Voisiko joku abortin kannattaja selittää asiallisesti mihin aborttioikeus teistä perustuu?
Olen kuullut monia erilaisia selityksiä, mutta ongelmana niissä kaikissa on, että ne eivät perustu faktoihin vaan tunteisiin ja mutuun, ja lisäksi keskustelua leimaa vahvasti haukkuminen ja asiattomat kommentit. Lupaan keskustella omalta osaltani asiallisesti ja pyrkiä perustelemaan kantani.
Lisäksi minusta muutama fakta (koska nämä jostain syystä aiheesta keskustellessa monia kiinnostavat):
- olen 5 lapsen äiti
- en ole osallistunut sikiöseulontoihin, vaan olen ollut valmis ottamaan vastaan sellaisen lapsen kuin on tulossa
- en ole uskovainen
- käytin ehkäisyä (nyt jo steriloitu), en kuitenkaan kierukkaa, koska minusta elämä alkaa hedelmöittymisestä
- minut on raiskattu ja olen ottanut katumuspillerin
- olen tekemisissä ihmisten kanssa, jotka tekevät abortteja työkseen ja tiedän asioista aika paljon (minuun eivät tehoa "se on pelkkä limaklöntti" -tyyliset selitykset)
- en hyväksy aborttia missään muussa tilanteessa, kuin äidin hengen ollessa vaarassa. Silloinkaan toimenpiteen tarkoitus ei saa olla sikiön elämän lopettaminen, vaikka se pienillä raskausviikoilla väistämättä lopputuloksena onkin.
Minua kiinnostaisi tietää se, miksi koette abortin "ongelmattomaksi" ja miksi ette pidä sikiötä arvokkaana? Tahtoisin myös tietää, että missä vaiheessa teillä menee ns. hyväksyttävän raja, eli missä vaiheessa ihminen muuttuu ihmiseksi ja koska abortti teistä muuttuu kielletyksi ja tappamiseksi? Onko teistä sikiöllä mitään oikeuksia tai pitäisikö olla?
Olisi todella hienoa, jos pelkkien alapeukkujen lisäksi joku voisi käyttää hieman aikaansa avatakseen ajatusmaailmaansa minulle. Yritän ehtiä viimeistään illalla katsomaan palstalle.
Kommentit (487)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.... kirjoitti:
Minä tein abortin, koska pelkäsin ottaa vastuuta lapsesta. Olin tuolloin vähän päälle 20-vuotias päihdeongelmainen. Nyt olen 34v. ja uskon edelleen olevani kyvytön huolehtimaan yhdestäkään lapsesta. Ajattelen, että tavallaan abortin tehdessäni olen murhannut alkavan elämän. Silti uskon tehneeni eettisesti oikean valinnan, eräänlaisen ”ennakkoeutanasian”. Mielestäni elämän kunnioittamiseen kuuluu sen hyvä kohtelu, ja mikäli en kykene siihen, ei minun kannata edes yrittää ottaa hommaa vastuulleni.
Olisihan siitä lapsesta joku muu voinut huolehtia. Adoptoidut lapset ovat hyvin rakastettuja ja toivottuja.
sinun on pakko olla trolli. Ei kukaan voi olla noin tyhmä.
Antaisitko sinä lapsesi pois?
Montako lasta olet adoptoinut?
Melko kylmältä vaikutat, lapsia vaan synnytelläkin että niitä annettaisiin pois, ihan kuin se ois helppoa kuin heinän teko luopua omasta lapsesta, saati ettei tässä maailmassa jo olisi tarpeeksi kurjia ihmiskohtaloita ja lapsia ilman äitiä.Eri
Elämä adoptoituna rakastettuna lapsena on parempi vaihtoehto kuin kuolema. Äiti pärjää kyllä.
t. trolli
Mitä trollausta siinä on että arvostaa elämää enemmän kuin kuolemaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.... kirjoitti:
Minä tein abortin, koska pelkäsin ottaa vastuuta lapsesta. Olin tuolloin vähän päälle 20-vuotias päihdeongelmainen. Nyt olen 34v. ja uskon edelleen olevani kyvytön huolehtimaan yhdestäkään lapsesta. Ajattelen, että tavallaan abortin tehdessäni olen murhannut alkavan elämän. Silti uskon tehneeni eettisesti oikean valinnan, eräänlaisen ”ennakkoeutanasian”. Mielestäni elämän kunnioittamiseen kuuluu sen hyvä kohtelu, ja mikäli en kykene siihen, ei minun kannata edes yrittää ottaa hommaa vastuulleni.
