Miten saan teinipojan liikkumaan?
Meillä on kaksi poikaa, 11-vuotias joka harrastaa joukkueurheilua kilpatasolla, eikä ole kovinkaan paljoa herkkujen perään. Sitten on tämä 15-vuotias, joka lapsuudessaan kyllä liikkui, ja herkuttelukin pysyi kurissa kun kotona rajoitettiin. Yläasteen alettua vanhat liikunnalliset kaverit jäivät, ja omat rahat tuhlataan sipseihin, karkkiin ja suklaaseen. Viikkorahaa ei saa isoa summaa, mutta jotakin on annettava ja tuhlaa sen kaikki herkkuihin. Ei myöskään enää harrasta liikuntaa, ainoastaan kävelee jonkunverran, siis hyötyliikuntaa.
Miten saan sen liikkumaan, kertokaa?? Tai rajoitettua karkinostoa, en voi vahtia välituntisin tai koulun jälkeen. Lisään vielä että yläkoulu on ollut henkisesti todella vaikea, on ollut masennusta ja muuta ikävää sen kummemmin tarkentamatta. Ihan pelkkä komentaminen ei siis riitä neuvoksi.
Kommentit (24)
Täytyisi löytyä joku laji josta oikeasti tykkää. Harva tuon ikäinen jaksaa liikkua pelkästään laihdutusmielessä, kyllä sen pitäisi olla etusijalla sen lajin kiinnostavuuden ja harrastamisen ilon. Ehkä kannattaisi lähteä tutustumaan vähän erikoisemman tyyppisiin lajeihin, jos ne perinteiset jalkapallot ja painit ei ole saaneet kiinnostusta heräämään. Esim. sukellus, kiipeily, miekkailu, itämaiset taistelulajit, vaeltaminen, maastopyöräily (on muuten hurjaa katsottavaa), purjehdus, mitäs vielä? Usein noita nuorten seuroja tuetaankin niin, ettei vanhempien kustannukset tule ihan yhtä kalliiksi mitä aikuisten harrastaessa.
No poika ei ole yhtään lihava, ihme kyllä. En ole ulkonäöstä huolissani vaan terveydestä, Nätti tyttöystäväkin on kulkenut vierellä jo kohta vuoden, joten tuo kommentti ei luultavasti tehoa.
ap
Palokunta voisi myös olla hyvä harrastus. Sehän on aika fyysistä, olematta kuitenkaan kilpailua.
Kannusta sitä johonkin miehekkääseen urheilulajiin esim. nyrkkeily tai jääkiekko. Mielellään sellaiseen jossa tulee paljon iskuja pään alueelle.
Vierailija kirjoitti:
Täytyisi löytyä joku laji josta oikeasti tykkää. Harva tuon ikäinen jaksaa liikkua pelkästään laihdutusmielessä, kyllä sen pitäisi olla etusijalla sen lajin kiinnostavuuden ja harrastamisen ilon. Ehkä kannattaisi lähteä tutustumaan vähän erikoisemman tyyppisiin lajeihin, jos ne perinteiset jalkapallot ja painit ei ole saaneet kiinnostusta heräämään. Esim. sukellus, kiipeily, miekkailu, itämaiset taistelulajit, vaeltaminen, maastopyöräily (on muuten hurjaa katsottavaa), purjehdus, mitäs vielä? Usein noita nuorten seuroja tuetaankin niin, ettei vanhempien kustannukset tule ihan yhtä kalliiksi mitä aikuisten harrastaessa.
Ollaan kokeiltu vaikka mitä, mutta mikään ei ole innostanut. Olen tehnyt oikeasti kovasti töitä löytääkseni edes vähän kiinnostavan harrastuksen, vielä seiskalla suostui käymään muutaman kerran kiipeilemässä, mutta nyt ei enää sitäkään. Enkä halua painostaa, masennuksesta toipuminen on nyt tärkeintä.
ap
Eli siis ei kannata ehdottaa mitään urheilulajeja, tämän keskustelun tarkoitus on vain auttaa herättämään kipinä liikuntaan.
ap
15 vee on siis joko 8- tai 9 luokkalainen. Se tekee tasan sitä mitä sen kaverit tekee, jos sillä ei ole kavereita se istuu vaan koneella tai kännykkä on kasvanut käteen??
