Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
äire

saada peli poikki ja illat rauhallisemmiksi?

Nykyään, kun lasten menoa kuuntelee ilta seitsemästä alkaen, niin kummasti tekee jo vauvan kanssa mennä yöpuulle ennen yhdeksää ;)) Ei vain pää kestä sitä kamalaa lasten juoksentelua ja kiljumista ja nujakointia ja nujuamista. Ikää riitapukareilla on 11v ja 3v.

Myönnän, että inhoan iltoja ja olen todella äkäisellä ja kiukkuisella ja stressaantuneella tuulella iltaisin. Isompikin ihmettelee, kun kanssa äyskin ja äksyilen muille, että miksi äiti olet tuollainen? Kun ei jaksa enää olla iloisella ja hyvällä mielellä, moisen menon ja metakan keskellä.

Kun ei tämä meno ja meteli vain ole rauhoittunut. Tätä tämä on ollut jo hyvän aikaa - liiankin pitkän aikaa. Vaikka tietysti pyrin kyllä ymmärtämään, että lapsista aina ääntä ja meteliä lähtee ja se on vain jotenkin siedettävä. Mutta iltasella myöhempään alan olla jo muutenkin koko päivästä väsähtänyt, niin siksi ärtymyskynnys lasten meteliin ja menoon on todella alhainen.

Lisäksi koen, että vauvan tulon jälkeen, olen talvesta asti ollut kumman väsynyt. Ei montaa pirteää päivää ole tässä ollut. Aina koen, että väsymyksen viitta vain raahautuu perässäni päivästä toiseen. Pahimmat hetket ovat iltapäivän tunnit. Silloin tekee tiukkaa olla hereillä, mutta pakko mikä pakko.

Sivut

Kommentit (22)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Eikö 11 vuotiaalla ole jo järkeä päässä? Entä jos ihan vaan puhut lapsille, ja kerrot mitä käyttäytymistä heiltä odotat ja mitä itse illoilta toivot? Saat isomman rauhoittumaan, rauhoittuu pienempikin.

Amok

äire kirjoitti:
saada peli poikki ja illat rauhallisemmiksi?

Nykyään, kun lasten menoa kuuntelee ilta seitsemästä alkaen, niin kummasti tekee jo vauvan kanssa mennä yöpuulle ennen yhdeksää ;)) Ei vain pää kestä sitä kamalaa lasten juoksentelua ja kiljumista ja nujakointia ja nujuamista. Ikää riitapukareilla on 11v ja 3v.

Myönnän, että inhoan iltoja ja olen todella äkäisellä ja kiukkuisella ja stressaantuneella tuulella iltaisin. Isompikin ihmettelee, kun kanssa äyskin ja äksyilen muille, että miksi äiti olet tuollainen? Kun ei jaksa enää olla iloisella ja hyvällä mielellä, moisen menon ja metakan keskellä.

Kun ei tämä meno ja meteli vain ole rauhoittunut. Tätä tämä on ollut jo hyvän aikaa - liiankin pitkän aikaa. Vaikka tietysti pyrin kyllä ymmärtämään, että lapsista aina ääntä ja meteliä lähtee ja se on vain jotenkin siedettävä. Mutta iltasella myöhempään alan olla jo muutenkin koko päivästä väsähtänyt, niin siksi ärtymyskynnys lasten meteliin ja menoon on todella alhainen.

Lisäksi koen, että vauvan tulon jälkeen, olen talvesta asti ollut kumman väsynyt. Ei montaa pirteää päivää ole tässä ollut. Aina koen, että väsymyksen viitta vain raahautuu perässäni päivästä toiseen. Pahimmat hetket ovat iltapäivän tunnit. Silloin tekee tiukkaa olla hereillä, mutta pakko mikä pakko.

Kolmesta neljään tuntiin ulkoilua joka päivä, puolet tästä ajasta aktiivista liikettä (juoksu, kiipeily, hyppiminen, pelit) ja aikuinen näyttää mallia. Saa suorittaa, aika alkaa nyt.

Vierailija

Et saa 11-vuotiasta tottelemaan? Kuinka ajattelit pärjätä murrosikäisen/teinin kanssa?
Keskity siihen isoimpaan ja rauhoita hänet, pienemmät ottavat mallia.

Vierailija

Miksi iltapäivällä pitää olla valveilla? Nuku silloin vauvan kanssa kun hän nukkuu päikkärit. 3v päiväkotiin jos ei ole jo. Saat kummasti aikaa nukkua.

Vierailija

No jos illat on pahin aika niin kehitä iltoihin jokin rauhoittumisaika. Jaat lapset vaikka 7.30-8.00 ajaksi omiin huoneisiin rauhoittumaan. Tai isoin omaan huoneeseen ja 3 v vaikka olkkarin pöydän ääreen. Mutta se tietty aika on sitä varten että luetaan, piirretään, leikitään yksin jotain hiljaista. Sen jälkeen tullaan rauhassa iltapalalle jne.