Olisihan siitä lapsesta joku muu voinut huolehtia. Adoptoidut lapset ovat hyvin rakastettuja ja toivottuja.
sinun on pakko olla trolli. Ei kukaan voi olla noin tyhmä.
Antaisitko sinä lapsesi pois?
Montako lasta olet adoptoinut?
Melko kylmältä vaikutat, lapsia vaan synnytelläkin että niitä annettaisiin pois, ihan kuin se ois helppoa kuin heinän teko luopua omasta lapsesta, saati ettei tässä maailmassa jo olisi tarpeeksi kurjia ihmiskohtaloita ja lapsia ilman äitiä.Eri
Elämä adoptoituna rakastettuna lapsena on parempi vaihtoehto kuin kuolema. Äiti pärjää kyllä.
t. trolli
Mitä trollausta siinä on että arvostaa elämää enemmän kuin kuolemaa?
Jaa, aika vähän tunnut elämää arvostavan, jos pidät ihan normaalina sitä että äidit jakelisi vauvojaan pois surutta, noin vaan, kuin nukkeja. Ja sinun fantasiamaailmassa kaikki pois annbetut lapset adoptoidaan... ja vielä rakastaville vanhemmillE. Ja lapsihan ei koskaan edes mieti, miksi hänet pois annettiin jne. Kyllä on helppoa ja ihanaa.
Tässäkin ketjussa on - taas - nähty, etteivät valinnanvapauden vastustajat välitä asiallisista perusteluista. Heitä kun ei kerta kaikkiaan kiinnosta naisen ihmisoikeudet. Surullista mutta totta.
Toistan vielä: tuskin kukaan kannattaa aborttia. Sen sijaan useimmat kannattavat oikeutta valita eli itsemääräämisoikeutta. Perustelujakin on jo annettu vaikka kuinka paljon, ei tässä ole enää mitään epäselvää eli ketjun voisi jo lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti naisella on itsemääräämisoikeus kehonsa ja tulevaisuutensa suhteen. Se riittää.
Entä sen pikkuihmisen keho? Hän kuolee.
Pikkuihminen.... Oksettava sana. Sitä paitsi, sikiö ei ole ihminen eikä "hän".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti naisella on itsemääräämisoikeus kehonsa ja tulevaisuutensa suhteen. Se riittää.
Entä sen pikkuihmisen keho? Hän kuolee.
Se "pikkuihminen" sattuu olemaan aika helvetillinen kehon voimavarojen kuluttaja. Raskaus ei ole mikään pikkujuttu naisen keholle, joiltakin lähtee helvetti sentään HAMPAITA ja tupottain tukkaa raskausaikana, kun sikiö ryystää kaiken minkä voi. Tulee raskausdiabetesta ja kipuja ja pahoinvointia ja synnytykseenkin voi vielä nykypäivänäkin k.uolla. Tähän päälle vielä lapsen synnyttyä (jos ei syntynyt kaiken tämän rääkin jälkeen kuolleena tai itse äiti kuollut) imetys ja valvomisesta aiheutuva henkinen ja fyysinen väsymys, raskauden jälkeiset komplikaatiot esim. kohdunlaskeuma, virtsanpidätysongelmat, revennyt alapää... Melkoisen haluttu lapsi saa olla, että kaiken tuon kestää menemättä aivan hulluksi, ja moni esim. masentuu silti. Abortin"vastustajat" eli naisvi.haajat tietenkin kokevat, että tämä on ho.roille aivan oikein kun "avasivat haaransa" ja jokaisen joka kehtasi haaransa avata pitää myös loppuun asti kantaa ja synnyttää se vahingossa/rais.kauksesta/miehen petkuttamana (kyllä, näitäkin tapauksia on, jotka esim. sabotoivat pillereitä, rikkovat kortsuja tahallaan tai jop poistavat kesken pa.non) tms. alkunsa saanut "pikkuihminen". Yök.
Tuollaisia raskausoireita ei tule terveille naisille. Turha tehdä naisista surkeita raatoja,suurimmalle osalle normaaleista naisista ei tule mitään noista.
Miettikää vähän mitä kirjoitatte.
Sun on pakko olla provo. Kukaan ei VOI olla noin tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun käsittääkseni - en tiedä onko juridisesti näin - abortti perustuu syntymättömän lapsen oikeuteen syntyä toivottuna... Mikäli hän syntyy e-toivottuna, hänet mitä todennäköisemmin tulee kärsimään psyykkisesti, lyhyen tai vähän pidemmän elämänsä aikana.
Tässä vasta tunteisiin perustuva näkemys. Milloin lapsi on toivottu? Maanantaina, mutta sitten tiistaina oli jo toinen fiilis.
Kuka edes tietää, milloin on toivottu - mistä sen näkee? Takaako se jtn? Ei. Haluttu/yritetty/toivottu/vahinko - kaikki lapsia...
💤💤💤 Sikiö ei ole lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti naisella on itsemääräämisoikeus kehonsa ja tulevaisuutensa suhteen. Se riittää.
Entä sen pikkuihmisen keho? Hän kuolee.
Se "pikkuihminen" sattuu olemaan aika helvetillinen kehon voimavarojen kuluttaja. Raskaus ei ole mikään pikkujuttu naisen keholle, joiltakin lähtee helvetti sentään HAMPAITA ja tupottain tukkaa raskausaikana, kun sikiö ryystää kaiken minkä voi. Tulee raskausdiabetesta ja kipuja ja pahoinvointia ja synnytykseenkin voi vielä nykypäivänäkin k.uolla. Tähän päälle vielä lapsen synnyttyä (jos ei syntynyt kaiken tämän rääkin jälkeen kuolleena tai itse äiti kuollut) imetys ja valvomisesta aiheutuva henkinen ja fyysinen väsymys, raskauden jälkeiset komplikaatiot esim. kohdunlaskeuma, virtsanpidätysongelmat, revennyt alapää... Melkoisen haluttu lapsi saa olla, että kaiken tuon kestää menemättä aivan hulluksi, ja moni esim. masentuu silti. Abortin"vastustajat" eli naisvi.haajat tietenkin kokevat, että tämä on ho.roille aivan oikein kun "avasivat haaransa" ja jokaisen joka kehtasi haaransa avata pitää myös loppuun asti kantaa ja synnyttää se vahingossa/rais.kauksesta/miehen petkuttamana (kyllä, näitäkin tapauksia on, jotka esim. sabotoivat pillereitä, rikkovat kortsuja tahallaan tai jop poistavat kesken pa.non) tms. alkunsa saanut "pikkuihminen". Yök.
Tuollaisia raskausoireita ei tule terveille naisille. Turha tehdä naisista surkeita raatoja,suurimmalle osalle normaaleista naisista ei tule mitään noista.
Miettikää vähän mitä kirjoitatte.Ihan terve, alle kolmikymppinen olin kun tulin raskaaksi, mutta kärsin hirveistä pahoinvoinnista. Vasta synnytykseen päättyi kaikki se kuvotus ja oksentelu. Sen sijaan missään ei kerrottu eikä kerrota edelleenkään miten ulkopuoliseksi raskaus tekee sen henkisen olotilan takia. Menin aivan sumuiseksi, en pystynyt laskemaan 5 +5 ilman laskinta ja kaikki se järkeily oli todella lyhytnäköistä ajattelua siinä vaiheessa. Kun kaikki meni vain perusselviytymiseen, niin mitkään sosiaaliset saati työkuviot eivät toimineet. Se on edelleen raskaudessa piirre, jota ei kerrota missään tai jos kerrotaan, niin hyvin vähättelevään sävyyn. Luulin että se oli vain asiaan kuuluvaa, mutta toisessa raskaudessa kärsin vielä pahemmasta sumuisuudesta, joka aukesi vasta keskenmenon myötä.
