Lue keskustelun säännöt.
mies sitten vihdoi viimein tunnusti epäilyni todeksi!
kiitos vaan!!
25.01.2016 |
Neljä yhteistä lasta, 4v vanha omakotitalo ja 12vuoden suhde(aviossa 6v) ja nyt mies töräyttää etten ole kiinnostava! Olen ollut ns varavaihtoehto kokoajan!! Kyllä voi kiehua päässä!!
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuule nainen vähän taistelutahtoa mukaan :D jos on kuitenkin perheenkin perustanut ja talot hankkinut kanssasi, niin ei se mies sinua voi ihan huonona vaihtoehtona pitää.
Kysy mieheltäsi, mitä hän toivoo suhteelta, jotta siitä tulisi hänellekin mieluisa? Monesti ihmiset peittelevät oikeat, konkreettiset toiveensa sellaisen "olisit vain toisenlainen" / joku toinen -höpinän alle. Tarkoitus ei ole muuttua joksikin muuksi mitä itse olet, mutta voit varmasti toteuttaa myös miehesi toiveita ja haaveita tekemällä kompromisseja. Muista myös itse kertoa omat haaveesi ja halusi ja pyytää niitä asioita, joita suhteelta haluat!
Ota myös aina hieman omaa aikaa, jolla voit hoitaa itseäsi. Muista säilyttää itsekunnioituksesi joka tilanteessa. Jos miestä ei suhteen ylläpito kiinnosta eikä asiat lähde kulkemaan kummankaan kannalta hyvää suuntaan, mieti rehellisesti, haluatko kuluttaa ainokaisen elämäsi näin.
Unohtui vielä: muistuta myös miehelle, että sinä olet se nainen, jonka kanssa hän nämä kaikki hyvät asiat hänen elämäänsä on tehnyt, ei joku puolivillainen ihastus :D kysy, mikä arvo tällä teidän yhteisellä elämällä sitten on?
Tuntuu että olen kaikkeni antanut mutta vain rippeitä saan itselleni.. Esim minä annan lahjoja joka merkkipäivä, suunnitelen ja leivon, mutta minun merkkipäivinä saan jonkun ärrältä pikaisesti napatun lahjan (esim ruusuja, vaikka en haluaisi kukkia kun allergia ja mielestäni turhaa rahanmenoa) ja usein "ai tänäänkö se oli" ja siinä olikin taas se päivä...
Mies on muuten kunnollinen mutta en kestä jos olen vain pelkkä kämppis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ketjun aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuule nainen vähän taistelutahtoa mukaan :D jos on kuitenkin perheenkin perustanut ja talot hankkinut kanssasi, niin ei se mies sinua voi ihan huonona vaihtoehtona pitää.
Kysy mieheltäsi, mitä hän toivoo suhteelta, jotta siitä tulisi hänellekin mieluisa? Monesti ihmiset peittelevät oikeat, konkreettiset toiveensa sellaisen "olisit vain toisenlainen" / joku toinen -höpinän alle. Tarkoitus ei ole muuttua joksikin muuksi mitä itse olet, mutta voit varmasti toteuttaa myös miehesi toiveita ja haaveita tekemällä kompromisseja. Muista myös itse kertoa omat haaveesi ja halusi ja pyytää niitä asioita, joita suhteelta haluat!
Ota myös aina hieman omaa aikaa, jolla voit hoitaa itseäsi. Muista säilyttää itsekunnioituksesi joka tilanteessa. Jos miestä ei suhteen ylläpito kiinnosta eikä asiat lähde kulkemaan kummankaan kannalta hyvää suuntaan, mieti rehellisesti, haluatko kuluttaa ainokaisen elämäsi näin.
Unohtui vielä: muistuta myös miehelle, että sinä olet se nainen, jonka kanssa hän nämä kaikki hyvät asiat hänen elämäänsä on tehnyt, ei joku puolivillainen ihastus :D kysy, mikä arvo tällä teidän yhteisellä elämällä sitten on?
Tuntuu että olen kaikkeni antanut mutta vain rippeitä saan itselleni.. Esim minä annan lahjoja joka merkkipäivä, suunnitelen ja leivon, mutta minun merkkipäivinä saan jonkun ärrältä pikaisesti napatun lahjan (esim ruusuja, vaikka en haluaisi kukkia kun allergia ja mielestäni turhaa rahanmenoa) ja usein "ai tänäänkö se oli" ja siinä olikin taas se päivä...
Mies on muuten kunnollinen mutta en kestä jos olen vain pelkkä kämppis!
Sitten sen miehen selkä vaan seinää vasten, varsinkin jos itse olet hoitanut puolisona olon hartaudella ja hellyydellä. Ei terve mies mene rikki siitä, että tuollainen laiminlyönti kyseenalaistetaan. Varsinkin jos itse rakastat ja hellit puolisoasi, on vain kohtuullista, että odotat samaa häneltä. Älä jää kestämään, pyydä parempaa kohtelua.
Kun noita aloittajan märinöitä lukee, niin en ihmettele jos miestä ei kiinnosta enää ollenkaan.
Suurin osa on suhteessa ihmiseen joka ei ole ns. täydellinen itselle...Sun miehes nyt vaan on ihan tosi typerä kun sanoo ääneen.
Onko ap sun miehes sulle muuten ollut ns.ykkösvaihtoehto... suurin osa avioliitoista on ns järkiperustaisia,kiintymys tullut myöhemmin. Kyllä minäkin ottaisin kaikista mieluiten; Bard Pittin mutta vähän veikkaan että en saa. Ja pointtina on se, että älä koskaan satsaa toiseen oman elämäsi kustannuksella. Älä koskaan ajattele, että sä et ole itsessäsi riittävä, vaan tarvit puoliskon. Se toinen on lisä sun elämään, ja jakaa arjen. Tuollasen kommentin jälkeen sun on viilennettävä sun omia mielikuvia, ja mietittävä ensinnäkin haluutko jatkaa tuon miehen kans, vai etitkö uuden? Ja jos jatkat, alatko elämään omaa elämäääsi enemmän, tekemään juttuja mistä sä tykkäät. Tätä olen koittanut hokea, sun on riitettävä ensin omana itsenäs itsellesi, sillon tuo ei sun itsetuntoa kosketa lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko timmissä kunnossa ettet ole päässyt plösähtämään.
ketjun aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuule nainen vähän taistelutahtoa mukaan :D jos on kuitenkin perheenkin perustanut ja talot hankkinut kanssasi, niin ei se mies sinua voi ihan huonona vaihtoehtona pitää.
Kysy mieheltäsi, mitä hän toivoo suhteelta, jotta siitä tulisi hänellekin mieluisa? Monesti ihmiset peittelevät oikeat, konkreettiset toiveensa sellaisen "olisit vain toisenlainen" / joku toinen -höpinän alle. Tarkoitus ei ole muuttua joksikin muuksi mitä itse olet, mutta voit varmasti toteuttaa myös miehesi toiveita ja haaveita tekemällä kompromisseja. Muista myös itse kertoa omat haaveesi ja halusi ja pyytää niitä asioita, joita suhteelta haluat!
Ota myös aina hieman omaa aikaa, jolla voit hoitaa itseäsi. Muista säilyttää itsekunnioituksesi joka tilanteessa. Jos miestä ei suhteen ylläpito kiinnosta eikä asiat lähde kulkemaan kummankaan kannalta hyvää suuntaan, mieti rehellisesti, haluatko kuluttaa ainokaisen elämäsi näin.
Unohtui vielä: muistuta myös miehelle, että sinä olet se nainen, jonka kanssa hän nämä kaikki hyvät asiat hänen elämäänsä on tehnyt, ei joku puolivillainen ihastus :D kysy, mikä arvo tällä teidän yhteisellä elämällä sitten on?
Tuntuu että olen kaikkeni antanut mutta vain rippeitä saan itselleni.. Esim minä annan lahjoja joka merkkipäivä, suunnitelen ja leivon, mutta minun merkkipäivinä saan jonkun ärrältä pikaisesti napatun lahjan (esim ruusuja, vaikka en haluaisi kukkia kun allergia ja mielestäni turhaa rahanmenoa) ja usein "ai tänäänkö se oli" ja siinä olikin taas se päivä...
Mies on muuten kunnollinen mutta en kestä jos olen vain pelkkä kämppis!
ON tainnut olla vaan kyllästynyt heitto mieheltä kun olet asiaa jankuttanut, siihen viittaisi tuo otsikko "mies sutten vihdoin..." Lainaapa/ostapa kirja tunnelukoista, esim. Kimmo Takanen, tunne lukkosi - vapaudu tunteiden vallasta. Kuulostat uhrautujalta. Ei sinun arvosi ole siitä kiinni mitä miehesi sinusta ajattelee, ja jos olet siitä liian riippuvainen niin varmasti ärsyttää sitä toista. Jos lapsia on monta ja yhteinen huusholli kaipaa varmaan vierelleen omilla jaloillaan seisovaa aikuista joka huolehtii itse myös siitä omasta hyvinvoinnistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tähänkin keskusteluun eksyi jo kaksi lassukkaa...
Ja ainakin yksi hiekkapilluinen femakkohuora jolla ei ole argumentteja, ainoastaan "lassukka lassukka lassukka" ulinaa. Mikäli vastaat tähän tai edes alapeukutat niin todistat vain sen että osui ja upposi....
Vierailija kirjoitti:
Oletko timmissä kunnossa ettet ole päässyt plösähtämään.
Jokaikinen plösähtää neljästä lapsesta 😃 mutta olen kyllä sutjakkaana pysynyt 168/65 etten nyt plösöimmästä päästä ainakaan. Jos vaan mieheltä likenisi aikaa mulle niin kävisin juoksemassa ym kuntoilua mutta ei mahdollisuutta ns yh:na ja pienet(kin) lapset.. Pyöräily ei onnistu koska asumme suhteellisen vaarallisen tien varrella kaupungilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan on oma vikasi. Miestäsi et ole huomioinut vuosiin, sait nostettua omaa elintasoasi miehen avulla,
pääsit toteuttamaan itsekkäät haaveesi ja 4 lastakin pääsit rykimään. Mies oli sinulle vain lompakko, mahdollistaja ja siitoskone.
Nyt kun miehesi on sinuun lopen kyllästynyt ja töksäytti vittumaiselle akalle suorat sanat,
oletkin raukkaparka ja uhri?
Ylläkuvatunlaisesti parisuhteet menee suomalaisissa perheissä 99%:sti.
Hellanduudelis, taas närkästyttiin kollektiivisesti kaikkien suomalaismiesten puolesta. Söpöä :D
Palstamammathan tässä närkästyi, kun viestikin piti poistattaa. Totuus tekee kipeää.
Tuota totuus tekee kipeää -fraasia sinä sitten jaksat hokea. Lue joskus joku kirja ja opi uusia sanoja. Vähänkö noloa taaplata ekaluokkalaisen sanavarastolla.
kiitos vaan!! kirjoitti:
Neljä yhteistä lasta, 4v vanha omakotitalo ja 12vuoden suhde(aviossa 6v) ja nyt mies töräyttää etten ole kiinnostava! Olen ollut ns varavaihtoehto kokoajan!! Kyllä voi kiehua päässä!!
Tai sitten hän vain haluaa satuttaa sinua.
Olen miettinyt parisuhdeterapiaakin mutta tällä hetkellä on niin loukattu olo. Tämähän on oikeastaan pahempi kuin pettäminen, tuntuu ettei toivoakaan. Mies tietää jos erotaan niin en tule ottamaan ikinä takaisin