Piirrä 5 askelmaa ja laita magneetti alimmalle askelmalle. Aina kun tuo iltarauha aika sujuu hyvin magneetti nousee yhden askelman. Jos ei suju niin varoitus ja jos ei tehoa niin magneetti ei nouse lainkaan. Jos uudelleen riehutaan taas varoitus ja jos ei tehoa niin magneetti laskee yhden askelman. Kun lapset saa sen magneetin ylös niin joku kiva palkinto jota oikeasti haluavat ( uimahallireissu, pienet lelut, yöpyminen olkkarissa makuupussissa mikä teillä toimikaan). Ja sitten uudet askelman jossa vaikka 10 porrasta ja sama uusiksi. Ja juju on että tuo on yhteinen juttu.

Meillä tuota käytettiin kolmelle lapselle ja koko päivä oli seurantana ei vain ilta. Jos joku fyysisesti satutti sisarusta oli rangaistus automaattisesti se ettei magneetti noussut tai jopa laski. Muista rikkeistä oli varoitus ja jos varoitusta ei toteltu niin rangaistus. Parasta oli ettei tarvinnut aina selvittää kumpi aloitti jne. Varoitin vaan että ellei kinastelu lopu niin rangaistus.... Toimi yllättävän hyvin. Ja muutaman kierroksen jälkeen taulukko unohtui ja käytös jäi paljon paremmalle tasolle.

Vierailija

Meillä lapset harrastavat kahtena, kolmena iltana viikossa. Muina iltoina he ovat ulkona puoli seitsemään asti. Päivällispöytään istutaan kello seitsemän ja aterian jälkeen lapset käyvät pesulla ja mieheni lukee olohuoneessa ääneen kirjaa jatkokertomuksena. Nyt on menossa "Takapihan sankarit".

Sitten onkin aika mennä omiin huoneisiin. Valvoa saa niin kauan kuin haluaa, mutta hiljaa pitää olla. En muista, että meilä olisi koskaan riehuttu iltaisin tai juuri muulloinkaan. Lapset 12, 9 ja 5v.

Vierailija

Voisiko 11v ohjeistaa tai suostutella tekemään jotain ohjelmaa pienemmälle? Askartelua, leipomista, maalaamista, ompelemista, lukemista tai muuta näpertelyä. Jos hänelle lupaisi viikon päätteeksi vaikka yhteisen kahvilareissun palkinnoksi? 3v on jo innolla mukana haastavammissakin touhuissa, jos saa omalla tavallaan tehdä siinä samoja juttuja.

alkuperäinen

Juu ja täällä ei ole isompaan ennenkään tuollaiset palkkiosysteemit tepsineet.  Ekan kerran korkeintaan ja sitten se on jäänyt.  

Päikkäreitä vauvan kanssa en voi nukkua, kun ei nuku 3vuotiaskaan enää.   Ei voi häntä tänne yksin jättää leikkimään - tietenkään.

11v :llä on omat erityispiirteensä ja siksi on niin levoton iltaisin &  oikein tuntuu nauttivan pienmmän sisaruksen kiusaamisesta ja härkkimisestä.  Sitten pienempikin toisaalta tuntuu oikein menemällä menevän menoon mukaan ja menee isomman lähelle, että isompi tekee hänelle jotakin ( kutittelee, läpsii tms.).  Aikansa pienempi ulahtaa surkeasti ja sitten jo taas alkaa alusta jne jne,,,,  Tai sitten pienempi heittää isompaa jollain lelulla & saa siitä taas jotain ikävää takaisin isommalta, mutta ei kun taas kohta uudestaan.

Pienempi on useita kertoja päivässä ulkona, mutta ei se hänen vauhtiaan illalla täällä sisällä, päin vastoin - hän on yhtä energisellä tuulella niin päivällä kuin illalla.  Useasti menee nukkumaankin vasta 23:00 aikaan, ei vain rauhoitu yöunille aiemmin, vaikka mitä tekisi.   Isompi on mallia sohvaperuna, eikä häntä tahdo ulos saada - ei millään.   Iltapäivän ja alkuillan hän kyhnää omissa hommissa yläkerrassa ja tuo aika on mukavaa, kun täällä alhaalla on rauhallista.  Kunnes tulee ilta seitsemän, isompi tulee tänne alas ja tuo kamala iltashow alkaa pienemmän sisaruksensa kanssa.   Olen myös jutellut isomman kanssa, kun on edes pienikin hetki rauhallisempaa aikaa, että etkö itse huomaa miten mukavaa tämä on?   Ja kyllä eilen muistaakseni isompikin sanoi pienemmän mahdottomasta menosta, että ei tykkää siitä tms.

alkuperäinen

Nro.9 /  Yhteiset tekemiset isomman ja pienemmän välillä ovat kyllä haastava juttu.  Isompi ei niin välitä pienemmästä ja hänen kanssaan yhteisistä jutuista.   Lähinnä kaikenlainen kiusaaminen ja kiusoittelu on mukavaa.   Eikä toisaalta tuo melkein 3v osaa tuollaisia juttuja edes mitä ehdotit.  

