Vaimon kuukautiskierto alkaa lähteä käsistä - mikä neuvoksi?

Osaakohan joku palstan naisista auttaa, että mitähän tässä voisi tehdä. Vaimon kanssa lähestytään hyvää vauhtia neljänkympin rajapyykkiä, ja suurinpiirtein viimeisen vuoden aikana elämä on alkanut mennä ihan mahdottomaksi. Mukavasti menee n. 1,5 viikkoa kerrallaan (kuukautiskierron puolivälissä), ja sitten seuraavat 2,5 viikkoa ovat yleensä ihan täyttä helvettiä. Vaimo huutaa ja meuhkaa ja haukkuu kaiken koko ajan paskaksi, kaikki on huonosti, mikään ei ole hyvin, kaikki mitä meillä on ja mistä yleensä yhdessä tykätään on päin sitä itseään. Hirveää tappelua ja sohvalla nukkumista.

Sitten taas alkaa se suvantovaihe, yhtäkkiä kaikki onkin hyvin ja me olemme onnellisia, rakastetaan niin kovasti ja kaikkea, ja sitten kohta taas mennään. Yleensä varoaika on 1-2 päivää max, jolloin alan huomaamaan hänen käyttäytymisensä menevän lujaa sinna kaakon suuntaan, jolloin saan vielä pidettyä hänet jotenkin pain iloisella mielellä. Viimeistään sitten kolmantena päivänä helvetti on kirjaimellisesti irti, ja sitä jatkuu vähintään 2 viikkoa.

Oireet tuntuvat menevän koko ajan vaan pahemmaksi kuukausi kuukaudelta, ja varsinkin lapsille tämä on ihan kamalaa. Heistä tulee sen 2,5 viikon aikana todella pahasti häiriintyneitä, jota sitten yritetään kovasti korjailla sen seuraavan pienen suvantovaiheen aikana.

Olen itse jo totaalisen uupunut tähän, en tiedä jaksanko enää miten kauan. Onko jollain vastaavia kokemuksia, voiko tämä olla jotain vaihdevuosien lähestymistä vai missä mennään? Voiko se olla ohimenevää?

Vaimon kanssa on turha edes yrittää puhua asiasta, se on semmoinen miinakenttä että sinne on ihan hullua edes yrittää.