Onko yo-opistotutkinnon omava amislainen vai ei?

On.

Ylioppilas menee ammattikouluun niin hän on amislainen eli käy ammattikoulua. 

Mikä on yo-opisto? Tarkoittanet vanhaa opistoa, josta valmistunut on kyllä amislainen  ja tai ei ainakaan (ns.) akateeminen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on yo-opisto? Tarkoittanet vanhaa opistoa, josta valmistunut on kyllä amislainen  ja tai ei ainakaan (ns.) akateeminen.

Siis ennen oli ammattikouluissa eri linjat ylioppilaille ja peruskoulusta suoraan tuleville. Siksi siis puhutaan yo-opistotutkinnosta.

Amis = ammattikoulu, so simple.

Opistotason koulutus oli opistotason koulutus, ei muuta. Kaupallisessa koulussa oli erikseen ammattikouluun verrattava merkantin koulutus, mutta merkonomikoulutukseen pääsi suoraan oppikoulusta tai peruskoulusta, ei kansalaiskoulusta. Teknilliselle puolelle ei 80-luvulla edes päässyt, ellei ollut ammattikoulua tai ylioppilastutkintoa taustalla. 

Ei ole amislainen eikä muukaan, vaan opistotason koulutus oli opistotason koulutus. Se ei ollut yliopisto, eikä ammattikoulu, vaan opisto. En ymmärrä, miksi tästä pitää vääntää jotain muuta. 

Niin ennen koulutusasteet oli jotenkin helpommin ymmärrettävissä kun oli koulu- ammattikoulu-opisto-korkeakoulu/yliopisto. Viime vuosina ellei peräti reilussa vuosi kymmenessä ammattikorkea koulu eli ent. opistoaste on alkanut potea kovaa tarvetta pullisteluun ja uhitteluun, että kuinka se on ni-in korkea ja ylevä "koulu" että ainakin itseäni hieman hirvittää.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on yo-opisto? Tarkoittanet vanhaa opistoa, josta valmistunut on kyllä amislainen  ja tai ei ainakaan (ns.) akateeminen.

Siis ennen oli ammattikouluissa eri linjat ylioppilaille ja peruskoulusta suoraan tuleville. Siksi siis puhutaan yo-opistotutkinnosta.

Ennen oli erikseen opistoja. Sihteeriopisto, kauppaopisto, teknillinen opisto ja paljon muitakin. Nämä eivät olleet ammattikouluja, vaan opistoja. Ammattikoulussa taas oli yliopillaspohjaisia linjoja ja sellaisen käyneet olivat ns. amislaisia silloinkin. 

Eihän tossa sun lausessa ole mitään järkeä. Mitä sä tarkoitat? Yliopisto-opistotutkintoako, ei sellaista ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on yo-opisto? Tarkoittanet vanhaa opistoa, josta valmistunut on kyllä amislainen  ja tai ei ainakaan (ns.) akateeminen.

Siis ennen oli ammattikouluissa eri linjat ylioppilaille ja peruskoulusta suoraan tuleville. Siksi siis puhutaan yo-opistotutkinnosta.

Ennen oli erikseen opistoja. Sihteeriopisto, kauppaopisto, teknillinen opisto ja paljon muitakin. Nämä eivät olleet ammattikouluja, vaan opistoja. Ammattikoulussa taas oli yliopillaspohjaisia linjoja ja sellaisen käyneet olivat ns. amislaisia silloinkin. 

Oma "opistoni" oli nimeltä Instituutti

Vierailija kirjoitti:

Niin ennen koulutusasteet oli jotenkin helpommin ymmärrettävissä kun oli koulu- ammattikoulu-opisto-korkeakoulu/yliopisto. Viime vuosina ellei peräti reilussa vuosi kymmenessä ammattikorkea koulu eli ent. opistoaste on alkanut potea kovaa tarvetta pullisteluun ja uhitteluun, että kuinka se on ni-in korkea ja ylevä "koulu" että ainakin itseäni hieman hirvittää.    

Tai sitten tuo on vain sinun kuvitteluasi? AMK koulutus on ihan paikallaan. Opiskellaan enemmän kuin vanhoilla opistotasoilla mutta silti käytännönläheisesti. Ja kun katsot tilastoja työllistymisestä niin näyttäisi olevan Etelä-Suomessa varsin tarpeellista porukkaa.

Se ei ole pois yliopistokoulutuksista, vaan enemmän ja teoreettisesta opiskelusta pitävät voivat mennä sinne. En ymmärrä yhtään tuollaista nokittelua ja väheksymistä minnekään suuntaan. Jokainen päättää ihan itse miten haluaa opiskella. Loppujen lopuksi vain se ratkaisee että kuka saa töitä. Toivottavasti molemmista paikoista.

ammattikoulu on amis, AMK on ammattikorkeakoulu

Nykyään monen ammattikoulun nimi päättyy sanaan -opisto, ja siksi ap ilmeisesti kuvittelee, että amis=opistotaso.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tossa sun lausessa ole mitään järkeä. Mitä sä tarkoitat? Yliopisto-opistotutkintoako, ei sellaista ole?

Yo tarkoittaa tässä yhteydessä ylioppilasta ei yliopistoa. Ennen puhuttiin yo-merkonomista erotuksena tavalliselle merkonomille. Siihen maailman aikaan haluttiin korostaa että tutkinto oli yo-tutkinnon suorittajille ei peruskoulusta tulleille. 

"Niin ennen koulutusasteet oli jotenkin helpommin ymmärrettävissä kun oli koulu- ammattikoulu-opisto-korkeakoulu/yliopisto. Viime vuosina ellei peräti reilussa vuosi kymmenessä ammattikorkea koulu eli ent. opistoaste on alkanut potea kovaa tarvetta pullisteluun ja uhitteluun, että kuinka se on ni-in korkea ja ylevä "koulu" että ainakin itseäni hieman hirvittää."    

"Tai sitten tuo on vain sinun kuvitteluasi? AMK koulutus on ihan paikallaan. Opiskellaan enemmän kuin vanhoilla opistotasoilla mutta silti käytännönläheisesti. Ja kun katsot tilastoja työllistymisestä niin näyttäisi olevan Etelä-Suomessa varsin tarpeellista porukkaa.

Se ei ole pois yliopistokoulutuksista, vaan enemmän ja teoreettisesta opiskelusta pitävät voivat mennä sinne. En ymmärrä yhtään tuollaista nokittelua ja väheksymistä minnekään suuntaan. Jokainen päättää ihan itse miten haluaa opiskella. Loppujen lopuksi vain se ratkaisee että kuka saa töitä. Toivottavasti molemmista paikoista."

- Olet oikeassa todennäköisesti kyse on vain minun ahdasmielisyydestani. Mutta sanottakoon kaksi asiaa. En ole ammattikorkakoulutusta vastaan. Minua vain hieman kummeksuttaa se, että (perinteisten) yliopistojen oletetaan toisinaan kouluttavan "vain" teoreetikkoja ja ammattkorkeakoulujen n. käytännöntekijöitä ja osaajia.

Kuinka monta vaikkapa kauppateoreettikoa (ekonomia) tarvitaan? - Ei kaikista kauppatieteitä yliopistolla tai aiemmin erityisesti kauppakorkeakouluissa opsikelleista kauppatieteiden maistereista ole koskaan ollut tarkoitus kouluttaa, nimenomaisesti teoreetikoita, vaikka heidän opinnoissaan varmasti on osansa myös erilaisilla teorioillakin.  

Tai kuinka monta lääketieteen tai terveysteiteiden teoreettikoa tarvitaan? - Ei esimerkiksi sairaanhoitaja ole koulutukseltaan minusta vähemmän opiskellut saati "käytännön hommat osaava lääkäri, vaan nimenomaan sairaanhoidon erityisosaaja.

Entä sitten insinöörit (amkk) vst, teknillisistä korkeakoulusta ja yliopistoista valmistuneet tekniikan kandit ja diplomi-insinööri e. tekniikan maisterit? Olisi tuhlausta jos jälkimmäisten ajateltaiin työllistyvän vain ns. "teoreettisiin" toimiin ja tehtäviin ja amkk.  inssien oletettaisin toteuttavan vain käytännön toimet, 

Olen varmaan niin teoria+ käytäntö (siis molemmat puolet) orioitunut ihminen itse, että minulla on toisinaan vaikeuksia irrottaa teoriaa omaksi alueekseen vaan luultavasti liian usein yritän ajatella, että mitenkähän tämä (teoria) saattaisi käytännössä toiimia.

Valitettavasti en osaa läheskään aina vastata ja antaa helppoa ja yksinkertaista ratkaisua,