Lue keskustelun säännöt.
Viimeksi km, nyt raskaana
Nata25
08.03.2016 |
Hei,
Halusin vain tulla avautumaan tänne, koska olen pessimisti ja en osaa iloita.
Olen 25 vuotias ja sain viime marraskuussa keskenmenon viikolla 9.
Selvisin siitä ihan kohtuu hyvin, ihme! Mielessäni se välillä käy ja olen hieman katkera. Se on elämää ja eteenpäin on mentävä.
Olen nyt raskaana. Tein raskaustestin aamulla. Viikolla 4. Luultavasti.
Nyt pelottaa, että emme saa pitää pientä. Tämäkin otetaan meiltä pois. En osaa iloita. On sekavat fiilikset. On pahamieli ja pelottaa paljon. Jännittynyt ja hieman ahdistunut.
Kuinka te olette selvinneet keskenmenosta ja alkaneet uskoa uuteen raskauteen? Olisi kiva kuulla.
Kommentit (51)
Alkuraskaus oli vaikeaa ja pelkäsin paljon, mutta eipä siihen auta kuin antaa ajan kulua. Kävin myös yksityisellä varhaisultrassa katsomassa onko kohdussa elämää. Nyt menossa rv19, toivotaan että hyvin menee.
Olet kuitenkin tullut aika nopeasti raskaaksi keskenmenon jälkeen, joten sinuna yrittäisin vain nauttia. Todennäköisyydet ovat kuitenkin puolellasi! Me yritimme keskenmenon jälkeen raskautta 2 vuotta, ja siinä ajassa pessimistisyys ehti kyllä nousta aivan uusiin ulottuvuuksiin!
Äläkä välitä noista ikävistä kommenteista. Moni testailee kyllä jo kuukautisten jäätyä pois, eli heti rv4. Ja jätä keskustelupalstojen ja keskenmenotarinoiden googlaus heti pois! Se aiheuttaa vain turhaan pahaa mieltä ja pelkoa. Nettiin päätyy aina vain ikävimmät tarinat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, ne jotka on synnyttäneet kuolleen vauvan varmaan ymmärtää hyvin sun keskenmenoja rv4:lla... Ja ikä oli? 18wee?
Kellä tuli viikko 4 km ?? Sullako?? Sp kirjoitti viikko 9 jos sitä tarkoitat.
Minäkin olen kokenut km viikolla 16 ja synnytin KUOLLEEN LAPSEN sairaalassa... mieti sitä
Että se siitä..... katso peiliin sinä riidankylväjä...
Vierailija kirjoitti:
Ei täällä kyllä kovin empaattisesti osata suhtautua aapeen huoleen kommenteista ja niiden sävyistä päätellen.
Elämä on. Kannattaisi odottaa vähän pidempään ennen kuin alkaa ahdistumaan jne. Ei todellakaan tee hyväksi sekään. Jokaisella meillä on varmasti jotain keskenmenoja tms, joten se vaan kuuluu elämään. Ja kuten tuossa sanottiinkin että 25-vuotias on vielä nuori. Vai luuletko itse että ap:lla menee aina kesken kaikki raskaudet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ne jotka on synnyttäneet kuolleen vauvan varmaan ymmärtää hyvin sun keskenmenoja rv4:lla... Ja ikä oli? 18wee?
Kellä tuli viikko 4 km ?? Sullako?? Sp kirjoitti viikko 9 jos sitä tarkoitat.
Minäkin olen kokenut km viikolla 16 ja synnytin KUOLLEEN LAPSEN sairaalassa... mieti sitä
Että se siitä..... katso peiliin sinä riidankylväjä...
No olenkin miettinyt. Siksi hölmöä suurennella keskenmenoja, jotak tapahtuu ennen rv12:sta. Tuo kuolleen lapsen synnyttäminen olisi hirveää :( Kuinka selvisit? Riidankylväjä? Olen vain käskenyt ap:n vähän skarpata. Ei rv4:lla kuulu stressata mistään vielä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ne jotka on synnyttäneet kuolleen vauvan varmaan ymmärtää hyvin sun keskenmenoja rv4:lla... Ja ikä oli? 18wee?
Kellä tuli viikko 4 km ?? Sullako?? Sp kirjoitti viikko 9 jos sitä tarkoitat.
Minäkin olen kokenut km viikolla 16 ja synnytin KUOLLEEN LAPSEN sairaalassa... mieti sitä
Että se siitä..... katso peiliin sinä riidankylväjä...