Joko saat sen jeesaamaan jotenkin veljensä harrastusta tai "pakottamalla" = menet itse mukana/viet. Rajoita syömisiä herkkuihin. Rajat ja rakkaus, säännöt joita noudatetaan. Käytöstavat.
Murrosikä laiskistuttaa toki ja pää on tahmea. Onko pituuskasvu jo loppunut vai vielä edessä?
Miehenmallia kotoa, ryhtiliikettä. Yksilöurheilua jos ei ole sielultaan joukkueurheilija. Kuntosali, golf, tennis, sulkis, spinninpyörä kotiin.. Joku joka tsemppaa ja kannustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyisi löytyä joku laji josta oikeasti tykkää. Harva tuon ikäinen jaksaa liikkua pelkästään laihdutusmielessä, kyllä sen pitäisi olla etusijalla sen lajin kiinnostavuuden ja harrastamisen ilon. Ehkä kannattaisi lähteä tutustumaan vähän erikoisemman tyyppisiin lajeihin, jos ne perinteiset jalkapallot ja painit ei ole saaneet kiinnostusta heräämään. Esim. sukellus, kiipeily, miekkailu, itämaiset taistelulajit, vaeltaminen, maastopyöräily (on muuten hurjaa katsottavaa), purjehdus, mitäs vielä? Usein noita nuorten seuroja tuetaankin niin, ettei vanhempien kustannukset tule ihan yhtä kalliiksi mitä aikuisten harrastaessa.
Ollaan kokeiltu vaikka mitä, mutta mikään ei ole innostanut. Olen tehnyt oikeasti kovasti töitä löytääkseni edes vähän kiinnostavan harrastuksen, vielä seiskalla suostui käymään muutaman kerran kiipeilemässä, mutta nyt ei enää sitäkään. Enkä halua painostaa, masennuksesta toipuminen on nyt tärkeintä.
ap
Periaatteessa liikunnan ei tarvitse olla mikään tietty laji vaan tärkeintä on, että liikkuu. Jos mikään ei tuota iloa, niin toki on hankalaa.
Miten tyttöystävä? Liikkuuko hän? Voisiko tyttöä lahjoa siihen, että houkuttelee pojan vaikka tanssikurssille tai jos tytöllä on jokin harrastus, niin ottaisi pohjan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyisi löytyä joku laji josta oikeasti tykkää. Harva tuon ikäinen jaksaa liikkua pelkästään laihdutusmielessä, kyllä sen pitäisi olla etusijalla sen lajin kiinnostavuuden ja harrastamisen ilon. Ehkä kannattaisi lähteä tutustumaan vähän erikoisemman tyyppisiin lajeihin, jos ne perinteiset jalkapallot ja painit ei ole saaneet kiinnostusta heräämään. Esim. sukellus, kiipeily, miekkailu, itämaiset taistelulajit, vaeltaminen, maastopyöräily (on muuten hurjaa katsottavaa), purjehdus, mitäs vielä? Usein noita nuorten seuroja tuetaankin niin, ettei vanhempien kustannukset tule ihan yhtä kalliiksi mitä aikuisten harrastaessa.
Ollaan kokeiltu vaikka mitä, mutta mikään ei ole innostanut. Olen tehnyt oikeasti kovasti töitä löytääkseni edes vähän kiinnostavan harrastuksen, vielä seiskalla suostui käymään muutaman kerran kiipeilemässä, mutta nyt ei enää sitäkään. Enkä halua painostaa, masennuksesta toipuminen on nyt tärkeintä.
ap
Masennukseen ei vaan välttämättä auta parhaiten se kotona sipsipussin kanssa kökkiminen. Ymmärrän kyllä että on vaikeaa, omassakin lähipiirissäni on masentunut nuori. Entä joku luontolaji, lähtisitte yhdessä vaellukselle tai vaikka issikkavaellukselle? Voisiko siitä masentua lisää että on hevosten seurassa luonnossa ja kuuntelee keväistä metsää? Tai tosiaan joku purjehduskurssi? Kalastamaan?
No jos sillä noin näyttää muuten ihan kivasti menevän, että on tyttöystäväkin jne niin voipi olla ettei häntä vaan urheilu niin kiinnosta, mutta se ei tarkoita sitä etteikö kiinnostus heräisi myöhemmin - ehkä.
Itsekin olin kyllä tosi kotirotta tuossa iässä, enkä kyllä tehnyt urheilusuorituksia vapaaehtoisesti, koululiikuntaa vain harrastin koko teini-iän. Vasta pitkälti yli parikymppisenä löysin liikunnan ilon, mutta aina olen silti ollut hoikka. Poikaystäväni lähentelee kolmea kymppiä eikä vieläkään näy paljon liikunta kiinnostavan :D Että ihan henkilökohtaista :D
Ei se pakottaminen ainakaan auta tai turha maanittelu. Ehkä voisit piffata pojalle ja tyttöystävälle liput vesipuistoon tai uimahalliin jos polskuttelu olisi mukavaa. Tai keilaamaan tai laskettelemaan tai sellaista vähän niinkun hauskanpidon ohella huomaamatta tulisi urheiltua.
Oletteko opettaneet omalla esimerkillänne? Kuinka paljon ap itse liikkuu?
Nettiä pääsee käyttämään puolet liikkumastaan ajasta. Jos on tunnin uimassa, saa puoli tuntia nettiaikaa. Netin salasana vaihdetaan vain joka päivä ja sen saa urheilunsa jälkeen. Netti katkaistaankin sitten, kun aika on kulunut umpeen.
Mitä sä itse harrastat? Ota poika mukaan siihen, tai isän harrastukseen. Kasvuikäinen poika voi kyllä vetää rekkalastillisen sipsejä viikossa eikä sillä ole mitään vaikutusta terveyteen, mutta tuo liikkuminen ja tekeminen voisi kyllä piristää sitä mieltäkin. MItäs se tyttöystävä harrastaa, josko menisi siihen mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Nettiä pääsee käyttämään puolet liikkumastaan ajasta. Jos on tunnin uimassa, saa puoli tuntia nettiaikaa. Netin salasana vaihdetaan vain joka päivä ja sen saa urheilunsa jälkeen. Netti katkaistaankin sitten, kun aika on kulunut umpeen.
Ja tuotahan teini ei tule näkemään minään muuna kuin kiristämisenä. Ja sitähän se onkin. Varmaan kiinnostaa liikkua ihan helvetisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nettiä pääsee käyttämään puolet liikkumastaan ajasta. Jos on tunnin uimassa, saa puoli tuntia nettiaikaa. Netin salasana vaihdetaan vain joka päivä ja sen saa urheilunsa jälkeen. Netti katkaistaankin sitten, kun aika on kulunut umpeen.
Ja tuotahan teini ei tule näkemään minään muuna kuin kiristämisenä. Ja sitähän se onkin. Varmaan kiinnostaa liikkua ihan helvetisti.
Kyllä se itselle toimi teininä. En nähnyt sitä kiristämisenä. Kiukutti toki aluksi, mutta kyllä se ohi meni, kun huomasi liikunnan mielekkyyden. Tässä on vain keppi ja porkkana samassa. Jos käyttäytyy suotuisasti, saa palkintoa suorituksensa mukaan. Nykyään vanhempien pitää olla luovempia kasvatuksen suhteen kuin "ennen vanhaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nettiä pääsee käyttämään puolet liikkumastaan ajasta. Jos on tunnin uimassa, saa puoli tuntia nettiaikaa. Netin salasana vaihdetaan vain joka päivä ja sen saa urheilunsa jälkeen. Netti katkaistaankin sitten, kun aika on kulunut umpeen.
Ja tuotahan teini ei tule näkemään minään muuna kuin kiristämisenä. Ja sitähän se onkin. Varmaan kiinnostaa liikkua ihan helvetisti.
Kyllä se itselle toimi teininä. En nähnyt sitä kiristämisenä. Kiukutti toki aluksi, mutta kyllä se ohi meni, kun huomasi liikunnan mielekkyyden. Tässä on vain keppi ja porkkana samassa. Jos käyttäytyy suotuisasti, saa palkintoa suorituksensa mukaan. Nykyään vanhempien pitää olla luovempia kasvatuksen suhteen kuin "ennen vanhaan".
Käytännössä tämä tarkoittaa nykypäivänä sitä, että koulutehtävät saattavat jäädä tämän takia tekemättä ja yhteydenpito kavereihin katkeaa käytännössä täysin katkenneen nettiyhteyden myötä, mikä eristää hänet entistä pahemmin kotiinsa. Siihenkö tässä pyritään?
Voisiko alkaa käydä vaikka isänsä kanssa salilla? Tai lenkkeilemässä, kevään tullen fillaroimassa.
Kyllä tässä vanhemmalla on aika iso rooli saada nuorelle sitä innostusta ja säännöllisyyttä liikuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko alkaa käydä vaikka isänsä kanssa salilla? Tai lenkkeilemässä, kevään tullen fillaroimassa.
Kyllä tässä vanhemmalla on aika iso rooli saada nuorelle sitä innostusta ja säännöllisyyttä liikuntaan.
Ja vanhemman roolilla tarkoitan sitä, että ei vain sysätä nuorta johonkin harrastusryhmäänvieraiden ihmisten joukkoon vaan ollaan itse läsnä siinä tekemisessä. Harva nuori sitä myöntää, että on kiva tehdä asioita vanhempien kanssa. Meillä isä harrastaa molempien lasten kanssa pari kertaa viikossa jotain. Ja nimenomaan niin että on "laatuaikaa" kahden kesken. Samoin teen minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nettiä pääsee käyttämään puolet liikkumastaan ajasta. Jos on tunnin uimassa, saa puoli tuntia nettiaikaa. Netin salasana vaihdetaan vain joka päivä ja sen saa urheilunsa jälkeen. Netti katkaistaankin sitten, kun aika on kulunut umpeen.
Ja tuotahan teini ei tule näkemään minään muuna kuin kiristämisenä. Ja sitähän se onkin. Varmaan kiinnostaa liikkua ihan helvetisti.
Kyllä se itselle toimi teininä. En nähnyt sitä kiristämisenä. Kiukutti toki aluksi, mutta kyllä se ohi meni, kun huomasi liikunnan mielekkyyden. Tässä on vain keppi ja porkkana samassa. Jos käyttäytyy suotuisasti, saa palkintoa suorituksensa mukaan. Nykyään vanhempien pitää olla luovempia kasvatuksen suhteen kuin "ennen vanhaan".
Käytännössä tämä tarkoittaa nykypäivänä sitä, että koulutehtävät saattavat jäädä tämän takia tekemättä ja yhteydenpito kavereihin katkeaa käytännössä täysin katkenneen nettiyhteyden myötä, mikä eristää hänet entistä pahemmin kotiinsa. Siihenkö tässä pyritään?
Voihan ne kaveritkin pyytää mukaan vaikka sinne uimaan. :) Tietenkin järkeä suositellaan käytettäväksi, että kouluhommat ovat erikseen. Nuori vain on sitten itse käytöksellään näyttämässä ansaitseeko ns ylimääräistä nettiaikaa. Toimii ne puhelimetkin, jos yhteyttä haluaa ottaa. (On jo sellaisia puhe- ja tekstaripaketteja, joissa nämä kuuluvat kuukausimaksuun) Tämä vain ohjaa siihen suuntaan, että on oltava muutakin elämää kuin koneen ääressä istuminen. Vanhemmat voivat omalla esimerkillään. Lähtevät siis ulos nuoren kanssa lenkkeilemään, jotta voivat katsoa salkkarinsa. ;) Jos nuoren haluaa liikkumaan, se ei lässytyksellä lähde, saati kun on poika kyseessä. Mairittelulla tähän tilanteeseen on päädyttykin.
Sano, että lihapullana ei saa tulevaisuudessa pillua. Jätä sanomatta, että ei hoikkuuskaan ole miehelle mikään varma saantikeino.