Aviomies sanoi: "Tapa ittes!"
Luulen, että
Mieheni on kanssani rahan vuoksi. Minulla on vaativa työ, noin 60 h/viikko. Palkka yli 100 000 €/vuosi. Miehellä suorittava työ, 30 000€/vuosi. Tavattiin 20-v opiskelijoina ja urat on edenny näin.
Meille on kertynyt omaisutta, kun ollaan oltu 20 v yhdessä. Kolme asuntoa, joista 2 vuokralla, sijoituksia ja minulla tosi paljon käteistä. Ei avioehtoa.
Työkuormani on kauhea. Illalla oon väsynyt, pakotan itseni lenkille, jotta jaksaisin seuraavan päivän. Murehdin ja valitan työmäärääni ja jaksamistani. Olen alavireinen ja välillä vaikea löytää asioita, joista minulle tulisi hyvä mieli. Mies sanoo vaan, että jaksat kyllä, pystyt mihin tahansa. Ollaan vieraannuttu toisistamme. Mies käy illat katsomassa urheilua, lätkää ym. Lopun aja illalla katsoo urheilua, lukee. Ei tehdä mitään yhdessä, ei vuosiin oo käyty ulkona syömässä tai matkoilla. Lomilla hoidetaan ikääntyviä vanhempiamme ja heidän kotejaan.
Riidat lisääntyvät, minusta mies on passiivinen ja vetäytyvä, ei koskaan ehdota mitään yhteistä tekemistä, aloite on aina minun. Miehestä minä olen ilkeä ja vaativa ja hyökkäävä ja sanon rumasti. Viimeisin riita oli kamala ja mies repesi täysin, joutunut kestämään minua ja valitustani, oon töissä hyväksikäytetty, pitäisi fyrkkaa tulla lisää tällä ammattitaidolla ja työtunneilla, sitten mies tönäisi minut lattialle, puki vaatteet päälle ja teki lähtöä ulos ja lähtiessään huusi : "oot masentunu, tapa ittes!" Ja lähti ulos. Ei ole aiemmin koskaan mitään fyysistä pahaa minulle tehnyt.
Mies on aina ollut aloitekyvytön ja passiivinen, minä ostan asunnot, autot, sovin lainat, kutsun vieraat, keksin lomaohjelman. Mies on vain itsekseen, ei varmasti ikinä saisi aikaiseksi ottaa minusta eroa. Mietin, tarkoittiko tota. Kun koen hänen minua inhoavan, niin ihan oikeastiko toivoo, että minä - joka olen aina kaikki ratkaisut tehnyt- rstkaisisin asian näin ja poistaisin oman käden kautta hänen elämästään. Hän olisi todella varakas leski, voisi kääntää uuden lehden elämässään, ei tekisi niitä mokia, mitä minun kanssa teki ja löytäisi varmasti nopeasti uuden puolison.
Tää ajatus pyörii mielessäni ja jotenkin oudosti oon tästä alku surun ja lamaannuksesta jälkeen voimaantunutkin. Ja yritän jaksaa toimia, en vain tiedä miten. Pitkä liitto, arvo sinänsä, ero tuntuu vaikealta, kun ei ainakaan tiedossa petosta tm. Itsestäänselvää syytä erolle. Voisiko mies todella tietoisesti olla ilkeä ja piittaamaton , ja kylmästi seurata, kun äännytän itseni loppuun ja lopulta katoan ?
Niin, ja tämä ei valitettavasti ole provo, jollaiseksi melkein kaikkia aloituksia palstalla epäillään. Eli provotutkat voivat poistua.
Kommentit (34)
Olet ehkä oikeasti masentunut tai loppuunpalanut. Se voi vääristää todellisuudentajua ja heikentää toimintakykyä, niin, että "jää tuleen makaamaan", vaikka olisi kuinka fiksu.
Läheiset eli sun mies voi olla tosi sokeita tällaiselle, kun ihminen hyytyy hitaasti. Se, mikä on sun loppuunpalamisen oiretta, voi sun miehestäsi näyttäytyä ilkeytenä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoititko siitä että mies valitti, kun tulot tippui alle 100 000?
Jätä se
En. Tulot on 100 000€/v säännöllisesti. AP
Kai tulostit jo avioerohakemuksen netistä ja postitit sen.
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä oikeasti masentunut tai loppuunpalanut. Se voi vääristää todellisuudentajua ja heikentää toimintakykyä, niin, että "jää tuleen makaamaan", vaikka olisi kuinka fiksu.
Läheiset eli sun mies voi olla tosi sokeita tällaiselle, kun ihminen hyytyy hitaasti. Se, mikä on sun loppuunpalamisen oiretta, voi sun miehestäsi näyttäytyä ilkeytenä.
Ai että on ihan ok heittää toinen lattialle ja huutaa tapa ittes?!
Oletko joku "psykologi"?
Mies käyttäytyy kuin mielipuoli niin naisella viiraa silloin päässsä?! Mikä tässä ei nyt mene minun jakeluun???
Onpa otsaa miehellä edes kiivastuksissaan tuollaisia huudella. Sanotaanpa kuitenkin että tosirakkauteen kuuluu myös suuria tunteidenpurkauksia. Luulen kuitenkin, että tuo miehesi aloitekyvyttömyys voi johtua ihan alitajuisesta huonosta omatunnosta sitä ajatellen että hän on teistä se pienituloisempi. Sehän valitettavasti miehelle vielä suurempi tabu kuin naiselle. Hän sanoo: "Päätä sinä, kun kuitenkin olet se meistä tienaavampi", että mikä asunto ostetaan ja mennäänkö matkalle vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Tee tiikerikakku.
Mutta älä laita siihen kookosta.
Asiasta: kuulostaa että sinulla on paljon stressiä ja se tosiaan vaikuttaa myös mielialaasi ja maailmankatsomukseesi. Mutta missään nimessä ei ole oikein että miehesi tönii sinut kumoon ja kehottaa itsemurhaan. Sen takia en aio ehdottaa sinulle pariterapiaa tai että yrittäisit miettiä kuinka saisitte avioliittonne kuntoon. Kun aika kuolleeltahan tuo kuulostaa, mutta väkivaltaisen ja aggressiivisen miehen kanssa sitä ei kannata yrittää pelastaa.
Miltä sinusta tuntuu jos mietit eroamista miehestä? Hyvältä, pahalta, ei miltään? Miltä tuntuisi ajatella ratkaisuja työelämän suhteen jotka vähentävät kokemaasi stressiä ja painetta, ilman että tarvitsisi miettiä miehen reaktiota niihin?
Ole nyt eka pari vuotta vapaalla tai osa-aikaisella. Löydä taas itsesi ja elämänilosi. Sitten ehkä hahmotat, mitä haluat. Ja jos päädytte eroon, olet saanut tuhlattua osan rahoista itseesi.
Onko sinun ihan pakko tehdä niin paljon niitä töitä? Eikö mikään määrä rahaa riitä?
Jos on ahne, niin on turha valittaa työmäärästään.
Tuo nyt on päivän selvä asia ettei tuon miehen (ei se nyt mielestäni edes ole mikään mies) käytös ole hyväksyttävää, vaan todella alhaista, halveksuttavaa ja vastenmielistä.
On myös kuvottavaa ja raivostuttavaa jos jäät tuollaiseen suhteeseen lapamadoksi ja kynnysmatoksi.
Toivottavasti saat jostain sen verran järkeä että mahdollisimman nopeasti heität tuon paskaperseen helvettiin elämästäsi, ja vähennät töitäsi.
Jäätkö odottamaan seuraavaa kertaa että mies käy suhun käsiksi? Ei tulisi mieleenikään omaa rakasta tönäistä hänen heikolla hetkellään ja huutaa tuollainen törkeys päälle. Olisin ottanut tiukkaan halaukseen ja oltaisiin yhdessä mietitty kuinka työtaakkaa voisi hetkeksi vähentää. Jokainen ansaitsee tukea ja rakkautta puolisoltaan ja valitettavasti kuulostaa siltä ettei miehesi siihen kykene. Kenties jopa suunnittelee kuinka ajaa sinut hulluksi ja manipuloi tappamaan itsesi. Ansaitset parempaa ja vaikka eroaminen on suuri elämänmuutos ja tuntuu pelottavalta, se on paras ratkaisu.
Toivon sinulle voimia saada itsesi irti tuollaisesta liitosta<3 Mieti myös työtaakan vähentämistä edes hetkeksi. Raha ei saisi mennä jaksamisen edelle.
Tuo ihmisaasta täytyy saada perinnöttömäksi keinolla millä hyvänsä. Ei penniäkään tuollaiselle paholaiselle.
Tönäisyä ei voi hyväksyä. Mutta huudahdus oli lähinnä tölväisy "ongelmiasi" ja niistä nitinää kohtaan. Herää ihminen!!
Miksi otatte niin tosissanne nämä provotarinat?
Vierailija kirjoitti:
Tuo ihmisaasta täytyy saada perinnöttömäksi keinolla millä hyvänsä. Ei penniäkään tuollaiselle paholaiselle.
Ap, tee nyt edes testamentti ja jätä oma osuutesi kummilapselle tms.
En usko että välimerkkisokea voi tehdä kovin vaativaa työtä.
Mies on yrittänyt kannustaa sinua, mutta olet ottanut sen vähättelynä? Monelle kelpaisi hyvin palkattu työ ja nyky Suomessa työ ylipäänsä.
Kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että tienaat hyvin, mutta voit työssäsi niin huonosti, että se pilaa elämäsi ja parisuhteesi. Miksi olet tuollaisessa työssä, jos voit siinä noin huonosti?
Kirjoititko siitä että mies valitti, kun tulot tippui alle 100 000?
Jätä se