Niin, sellainen pieni keho se siellä
Sellainen pieni sokumöykky se siellä, ei ole ihminen, eikä sen oikeudet mene äidin oikeuksien edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.... kirjoitti:
Minä tein abortin, koska pelkäsin ottaa vastuuta lapsesta. Olin tuolloin vähän päälle 20-vuotias päihdeongelmainen. Nyt olen 34v. ja uskon edelleen olevani kyvytön huolehtimaan yhdestäkään lapsesta. Ajattelen, että tavallaan abortin tehdessäni olen murhannut alkavan elämän. Silti uskon tehneeni eettisesti oikean valinnan, eräänlaisen ”ennakkoeutanasian”. Mielestäni elämän kunnioittamiseen kuuluu sen hyvä kohtelu, ja mikäli en kykene siihen, ei minun kannata edes yrittää ottaa hommaa vastuulleni.
Olisihan siitä lapsesta joku muu voinut huolehtia. Adoptoidut lapset ovat hyvin rakastettuja ja toivottuja.
sinun on pakko olla trolli. Ei kukaan voi olla noin tyhmä.
Antaisitko sinä lapsesi pois?
Montako lasta olet adoptoinut?
Melko kylmältä vaikutat, lapsia vaan synnytelläkin että niitä annettaisiin pois, ihan kuin se ois helppoa kuin heinän teko luopua omasta lapsesta, saati ettei tässä maailmassa jo olisi tarpeeksi kurjia ihmiskohtaloita ja lapsia ilman äitiä.Eri
Elämä adoptoituna rakastettuna lapsena on parempi vaihtoehto kuin kuolema. Äiti pärjää kyllä.
t. trolli
Mitä trollausta siinä on että arvostaa elämää enemmän kuin kuolemaa?
Sinulta jo kysyttiin, ja kysyn minäkin, että montako lasta olet adoptoinut?
Koen, että aikaisilla viikoilla ei ole vauvaa, vaan vasta solumöntti, jolla ei ole tietoisuutta, tunteita, tuntoa tai mitään. Siitä tulisi jotain, mutta jos se keskeytetään, siitä ei tule mitään eikä se ehdi olla mitään muuta kuin biologinen eliö.
Olen vahvasti sitä mieltä, että jokainen lapsi ansaitsee olla haluttu.
Jos lasta ei haluta, on parempi ja armollisempaa jäädä syntymättä. Maailma on täynnä huonoja vanhempia ja huonosti kohdeltuja lapsia; miksi ihmeessä kannattaisin tällaisten lasten saattamista maailmaan? Mielestäni se on julmaa lasta kohtaan. Tai syntymätöntä lasta kohtaan.
Jos tietää ettei lasta halua, tai olosuhteet ovat sellaiset ettei lapsen ole hyvä siihen syntyä, on mielestäni pelkästään oikein olla saattamatta viatonta lasta siihen, maailma on hyvissäkin oloissa julma.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa moni puhuu ikään kuin sikiö itsestään ja ilkeyttään naisen kehoon tunkeutuisi. Itsehän raskaus on saatu aikaan, ellei ole raiskauksesta kyse. Ja se vastuu omasta kehosta on naisella, kun mies ei voi raskaaksi tulla. Eli pitäkää huolta että ette tule raskaaksi.
Opettele sisäistämään tämä lause (ellei se ole aivoillesi liian haastavaa):
Mikään ehkäisykeino ei ole täysin varma.
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko abortinkannattajat sitten kertoa,mikä abortissa on sitä naisen vartaloa kunnioittavaa? Mun on vaikea keksiä yhtään alentavampaa toimenpidettä ympärileikkauksen ohella.
Miten noin älytöntä naisen vartalon ronkkimista voidaan kutsua oikeudeksi? Sama tarpeettomien sektioiden kohdalla. Mikä saa naiset laittamaan itsensä tällaisiin toimenpiteisiin? Naisen oikeus tulla silvotuksi?
En tiedä millaiseksi kuvittelet abortin mutta ei se sen kummempaa ronkkimista ole kuin penetraatio miehen osalta joten.. Ei siinä silvota.
Vierailija kirjoitti:
Äiti äiti miksi surmasit minut? Olisin niin tahtonut elää!
😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo fraasi "äiti päättää omasta kehostaan" on tosi huono, tai sen pitäisi jatkua, että "ja tappaa lapsensa".
Kyseenalaistan kolme käyttämääsi sanaa: äiti, lapsi, tappaa. Kaikki kuvitelmaa.
Odottava äiti
Sikiö on lapsi ja ihminen
Abortissa elämä lopetetaan = tapetaan
Odottava äiti
Sikiö ei ole lapsi eikä ihminen
Abortista ei tapeta ketään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo fraasi "äiti päättää omasta kehostaan" on tosi huono, tai sen pitäisi jatkua, että "ja tappaa lapsensa".
Kyseenalaistan kolme käyttämääsi sanaa: äiti, lapsi, tappaa. Kaikki kuvitelmaa.
Kaikki on valitettavasti totta. Ajattele aivoillasi.
Nimenomaan sinä et ajattele aivoillasi. Sikiö ei ole lapsi, eikä abortti ole murha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aika samoilla linjoilla kuin pari muu vastaaja.
Kukaan ei voi pakottaa naista olemaan raskaana. Itselläni oli viimeinen raskaus niin helvetillinen, monta kuukautta oksentelua ja sairaalassa tiputuksessa, sekä liitoskipuja niin että melkein itkin joka kerta kun piti vessassa käydä.
Voiko sinusta ihmisiä pakottaa siihen?Minusta hedelmöittynyt munasolu ei ole ihminen. Minusta ihmisyys tulee vuorovaikutuksesta. Oma rajani menee siinä että tuntee potkut.
Ennen rv12 se on vain mahdollinen ihminen, jotain josta voisi tulla jotain.Sanoit että sinulla on faktoja.
Faktathan on samoja sekä vastustajille että kannattajille, niitä faktoja vaan voidaan tulkita eri tavalla.Huh huh. Ei mulla muuta.
Oksentaminen on niin kauheata, että lapsi saa kuolla. Asioiden priorisointia tässä nyt pitäisi kyllä vahvasti miettiä.
Abortti ei ole naisen oikeus. Abortti tarkoittaa lapsen elämän päättämistä.
Tässä juostaan pää edellä seinään, jos ei mietitä asiaa. Elämä on pelottava asia, nainen voi tulla raskaaksi. Näin se vain on.
Voin fyysisesti pahoin kun näen, miten kylmäksi ihmiset ovat tulleet.
Raskaus ja varsinkin synnytys sisältävät muitakin riskejä kuin oksentamisen, ihan vain tiedoksi. Abortti nimenomaan on jokaisen naisen oikeus (tai pitäisi olla) eikä sikiö ole mikään lapsi. Näin vain on.
Minä voin pahoin sinun kaltaistesi inhottavien ihmisten takia.
Sikiö on ihminen, lapsi, elävä olento....
Ei ole perustelua, miksi ei olisi.
Sikiö ei ole mitään noista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.... kirjoitti:
Minä tein abortin, koska pelkäsin ottaa vastuuta lapsesta. Olin tuolloin vähän päälle 20-vuotias päihdeongelmainen. Nyt olen 34v. ja uskon edelleen olevani kyvytön huolehtimaan yhdestäkään lapsesta. Ajattelen, että tavallaan abortin tehdessäni olen murhannut alkavan elämän. Silti uskon tehneeni eettisesti oikean valinnan, eräänlaisen ”ennakkoeutanasian”. Mielestäni elämän kunnioittamiseen kuuluu sen hyvä kohtelu, ja mikäli en kykene siihen, ei minun kannata edes yrittää ottaa hommaa vastuulleni.
Olisihan siitä lapsesta joku muu voinut huolehtia. Adoptoidut lapset ovat hyvin rakastettuja ja toivottuja.
sinun on pakko olla trolli. Ei kukaan voi olla noin tyhmä.
Antaisitko sinä lapsesi pois?
Montako lasta olet adoptoinut?
Melko kylmältä vaikutat, lapsia vaan synnytelläkin että niitä annettaisiin pois, ihan kuin se ois helppoa kuin heinän teko luopua omasta lapsesta, saati ettei tässä maailmassa jo olisi tarpeeksi kurjia ihmiskohtaloita ja lapsia ilman äitiä.Eri
Elämä adoptoituna rakastettuna lapsena on parempi vaihtoehto kuin kuolema. Äiti pärjää kyllä.
Pärjää, jos ei kuole synnytykseen tai saa vakavia vammoja. Oletko haastatellut kaikkia adoptoituja lapsia sekä abortoituja sikiöitä, vai miten voit tietää että se on parempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti naisella on itsemääräämisoikeus kehonsa ja tulevaisuutensa suhteen. Se riittää.
Entä sen pikkuihmisen keho? Hän kuolee.
Se "pikkuihminen" sattuu olemaan aika helvetillinen kehon voimavarojen kuluttaja. Raskaus ei ole mikään pikkujuttu naisen keholle, joiltakin lähtee helvetti sentään HAMPAITA ja tupottain tukkaa raskausaikana, kun sikiö ryystää kaiken minkä voi. Tulee raskausdiabetesta ja kipuja ja pahoinvointia ja synnytykseenkin voi vielä nykypäivänäkin k.uolla. Tähän päälle vielä lapsen synnyttyä (jos ei syntynyt kaiken tämän rääkin jälkeen kuolleena tai itse äiti kuollut) imetys ja valvomisesta aiheutuva henkinen ja fyysinen väsymys, raskauden jälkeiset komplikaatiot esim. kohdunlaskeuma, virtsanpidätysongelmat, revennyt alapää... Melkoisen haluttu lapsi saa olla, että kaiken tuon kestää menemättä aivan hulluksi, ja moni esim. masentuu silti. Abortin"vastustajat" eli naisvi.haajat tietenkin kokevat, että tämä on ho.roille aivan oikein kun "avasivat haaransa" ja jokaisen joka kehtasi haaransa avata pitää myös loppuun asti kantaa ja synnyttää se vahingossa/rais.kauksesta/miehen petkuttamana (kyllä, näitäkin tapauksia on, jotka esim. sabotoivat pillereitä, rikkovat kortsuja tahallaan tai jop poistavat kesken pa.non) tms. alkunsa saanut "pikkuihminen". Yök.
Tuollaisia raskausoireita ei tule terveille naisille. Turha tehdä naisista surkeita raatoja,suurimmalle osalle normaaleista naisista ei tule mitään noista.
Miettikää vähän mitä kirjoitatte.Ihan terve, alle kolmikymppinen olin kun tulin raskaaksi, mutta kärsin hirveistä pahoinvoinnista. Vasta synnytykseen päättyi kaikki se kuvotus ja oksentelu. Sen sijaan missään ei kerrottu eikä kerrota edelleenkään miten ulkopuoliseksi raskaus tekee sen henkisen olotilan takia. Menin aivan sumuiseksi, en pystynyt laskemaan 5 +5 ilman laskinta ja kaikki se järkeily oli todella lyhytnäköistä ajattelua siinä vaiheessa. Kun kaikki meni vain perusselviytymiseen, niin mitkään sosiaaliset saati työkuviot eivät toimineet. Se on edelleen raskaudessa piirre, jota ei kerrota missään tai jos kerrotaan, niin hyvin vähättelevään sävyyn. Luulin että se oli vain asiaan kuuluvaa, mutta toisessa raskaudessa kärsin vielä pahemmasta sumuisuudesta, joka aukesi vasta keskenmenon myötä.
Niin, sellainen pieni keho se siellä
Sellainen pieni sokumöykky se siellä, ei ole ihminen, eikä sen oikeudet mene äidin oikeuksien edelle.
Tää on se pointti. Alkion oikeudet eivät ohita naisen oikeuksia. Jälkimmäinen on ihminen, ensimmäinen vasta jotain mistä voisi kehittyä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Abortti on aina murha ja siitä kuuluisi tulla elinkautinen murh_an tilaajalle eli äidille ja kätilölle(mestaajalle)
Läpä läpä, kaikki me ei haluta paluuta aikaan, jolloin naisten oikeuksia ei kunnioitettu. Olet moraaliton.
Vierailija kirjoitti:
Abortti on aina murha ja siitä kuuluisi tulla elinkautinen murh_an tilaajalle eli äidille ja kätilölle(mestaajalle)
Miten voi olla murha, jos kukaan ei kuole?
t. trolli