Vierailija

meillä 14-vuotiaana. 13-vuotiaana alkoi kapina ja itsetuhoisuus, mutta 14-vuotiaana se meni jo aivan hirveäksi, niin hirveäksi ettei pärjätty kotona. Lyhyeksi jääneen sijoituksen myötä 15 täytettyään teini alkoi pikkuhiljaa rauhoittua. Nyt edelleen 15-vuotias ja verrattuna siihen mitä oli puolikin vuotta sitten, tuntuu poika nyt jo hienosti kypsyneen. Joko voi olettaa että pahin teiniangsti alkaa olla ohi ja asiat alkavat jatkossakin sujua?
t. äiti-joka-ei-enää-jaksaisi-uudelleen-alkaa-siihen-rumbaan

  • ylös 2
  • alas 0

Kommentit (9)

Kukka

Meillä teinipoika oli pahimmillaan 8-11-vuotiaana. Murrosikään tullessaan on rauhoittunut; ei ärsytä aamusta iltaan vaan on enimmäkseen iloinen. Hermostuu ja tulistuu kyllä joskus alta aikayksikön, mutta on helposti puhumalla käsiteltävä ja järkevä. En olisi uskonut, millaisen ihanan pojan teiniaka tuo tullessaan :)

Vierailija

Meidän teinipoika oli pahimmillaan 13 vuotiaana ylä-asteen aloitettuaan. Kaveripiiristä se on paljon kiinni, hänellä oli tuolloin pari kaveria, jotka yllyttivät mm kokeilemaan tupakkaa. Nämä kaverit vaihtuivat onneksi eikä sen jälkeen ole ollut ongelmia (poika nyt 17 v).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Poika on 14v. ja vielä ei ole ollut vaikeaa. Tyttö oli pahimmillaan 15-16v. ja yhä on henkisesti teini vaikka ikää on jo 19v.

Vierailija

Mulla nuorimmainen on poika, kohta 14. Entinen hymypoika on nykyään jörrikkä, kommunikointi epämääräistä örinää, itsetunto huono, nukkuu ja syö, väittää vastaan, ei tahdo kouluun, ei halua mennä suihkuun jne. Osa menee iän ja kasvamisen piikkiin- on hujahtanut pituutta ohi minun jo 20 cm ja kasvaa vielä, oman kehon ulottuvuudet ovat kai outoja. Kasvanut myös ilman isää, onneksi isovanhemmista saanut miehenmallia. On herkkä poika..ja siellä alla se huumorintajuinen miehenalku. Välillä päivät rankkoja kun ei tiedä onko masentunut vai hormonien vietävissä, ainakin ymmärtää hyvin naisia, kahden isosiskon ja äidin kanssa kasvaneena.

Vierailija

Esikoinen lahkeni kuin lammas, kun tuli teini-ikään, kakkonen on kesällä 16v. eikä vielä merkkejä mistään angsteista. Pojille tää on selkeesti helpompaa (tytär nyt 13v.).

Vierailija

Jostain syystä meidän pojalla ei koskaan ole ollut tuollaista vaihetta, itsekin on sisarelleen asiaa ihmetellyt, ikääkin on jo 24v.
Onko murrosiän kapina välttämätön paha vai jääkö joku kehitysvaihe kesken?

Vierailija

15-vuotiaana. Koulunkäynti kävi vaikeaksi, kommunikointi niukkaa, hygieniasta ei tietoakaan, mikään ei innosta eikä kiinnosta, tulevaisuus ahdistaa, masennusoireita. Herkkä ja varhaiskypsä poika, joka nyt sitten taitaa oireilla kaikki ne "helpot" vuodet ja kantaa maailman taakkaa harteillaan. Ihan tuskaa, kaikille.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä meidän pojalla ei koskaan ole ollut tuollaista vaihetta, itsekin on sisarelleen asiaa ihmetellyt, ikääkin on jo 24v.
Onko murrosiän kapina välttämätön paha vai jääkö joku kehitysvaihe kesken?
Kyllä sen täytyy olla jos AV:ta kuuntelee, mä kun väitän, että kenelläkään mun neljästä lapsesta ei ole ollut edes uhmaa ja sekin on kuulemma merkki, että lapset on sorrettuja. t: 6

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla