Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Tuntuu siltä, että tää nukkumalähiöelämä ei ole meitä varten. Teatteriin, elokuviin, puistoon tai ravintolaan pitää aina erikseen lähteä hirveällä vaivalla, eikä puutarhanhoito, ison talon siivous/sisustaminen saati lumityöt kiinnosta oikeastaan yhtään. Omaa rauhaa ei juuri ole (naapurit ja vilkas tie lähellä). Auto olisi kiva laittaa kokonaan pois, kun siitä on aina vaan huolta ja murhetta (siitäkin).
Nyt ollaan alettu katsoa neliötä keskustasta, lapsia kaksi. Onkohan tämä ihan hullu ajatus..?

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija

Jos olisi riittävän kokoinen tontti niin ok-asuminen on mukavaa, mutta kun kaupungissa se tontti on vain himpun verran isompi kuin se talo.

Ei kiinnosta yhtään tuijotella ikkunasta suoraan naapurin talon sisään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä en jaksa kaikkea sitä työtä mitä omakotitalo ja piha teettää. Ja mies on älykkö eikä osaa niitä hommia.

Vai että oikein älykkö :D pikemminkin tumpelo.

Vierailija

Ap, viestissäsi luettelit jo hyviä syitä. Kyllä keskustaa lähellä asuminen ja kerrostaloelämä ovat hyviä ideoita, jos siltä itsestä tuntuu! Eivät kaikki halua puuhastella remonttihommissa ja pihalla ja se on ihan ok.

Vierailija

Me asutaan isossa kaupungissa kerrostalossa, mutta ei keskustassa vaan syrjemmässä. Itse tykkään ainakin kun huoltoyhtiö tekee kaiken, en jaksaisi lumitöitä tai muita huoltohommia. Tässä vieressä on metsää ja hyvät lenkkeilymaastot ja uimaranta. Voisiko tällainen olla teillekin vaihtoehto?

Vierailija

Helsingissä suurin osa lapsiperheistä taitaa asua kerrostaloissa. Esim. meidän uudessa kaupunginosasssa suurin osa on uusia kerrostaloja, vain muutama rivitalo. Ja lapsiperheitä ihan älyttömästi näissä, kaikki lasten luokkakaveritkin asuvat kerrostaloissa. Tykkään, koska täällä saa asua melko anonyymisti. Lisäksi kaikki on lähellä. Emme myöskään ole puutarhaihmisiä.

Vierailija

Itse asun kahden lapsen kanssa sadan neliön kt-nelikossa. Hyvin mahtuu. Palvelut on lähellä ja tosiaankin tulee lähdettyä ulos asunnosta ihan eri tavalla kuin silloin kun asuimme vielä idyllisessä paritaloyhtiössä 10 km keskustasta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Helsingissä suurin osa lapsiperheistä taitaa asua kerrostaloissa. Esim. meidän uudessa kaupunginosasssa suurin osa on uusia kerrostaloja, vain muutama rivitalo. Ja lapsiperheitä ihan älyttömästi näissä, kaikki lasten luokkakaveritkin asuvat kerrostaloissa. Tykkään, koska täällä saa asua melko anonyymisti. Lisäksi kaikki on lähellä. Emme myöskään ole puutarhaihmisiä.

Siis emme asu Helsingin keskustassa vaan eräässä kaupunginosassa täällä.

Vierailija

Meillä on Helsingissä sataneliöinen asunto. Täysin itsestäänselvä ratkaisu. Mies on suurkaupungista kotoisin eikä todellakaan alkaisi lumitöihin tai halonhakkuisiin. Itseäni ne eivät kiinnosta myöskään. Ympäristössä on paljon lapsia lapselle kavereiksi, kouluun on 200 metriä, harrastusmahdollisuuksia on erittäin monipuolisesti.

Vierailija

Me asumme Helsingin keskustassa kolmen lapsen kanssa. Ymmärrän hyvin, ettei monella ole varaa asua keskustassa tilavasti, mutta jos siihen on varaa, niin se on kyllä aivan parasta! En vaihda, jos ei ole pakko. Ja lapsiperheitä täällä asuu paljon. Miksi se ap olisi jotenkin erikoinen veto muuttaa kaupunkiin? Asuinpaikka valitaan omien mieltymysten, työpaikkojen, koulujen jne. mukaan. Suomessa ei ole sen kokoista kaupunkia, ettei siellä lapset viihtyisi. On paljon puistoja ja luontoa lähellä Helsingissäkin! Ja niissä leikkipuistoissa on oikeasti muitakin lapsia leikkimässä, syrjäseudulla ei aina löydy leikkikavereita.

Vierailija

Me asutaan keskisuuren kaupungin keskustassa. Asunto on pienehkö, mutta kaikki puistot, torit, keskustan tapahtumat ym on kävelymatkan päässä. Meillä on ainakin vielä auto, mutta suurempiin marketteihinkin on sen verran lyhyt matka, että ruokaostoksetkin voidaan välillä hoitaa pyörällä/kävellen. Minun puutarhanhoitoviettiäni riittää tyydyttämään yrtit ikkunalaudalla/tomaatit parvekkeella. Tykätään asua just näin. :)

Vierailija

Eipä se omakotitalo kehyskunnassa ole aina kaikkien lapsiperheiden haave, kuten tästäkin ketjusta näkee. Jos on yhtään mukavuudenhaluinen tai menevä luonteeltaan, kaupunkiasuminen on hyvä valinta myös lasten kanssa. Tulee vietettyä niidenkin kanssa enemmän aikaa, kun ei ole aina tehtävälistaa odottamassa tai mahdollisuutta tuupata lapsia itsekseen pihalle leikkimään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Satuttiin perimään 120 neliön ullakkoasunto Caloniuksenkadulta. Siinä syy.

Tekisi mieli huutaa provoa, mutta ehkäpä mä nielen tämän tällä kertaa.
T. Provo-huutelija

Vierailija

Helppouden takia. Ei pihatöitä yms.

Toisaalta halutaan asua juuri tällä alueella eikä täällä tule ok-taloja myyntiin kuin ehkä kerran kymmenessä vuodessa.

Vierailija

Palkkani riitti saunalliseen kolmioon täällä päin mutta ei enää ylihinnoiteltuihin omakotitaloihin. Helsinkiin 220 km.Hintataso on posketon täällä ollut aina mm.asuntojen hinnoissa mutta pysyvä työpaikka on bonus, joten en muuta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Me asutaan isossa kaupungissa kerrostalossa, mutta ei keskustassa vaan syrjemmässä. Itse tykkään ainakin kun huoltoyhtiö tekee kaiken, en jaksaisi lumitöitä tai muita huoltohommia. Tässä vieressä on metsää ja hyvät lenkkeilymaastot ja uimaranta. Voisiko tällainen olla teillekin vaihtoehto?

Juuri kuin meidän perheellä myöskin! Bussilla pääsee keskustaan, mutta luonto on silti lähellä.

Vierailija

Talon pitämisessä kaupungissa ei ole mitään järkeä. Itse möin juuri pois vanhan rintamamiestalon ja muutin lähelle keskustaa. Vieressä on paljon tekemistä lapsille ja omaa aikaa ei tarvitse käyttää talon ja puutarhan hoitoon. Kaupunki on ikäänkuin olohuone. Kotona käydään nukkumassa, muuten harrastetaan ja ulkoillaan.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla