Sivut

Kommentit (31)

Belem
Seuraa 
Liittynyt16.5.2016

Voi olla, että useimmat rangaistukset eivät sinänsä toimenpiteenä opeta ihmiselle paljoakaan. Mutta siitä huolimatta rangaistukset ja/tai niiden uhka ovat yleensä tarpeellisia pelotteena, jotta huonosta käytöksestä ihan konkreettisesti päästään eroon. Tämä koskee niin lapsia kuin aikuisia.

Koskaan ei päästä siihen tilanteeseen, että pelkästään sääntöjen ja määräysten perusteista kertominen saisivat kaikki ihmiset kaikissa tilanteissa noudattamaan niitä. Tämän esteeksi tulevat ei vähiten luonnollinen oman edun tavoittelu toisten kustannuksella (jota esiintyy erittäin paljon myös lapsilla) sekä yksinkertaisesti mielipide-erot siitä, mikä on huonoa käytöstä ja mikä ei.

Mielestäni rangaistusten haitallisuudesta puhuminen johtaa lasten kohdalla herkästi siihen, että valta perheessä siirtyy vanhemmilta lapsille, kun vanhemmat ns. sitovat omat kätensä tilanteissa joissa lapsi kaikista perusteluista, johdatteluista, houkutteluista ym. huolimatta kieltäytyy tottelemasta.

Vierailija

Rangaistukset opettavat lapselle että jotkut asiat ovat kiellettyjä, ja kun näitä kiellettyjä asioita tekee kielloista huolimatta niin seuraa juuri se rangaistus. Se niinkuin jää sinne mieleen taka-alalle, että kun sitten kaksikymppisenä sytytetään se roskis palamaan ja tyrkätään mäkeä alas niin ei tule minään valtavana yllätyksenä kun poliisisetä tulee ja laittaa auton takapenkille istumaan. 

Vierailija

Kyllä minua lapsena lyötiin. Ei kovin paljon, yhden käsin laskettava määrä. Vanhempani olivat hyviä vanhempia, vaikka erosivat. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa ja elämäni on ollut mielenkiintoinen.

Kannatan rangaistuksia myös ja eritoten lapsille. Lapsen ymmärrys on vähäisempi kuin aikuisen. Hienovaraiset moraalisaarnat ovat yhtä tyhjän kanssa. Lapsi ymmärtää vahvoja eleitä, siksi rangaistukset toimivat myös omalla kohdallani: olin kiltti lapsi. Näin myös kouluaikanani kurin murenemisen koulussa. Ala-asteella 70-luvulla häiriköt laitettiin kuriin. 80-luvulla yläasteella nämä saivat vapaasti estää muiden oppimista mölyämisineen ja pahoine tekoineen.

Kärsinyt

Lapsen ruumillinen kurittaminen on väkivaltaa, jolla on kauskantoiset läpielämän kestävät seuraukset. Henkilökohtaisesti tiedän tämän. Sain alle kouluikäisenä selkääni kolme eri kertaa, ja muistan yhäkin sen kauhunsekaisen tunteen, siinä oli pelkoa,kipua ja häpeää, kun isäni pieksi paljastetulle takapuolelle nahkaremmillä. Uskon tämän vaikuttaneen ja muovanneen minua ihmisenä akressiivisuuteen, huonoon ulkoisen paineensietokykyyn, pelokkuuteen/arkuuteen sosiaalisissa tilanteissa, eli toisin sanoen huonon itsetunnon muodostumiseen, josta olen kärsinyt koko ikäni. Olen vakuuttunut, että opastaminen ja välittämisen osoittaminen lapselle on paras tapa kasvaa tasapainoiseksi yksilöksi. Väkivalta on Rakkauden vastakohta.

Sybi

Lapselle ei tule mitään henkistä kärsimystä kohtuullisista rangaistuksista. Ja lapset eivät todellakaan halua luontaisesti tehdä oikein. Niitä ohjaa ihan yhtä lailla laskuus, mukavuudenhalu ja itsekkyys niin kuin aikuisiakin, ja halu miellyttää ja toimia oikein miellyttääkseen vanhempiaan. Oikeudentajun ja muut lapsi oppii opettamalla ja ohjaamalla.

Nimimerkki (ei pakollinen)

heh, voisiko olla niin että rangaistukset opettavat että niitä asioita mistä rangaistaan, kuten rikoksia tai muita vääryyksiä, ei saa tehdä. Sanoisin että kyllä rangaistukset silloin opettavat aika pahuksen tärkeitä asioita. 

Vierailija

Tuntuu, että nykypäivän kasvatustiede ei näissä kurinpitoasioissa tarjoa muuta kuin moraalipaniikista kumpuavaa kauhistelua. Kaikki todelliset ratkaisuehdotukset käytännön elämässä ilmeneviin ongelmiin puuttuvat.

Tätä voisi verrata siihen, että jos vaikka tilanteessa, missä lapsi on saanut puutikun ihonsa alle ja vastustelee sen poistamista jätettäisiin vaan se tikku sinne. Tikun poisto kun sattuisi ja se pitäisi suorittaa pakolla, mikä saattaisi aiheuttaa lapselle trauman. Siihen ei kiinnitetä mitään huomiota mitä siitä sitten seuraa, kun se tikun ympäristö alkaa ajan mittaan tulehtua ja märkiä. Korkeintaan voitaisiin hurskaasti toivoa, että kyllä se tikku varmaan itsestään sieltä lopulta lähtee.

Väkivaltaa vastaan

Kun vanhemmalla ei ole taitoa tai halua, tai aikaa, tai kykyä tutustua lapseensa niin silloin näemmä se paras kasvatuskeino on rankaiseminen! Se on niin helppoa ja nopeaa ja tehokasta ja sitten voi taas keskittyä omiin harrastuksiin...ja uhota meillä ei penskat määrää!

Liisa77

Kyllä lapsia pitää rankaista pahanteosta ja opettaa käsittelemään negatiivisiakin tunteita. Voihan rankaiseminen olla jotain muuta kuin agressiivista käytöstä, kuten lyömistä ja huutamista, eikö vain? Jos lapsia ei rankaista millään tavalla, he tekevät niin kuin lystäävät ja purkavat sääntöjen puuttuessa turhautumisensa ilkivallalla ja ovat välinpitämättömiä narsisteja.

Vierailija

Väkivaltaa vastaan kirjoitti:
Kun vanhemmalla ei ole taitoa tai halua, tai aikaa, tai kykyä tutustua lapseensa niin silloin näemmä se paras kasvatuskeino on rankaiseminen! Se on niin helppoa ja nopeaa ja tehokasta ja sitten voi taas keskittyä omiin harrastuksiin...ja uhota meillä ei penskat määrää!

Itsellä on kyllä eritoten aikaa kotiäitinä, etenkin halua ja kai jotenkuten taitoakin lapsen kasvatukseen. Silti meillä tarvitaan rangaistuksia, vaikka kuinka elämme rauhallista kotielämää niin että vanhemmilla on aidosti aikaa lapsen kohtaamiseen monta tuntia päivässä (5v kotihoidossa, muutaman tunnin vain kerhossa viikosta). Lapset kun ovat erilaisia, meillä niin kovapäinen ja omia polkujaan rakastava kaveri, pomotteluun tapuvakin vielä, että jos rangaistuksia ei olisi meillä olisi pieni itsevaltias kotona.

Ville T

23 vuoden opettamisen ja kolmen lapsen aikuiseksi saattamisen ja lähes elinikäisen partiotouhun perusteella allekirjoitan tekstin pääpiirteittäin.

Toki rangaistus on eri asia kuin seuraus. Jos sotket, joudut siivoamaan. Jos rikot, joudut korjaamaan tai korvaamaan etc. Toki vaikka peleissä seuraus on myös rangaistus. Jos potkaiset nilkoille, vastustaja saa pallon, jos olet agressiivinen, voit joutua pois kentältä.

Vierailija

Se on vaikea sitten aikuisena opetella siihen, että jos teet jotain laitonta, saat rangaistuksen. Hyvä se on jo lapsena oppia, miten oikeusvaltio toimii.

Vierailija

Ville T kirjoitti:
23 vuoden opettamisen ja kolmen lapsen aikuiseksi saattamisen ja lähes elinikäisen partiotouhun perusteella allekirjoitan tekstin pääpiirteittäin.

Toki rangaistus on eri asia kuin seuraus. Jos sotket, joudut siivoamaan. Jos rikot, joudut korjaamaan tai korvaamaan etc. Toki vaikka peleissä seuraus on myös rangaistus. Jos potkaiset nilkoille, vastustaja saa pallon, jos olet agressiivinen, voit joutua pois kentältä.

Semantiikkaa. Jos käyttäydyt huonosti et saa karkkipäivänä karkkia tai viikkorahaa, seuraus vai rangaistus? Mitä väliä?

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat