Lue keskustelun säännöt.
Käykö muille ikinä näin?
30.04.2016 |
Oln muutama päivä sitten ystäväni järjestämissä juhlissa. Olen sairastanut keliakiaa muutaman vuoden, ja olemme käyneet tämän ystäväni kanssa käyneet monta kertaa kahvilla/ravintolassa syömässä diagnoosin jälkeen, sekä olemme puhuneet sairaudestani. En tajunnut suullisen kutsun saadessani muistuttaa sairaudestani, koska luulin että hän muistaisi.
Juhlissa ei ollut mitään gluteenitonta tarjottavaa. Vein kalliin lahjan enkä toki sitä kadu, ja lisäksi ymmärrän, että minun olisi pitänyt vielä muistuttaa erikseen ruokavaliostani.
Siitä huolimatta juhlien jälkeen oli vähän surullinen olo. Tuntuu, että en ollut tervetullut, arvokas enkä tärkeäkään vieras.Käykö muille ikinä näin, ruokarajoitteisille tai emännille?
Kommentit (5)
Rajoitteista on todelakin hyvä aina kertoa, mutta niiden yleisyyden vuoksi luulisi kutsujienkin aina jotain varaavan automaattisesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kellään ole mitään sanottavaa? Ap
en nyt mielestäni itsekeskeinen ole. Kuitenkin kyseessä läheinen ystävä, ollaan tunnettu koko elämämme ajan
ap
Itse en muistaisi..Toisaalta olisit voinut tuoda omat eväät.
Aina pitää muistuttaa ruokarajoitteista, ei niitä muuten muista. Kuulostat todella itsekeskeiseltä.