Nro.8 /  Meillä ei mitkään harrastukset isompaa kiinnosta.  Hän on kiinnostunut ainoastaan legojen rakentamisesta ja palapelien kasaamisesta.   Kotityyppiä hän myöskin on.  Ei ole kiinnostunut muista lapsistakaan.   Muuten teidän iltanne kuulostaa mukavalta.

Vierailija

Laitat lapset ajoissa iltapalalle ja hammaspesulle. Aikaistat nukkumaanmenoaikaa. Käskytät lapsia tarpeen mukaan. Jos ovat hiljaa, saavat lukea hetken sängyssä (pienempi katsella kirjaa), jos meluavat, niin valot sammuksiin ja hyvää yötä.

Vierailija

alkuperäinen kirjoitti:
Nro.9 /  Yhteiset tekemiset isomman ja pienemmän välillä ovat kyllä haastava juttu.  Isompi ei niin välitä pienemmästä ja hänen kanssaan yhteisistä jutuista.   Lähinnä kaikenlainen kiusaaminen ja kiusoittelu on mukavaa.   Eikä toisaalta tuo melkein 3v osaa tuollaisia juttuja edes mitä ehdotit.  

Meillä 3v jaksaa kaikkia em. juttuja tehdä vaikka kuinka pitkään, jos siinä on isompi tekemässä mukana. Omalta tasoltaan, eli askartelussa piirtelee ja leikkailee omiaan, leipomisessa pyörittelee omaa taikinapullaansa ja touhuaa pikkukaulimensa kanssa. Voi olla haastavaa saada 11v innostumaan pienemmän seurasta, mutta onhan ihanaa jos sisarussuhde syvenee. Ihan tulevaisuuttakin ajatellen.

 / nro.9

Vierailija

Ilta ruoan jälkeen pihalle koko porukka. Sallittua juoksemista, vesisotaa, mölkkyä, piilosta. Pallopelejä. Ole tuomarina ja mukana minkä pystyt.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ilta ruoan jälkeen pihalle koko porukka. Sallittua juoksemista, vesisotaa, mölkkyä, piilosta. Pallopelejä. Ole tuomarina ja mukana minkä pystyt.

Kuten tuolla yksi äiti kirjoitti, että päivällisen jälkeen pesut ja sitten rauhoitutaan. Tämä meilläkin. Ulkoilut ja harrastukset ennen päivällistä, eikä sen jälkeen.
Kun on ensin päivällispöydässä kerrottu päivän tapahtumat ja suunniteltu tulevia, niin sitten voi vaikka yhdessä katsoa televisiota tai lueskella ennen nukkumaan menoa.

Rajoja ja rakkautta

11 vuotiasta on myöhäistä enää yrittää kasvattaa, mutta kolmevuotiasta ei.

Selvät rajat ja sanktiot niiden rikkomisesta, muistetaan toki kehua ja palkita hyvin sujuvasta arjesta (karkkipäivä, viikkoraha ym.). Ei tämä lapsenkasvatus sentään mitään astraalifysiikkaa ole.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset harrastavat kahtena, kolmena iltana viikossa. Muina iltoina he ovat ulkona puoli seitsemään asti. Päivällispöytään istutaan kello seitsemän ja aterian jälkeen lapset käyvät pesulla ja mieheni lukee olohuoneessa ääneen kirjaa jatkokertomuksena. Nyt on menossa "Takapihan sankarit".

Sitten onkin aika mennä omiin huoneisiin. Valvoa saa niin kauan kuin haluaa, mutta hiljaa pitää olla. En muista, että meilä olisi koskaan riehuttu iltaisin tai juuri muulloinkaan. Lapset 12, 9 ja 5v.

Jos teillä syödään päivällinen klo seitsemän illalla, niin ilmeisesti lapset eivät enää syö iltapalaa? Mitä he syövät lounaan ja päivällisen välissä, riittääkö heille pelkkä välipala? Minun yksi lapsi on samanlainen kuin minä; ei kestä liian pitkiä syömävälejä, koska verensokeri laskee liiaksi, alkaa tärisemään, tulee oksettava olo ja lopulta kova päänsärky. Siksi meillä syödään välipala noin klo 14-15 ja päivällinen klo 17-18 ja iltapala klo 19-20, parin tunnin välein siis. Meillä on sitkeää iltariehuntaa myös, kuten ap:lla. Mietin nyt, että vaikuttaisiko tuo syömärytmi sittenkin niin paljon, että sitä voisi koittaa siirtää? En vain tiedä miten, koska on sokerivammaisia perheessä.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla