. Kasvatusta on oikeaan tekemiseen ohjaaminen.

Rangaistuksen ansaitsee vain se, joka tahallisesti ja täysin tietoisena tekemisensä peruuttamattomista haitoista kuitenkin tekee väärin. Uhmaikäistä on turha rankaista itkupotkuraivarista, koska kyse ei ole tietoisesta ja tahallisesta teosta. Tai 4v ikäistä ei kannata rankaista siitä, että hän ei syö paprikaa, koska mitä väärintekemistä on se, että ei syö?

Lapsi oppii esimerkistä. Jos jonkun lapsella on tapana "perseillä", kannattaa vanhemman miettiä, paljonko itse aiitä aiheuttaa.

Vierailija

Tärkeää lelua ei saa ottaa pois. 

Synnyttää vain katkeruutta. Jos lapsi on sen ikäinen, että hänellä on tärkeä lelu, on hän vielä täysin kypsymätön itsereflektioon. 

Eli hän ei voi pitää rangaistusta oikeutettuna. Rakkaan unilelun pois ottaminen on henkistä julmuutta ja voi järkyttää lapsen turvallisuuden tunnetta. Kaikki lelut eivät tietysti ole näin tunnepitoisesti latautuneita, mutta en ottaisi pois mitään. 

Meillä "rangaistukset" ovat olleet luonnollisia seuraamuksia asiasta. Ei ole tullut eteen tilannetta, ettei lapsi pukisi, jos jonnekin ollaan lähdössä. Tuollaisissa tilanteissa valtataistelu ja lapsen ja vanhemman välinen dynamiikka on häiriintynyt. Eli on jo mennyt pieleen. 

Vierailija

Toisille lapsille rankaiseminen on hyvä vaihtoehto ja toisille huono. Idea on siinä, että vanhempien olisi tunnettava lapsensa siinä määrin, että he kykenevät päättämään missä tilanteessa rankaiseminen on eduksi. Ei kukaan ole täydellinen vanhempi, mutta on järkevämpää pohtia muita kasvatusmetodeja jos rankaisu ei näytä toimivan sen sijaan että jatkaisi vain rankaisemista. Sama juttu siinä päiden silittelyssä myös.

Vierailija

Miten selitän miehelle, että rankaiseminen ei todellakaan aina ole paras vaihtoehto? Vaikka se ehkä joillakin toimii tietyissä tilanteissa. 

Vierailija

Lasta tulee rankaista ikään sopivasti jne järkevästi. Te joiden mielestä lasta ei tule rangaista, niin mitä te teette jos lapsenne vaikka lyö teitä eikä kielloista huolimatta lopeta? Tai lyö sisarustaan toistuvasti? aina vaan kiellätte ja selitätte, vaikka toinen vain nauraa? Eikö yhtään tule mieleen, että nyt lähtee lelu jäähylle tai lapsi laitetaan pyytämään anteeksi tms rangaistus?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lasta tulee rankaista ikään sopivasti jne järkevästi. Te joiden mielestä lasta ei tule rangaista, niin mitä te teette jos lapsenne vaikka lyö teitä eikä kielloista huolimatta lopeta? Tai lyö sisarustaan toistuvasti? aina vaan kiellätte ja selitätte, vaikka toinen vain nauraa? Eikö yhtään tule mieleen, että nyt lähtee lelu jäähylle tai lapsi laitetaan pyytämään anteeksi tms rangaistus?

Tottakai, jos lapsi jo ymmärtää ja nauraa, kun kielletään lelulla lyöminen, niin silloin lelu tietenkin otetaan siinä tilanteessa pois. En näe sitä kuitenkaan rangaistuksena. Koska lapsi lyö lelulla sisarustaan, on seurauksena lelun pois ottaminen ja tämä onkin mielestäni looginen seuraamus.  Jos lapsi lyö minua (on pienempänä tätä yrittänyt), otan molemmista ranteista kiinni ja estän sen, kunnes lapsi on rauhallinen. Ja anteeksi pyytäminen ei todellakaan ole rangaistus?!! Jos on tehnyt väärin tai satuttanut toista, kuuluu anteeksi tietenkin pyytää, tämähän koskee niin aikuisia kuin lapsiakin. 

Ap

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla