mies sitten vihdoi viimein tunnusti epäilyni todeksi!
Neljä yhteistä lasta, 4v vanha omakotitalo ja 12vuoden suhde(aviossa 6v) ja nyt mies töräyttää etten ole kiinnostava! Olen ollut ns varavaihtoehto kokoajan!! Kyllä voi kiehua päässä!!
Kommentit (32)
Kurjaa. Mutta suhteissa tuntuu olevan lähes aina se toinen osapuoli, joka on ihastuneempi ja kokee olleensa tuurilla onnekas kun on moisen parin pyydystänyt. Ja sitten on aina se toinen, joka ei ole ihan yhtä varma tunteistaan, mutta on silti ajautunut suhteeseen, kun on ajattellut, että nyt on vakiintumisen aika. Valitettavasti ap on nyt tässä tapauksessa tuo ensimmäinen. Jotain on varmasti tapahtunut, että mies on näin pitkän ajan kuluttua sanonut asian ääneen. Seuraavaksi alkaa varmaan pettää ihan samalla röyhkeydellä. Tarkkana...!
Aika harva on oikeasti pyydystänyt sen ykkösvaihtoehdon. Fiksut vaan ei sano sitä ääneen.
Tunnusti epäilysi todeksi eli jankutit niin kauan, että hän ei enää jaksanut vakuutella sinua vaan totesi jotensakin niin, että "no hyvä on, et ole kiinnostava, ihan turhaan olen ollut kanssasi toistakymmentä vuotta" - niinkö?
Mites tuo tieto tuli ilmi? Ihan itsestäänkö tuollaista töksäytti?
Miehellä on ollut siis vaikeaa ja katkeraa kaikki ne vuodet ja nyt sitten kertoi totuuden. Toisaalta voihan niin sanoa ihan satuttamismielessäkin, vaikka ei ajattelisi niin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnusti epäilysi todeksi eli jankutit niin kauan, että hän ei enää jaksanut vakuutella sinua vaan totesi jotensakin niin, että "no hyvä on, et ole kiinnostava, ihan turhaan olen ollut kanssasi toistakymmentä vuotta" - niinkö?
No en ole mikään bimbojankkaaja... Siitä ei hyvää ikinä seuraisi.
Jos tarvii pääsemme kaksistaan illanviettoon niin jättää mut heti syrjään ja juteelee koko illan muiden kanssa, kotona ei vietä aikaa kanssani vaan tekee kaikkea muuta. 99% varmuudella ei petä.. En ole vuosiin tuntenut olevani rakastettu, nyt tunnusti kun taas mainitsin. Voiko oikeasti tästä tulla mitään? En voi pakottaa toista rakastamaan itseäni 😓
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sinä olet sanonut ennen tätä miehelle? Kuulostaa uhriutumiselta.
Miten tämä liittyy mihinkään sanomisiin? Mitä uhriutumista tässä näet? Joillakin on kyllä outo ajatusmaailma.
Mies 29v ja 1v kirjoitti:
Miehellä on ollut siis vaikeaa ja katkeraa kaikki ne vuodet ja nyt sitten kertoi totuuden. Toisaalta voihan niin sanoa ihan satuttamismielessäkin, vaikka ei ajattelisi niin.
Jos on vaikeaa, niin oikeuttaako pitämään toista "varavaihtoehtona"?
ketjun aloittaja... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnusti epäilysi todeksi eli jankutit niin kauan, että hän ei enää jaksanut vakuutella sinua vaan totesi jotensakin niin, että "no hyvä on, et ole kiinnostava, ihan turhaan olen ollut kanssasi toistakymmentä vuotta" - niinkö?
No en ole mikään bimbojankkaaja... Siitä ei hyvää ikinä seuraisi.
Jos tarvii pääsemme kaksistaan illanviettoon niin jättää mut heti syrjään ja juteelee koko illan muiden kanssa, kotona ei vietä aikaa kanssani vaan tekee kaikkea muuta. 99% varmuudella ei petä.. En ole vuosiin tuntenut olevani rakastettu, nyt tunnusti kun taas mainitsin. Voiko oikeasti tästä tulla mitään? En voi pakottaa toista rakastamaan itseäni 😓
Ap, mies on toiminut aika petollisesti. Jos hän löytäisi "paremman", hän lähtisi varmaankin saman tien. Ei todellakaan ole mukavaa kuulla olleensa koko ajan varavaihtoehto siltä varalta että parempi löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Ihan on oma vikasi. Miestäsi et ole huomioinut vuosiin, sait nostettua omaa elintasoasi miehen avulla,
pääsit toteuttamaan itsekkäät haaveesi ja 4 lastakin pääsit rykimään. Mies oli sinulle vain lompakko, mahdollistaja ja siitoskone.
Nyt kun miehesi on sinuun lopen kyllästynyt ja töksäytti vittumaiselle akalle suorat sanat,
oletkin raukkaparka ja uhri?
Ylläkuvatunlaisesti parisuhteet menee suomalaisissa perheissä 99%:sti.
Hellanduudelis, taas närkästyttiin kollektiivisesti kaikkien suomalaismiesten puolesta. Söpöä :D
Ja tähänkin keskusteluun eksyi jo kaksi lassukkaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan on oma vikasi. Miestäsi et ole huomioinut vuosiin, sait nostettua omaa elintasoasi miehen avulla,
pääsit toteuttamaan itsekkäät haaveesi ja 4 lastakin pääsit rykimään. Mies oli sinulle vain lompakko, mahdollistaja ja siitoskone.
Nyt kun miehesi on sinuun lopen kyllästynyt ja töksäytti vittumaiselle akalle suorat sanat,
oletkin raukkaparka ja uhri?
Ylläkuvatunlaisesti parisuhteet menee suomalaisissa perheissä 99%:sti.
Hellanduudelis, taas närkästyttiin kollektiivisesti kaikkien suomalaismiesten puolesta. Söpöä :D
Palstamammathan tässä närkästyi, kun viestikin piti poistattaa. Totuus tekee kipeää.
Aika pitkään on kuitenkin pitänyt varavaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Ja tähänkin keskusteluun eksyi jo kaksi lassukkaa...
Osallistutko keskusteluihin koskaan millään muulla tapaa kuin hokemalla lassukkaa?
Vierailija kirjoitti:
Ja tähänkin keskusteluun eksyi jo kaksi lassukkaa...
Jotka vievät ketjun kymmentä tussukkaa ihan sata-nolla.
Nyt kuule nainen vähän taistelutahtoa mukaan :D jos on kuitenkin perheenkin perustanut ja talot hankkinut kanssasi, niin ei se mies sinua voi ihan huonona vaihtoehtona pitää.
Kysy mieheltäsi, mitä hän toivoo suhteelta, jotta siitä tulisi hänellekin mieluisa? Monesti ihmiset peittelevät oikeat, konkreettiset toiveensa sellaisen "olisit vain toisenlainen" / joku toinen -höpinän alle. Tarkoitus ei ole muuttua joksikin muuksi mitä itse olet, mutta voit varmasti toteuttaa myös miehesi toiveita ja haaveita tekemällä kompromisseja. Muista myös itse kertoa omat haaveesi ja halusi ja pyytää niitä asioita, joita suhteelta haluat!
Ota myös aina hieman omaa aikaa, jolla voit hoitaa itseäsi. Muista säilyttää itsekunnioituksesi joka tilanteessa. Jos miestä ei suhteen ylläpito kiinnosta eikä asiat lähde kulkemaan kummankaan kannalta hyvää suuntaan, mieti rehellisesti, haluatko kuluttaa ainokaisen elämäsi näin.
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkään on kuitenkin pitänyt varavaihtoehtoa.
Näin on ja jos miehllä on järki alapään sijasta yläpäässä, niin ei tekisi laspia minkään varavaihtoehdon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuule nainen vähän taistelutahtoa mukaan :D jos on kuitenkin perheenkin perustanut ja talot hankkinut kanssasi, niin ei se mies sinua voi ihan huonona vaihtoehtona pitää.
Kysy mieheltäsi, mitä hän toivoo suhteelta, jotta siitä tulisi hänellekin mieluisa? Monesti ihmiset peittelevät oikeat, konkreettiset toiveensa sellaisen "olisit vain toisenlainen" / joku toinen -höpinän alle. Tarkoitus ei ole muuttua joksikin muuksi mitä itse olet, mutta voit varmasti toteuttaa myös miehesi toiveita ja haaveita tekemällä kompromisseja. Muista myös itse kertoa omat haaveesi ja halusi ja pyytää niitä asioita, joita suhteelta haluat!
Ota myös aina hieman omaa aikaa, jolla voit hoitaa itseäsi. Muista säilyttää itsekunnioituksesi joka tilanteessa. Jos miestä ei suhteen ylläpito kiinnosta eikä asiat lähde kulkemaan kummankaan kannalta hyvää suuntaan, mieti rehellisesti, haluatko kuluttaa ainokaisen elämäsi näin.
Unohtui vielä: muistuta myös miehelle, että sinä olet se nainen, jonka kanssa hän nämä kaikki hyvät asiat hänen elämäänsä on tehnyt, ei joku puolivillainen ihastus :D kysy, mikä arvo tällä teidän yhteisellä elämällä sitten on?
Mitäs sinä olet sanonut ennen tätä miehelle? Kuulostaa uhriutumiselta.