En muista tarkalleen millä viikolla mulla meni kesken, koska siitä on aikaa. Alkukolmanneksella kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea, ap! Toivottavasti nyt luonaa! Elät terveellisesti jne, niin eiköhän :)
Minä olen tehnyt testit rv4 jo koska silloin on jo aivan selvät raskausoireet (väsymys, rinnat turpoaa, hajuherkyys ja oksentaminen). Toisilla ne oireet vain alkaa aikaisin ja silloin on kiva tehdä testi varmistukseksi.
Minulla oli keskeytynyt keskemeno rv 7+3 ja epäilin jotain olevan vialla, joten kävin yksityisellä ultrassa rv 10 ja sain lähetteen käynnistykseen. Seuraavana tuli tuulimuna joka ei sekään tyhjentynyt itsekseen, joten käynnistykseen. Kävin silloinkin yksityiellä, koska epäilin jotain olevan vialla. Vuosi meni ensimmäisestä keskenmenosta, kunnes tulin raskaaksi. Epäilin koko ajan voiko tämä mennä hyvin, mutta ei ollut samanlaista varmuutta jonkun olevan vialla kuin aiemmin. Noin rv 9 alkoi pelottamaan kunnolla, joten kävin yksityisellä ultraäänessä ja onneksi kaikki oli hyvin. Alkoi helpottamaan, kun liikkeet alkoi tuntumaan (onneksi tosi aikaisin), vielä ei ole syntynyt, mutta luotto on kuitenkin ihan hyvä jo.
Olen yrittänyt koko ajan miettiä, että keskenmenoja on todella paljon ja todennäköisyys, että osuu omalle kohdalle on aika suuri. Ja toisaalta harvemmassa niitä joilla menee kaikki kesken tai useita peräkkäin. Toivotaan parasta sinulle! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämä otetaan meiltä pois." Huhheijaa. Jos sun kroppa hylkii sitä ni tietty menee keske. Tai jos on muuta häikkää. Ennen rv12 menee helposti kesken. Ja viikolla 4... Voi sinua :D
Kuule. Haista sinä paska. Selkeesti et ole km kokenut.[/quote
Olen, mutta en onneksi kohtukuolemaa tms jota pidän jo pahana. Keskenmeno... Mitenkäs se olisi muuten sitten päättyä? :o Ajattelen ehkä maanläheisemmin kuin sinä.
Ja haista sinäkin paska vaan.
Ai miten muuten sen pitäisi päättyä? No esin normaali raskaus päättyy usein elävän lapsen synnytykseen, ootko kuullut?
Tarkoitin sitä että onneksi menee pian kesken eikä esim viikolla 30. Ja hei, ei lapsen teko niin helppoa olekkaan. Ja mikä vittu on normaaliraskaus? :o Ei sellaista olekkaan. Se että vauva syntyy on jo pieni ihme <3
Normaali raskaus, ei normaaliraskaus. Huomaatko eron?
Ja sulle pitäisi lapsia vielä saada kun tuollaisestakin huomauttelet? :D Anteeks ku jäi väli näpäyttämättä.
Voi luoja, mitenhän liitty aiheeseen :D
No itsekkin ihmettelin kun kielipoliisi yllätti :D
Mäkin tulin keskenmenon jälkeen uudestaan tosi nopeesti raskaaksi. Hirveestihän se pelotti aluksi tottakai, piti vaan luottaa että tällä kertaa onnistuu. Neuvolakäyntejä ootin aina kun kuuta nousevaa, joka kerta ultrattiin ja katottiin että pienellä on kaikki hyvin. Ja sit kun oltiin päästy ns riskiviikkojen ohi niin alkoi jo helpottaa :) Nyt muutaman kuukauden ikäinen vauva täällä ja oon niin maailman onnellisin.
Onnea ap, yritä nauttia äläkä stressaa liikaa <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä täällä taas on sairasta sakkia liikkeellä...
Ap:lle onnea uudesta raskaudesta. Varmasti nousee monenlaisia tunteita pintaan, ja keskenmenon jälkeen on varmasti vaikea enää luottaa siihen, että kaikki menee hyvin ja vauva saadaan kotiin. Muuta ei kuitenkaan voi kuin odottaa ja katsoa kuinka käy.
Ja jätä nuo huutelijat omaan arvoonsa. Ihan sama miten paljon kauheampia asioita joku toinen on voinut kokea, omasta raskaudestaan saa silti kantaa huolta. Ei se tarkoita, etteikö itsekin pitäisi kohtukuolemaa tai muita asioita pahempana kuin keskenmenoa. Se vain tarkoittaa, että jos aiemmin on ollut ongelmia, karisee sinisilmäisyys pois aika tehokkaasti. Itselläkin luotto normaaliin raskauteen karisi jo esikoisen syntymän myötä, eivätkä toisen raskauden ongelmat sitä palauttaneet. Kolmatta odotellessa...
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt testit rv4 jo koska silloin on jo aivan selvät raskausoireet (väsymys, rinnat turpoaa, hajuherkyys ja oksentaminen). Toisilla ne oireet vain alkaa aikaisin ja silloin on kiva tehdä testi varmistukseksi.
Minulla oli keskeytynyt keskemeno rv 7+3 ja epäilin jotain olevan vialla, joten kävin yksityisellä ultrassa rv 10 ja sain lähetteen käynnistykseen. Seuraavana tuli tuulimuna joka ei sekään tyhjentynyt itsekseen, joten käynnistykseen. Kävin silloinkin yksityiellä, koska epäilin jotain olevan vialla. Vuosi meni ensimmäisestä keskenmenosta, kunnes tulin raskaaksi. Epäilin koko ajan voiko tämä mennä hyvin, mutta ei ollut samanlaista varmuutta jonkun olevan vialla kuin aiemmin. Noin rv 9 alkoi pelottamaan kunnolla, joten kävin yksityisellä ultraäänessä ja onneksi kaikki oli hyvin. Alkoi helpottamaan, kun liikkeet alkoi tuntumaan (onneksi tosi aikaisin), vielä ei ole syntynyt, mutta luotto on kuitenkin ihan hyvä jo.
Olen yrittänyt koko ajan miettiä, että keskenmenoja on todella paljon ja todennäköisyys, että osuu omalle kohdalle on aika suuri. Ja toisaalta harvemmassa niitä joilla menee kaikki kesken tai useita peräkkäin. Toivotaan parasta sinulle! :)
Voi tuota stressaamisen määrää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon viikolla 2 ja huolestuttaa että menee kesken :( Huomenna aika yksityisellä niin saan varmuuden! Onnea ap odotukseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koin keskenmenon viikolla 6, enkä pääse siitä yli millään. Nyt pitkällä sairaslomalla ja masennus päällä. Pahin asia koko maailmassa. En halua elää :´(
Raskaudessa voi käydä ihan mitä tahansa.
T. Kolme keskenmenoa, kohtukuoleman ja kohdun ulkopuolisen raskauden kokenut
Ap, onko sama "siittäjä" kyseessä molemmissa raskauksissa?
Olen pessimisti aina synnytyssaliin saakka. Ei sitä koskaan tiedä.
Ja kun siitä on selvitty niin alkaa kätkytkuoleman pelko ja sitten se miten taapero pärjää ja sitten miten koululainen...
Äidin pelko on ikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen pessimisti aina synnytyssaliin saakka. Ei sitä koskaan tiedä.
Ja kun siitä on selvitty niin alkaa kätkytkuoleman pelko ja sitten se miten taapero pärjää ja sitten miten koululainen...
Äidin pelko on ikuinen.
Tai äidin huoli on ikuinen.
Kiitoksia kaikille viesteistä, hyvistä sekä huonoista.
Täällö on kyselty millä viikolla edellinen km tuli, niin se tuli vk 9.
Nyt olen n. viikolla 4+4.
Tein testin koska menkat myöhässä jo neljättä päivää, rintoja aristaa, päätä särkee ja jomottaa alavatsaa.
Myös kysyttiin onko siittäjä sama ja onko kumppania. Kyllä on sama siittäjä ja kumppani ollut minulla jo kauan.
Haluan kiittää kaikkia viesteistä ja tsempeistä. Yritän ajatella positiivisesti vaikka pelottaakin. Tsemppiä myös teille muille, jotka samojen asioiden kanssa kamppailette. Meistä tulee vielä äitejä.
Kysyin vielä vain, että miksi en saisi tehdä testiä jo nyt? Miksi odottaa kuukautisia esin. kaksiviikkoa ja tehdä vasta sitten. Kukin tavallaan, ajattelen.
-Ap/Nata25
Ei täällä kyllä kovin empaattisesti osata suhtautua aapeen huoleen kommenteista ja niiden sävyistä päätellen.