Lue keskustelun säännöt.
Mistä apua paniikkihäiriöön?
monihäiriöinen
23.01.2016 |
Niin, kertokaas nyt mistä te muut saatte hoitoa? (Psykiatrista hoitotahoa ei kiinnosta "hoitaa" muita kuin psykoottisia. Eli siellä en enää käy tentattavana mahdollisista psykoottisista oireista.)
Käytössä muihin vaivoihin Propral (tarvittaessa) ja Deprakine (jatkuva). Mutta paniikkikohtauksia vaan tulee. Ja varsinkin silloin kun on stressiä (ja yllättäen nyt on). Vaikeuttaa elämää, mm tulee vältettyä paikkoja ja tilanteita ihan kivasti. Tosin näinhän tässä on menty jo about 15 vuotta. Ja tosiaan psykiatriselta ei mitään apua näiden 15 vuoden aikana herunut (paitsi antipsykootteja, joita jaetaan kaikille potilaille kuin karkkia). Kokeiltu on, ei auta, päinvastoin, ahdistaa triplasti enemmän.
Ahdistusta aiheutuu myös bentsoista jostain syystä, joten niitä en suostu syömään. SSRI:t aiheuttaa mielialojen nopeaa vaihtelua ja myöskin ahdistusta. Kokeiltu, enkä suostu yhtään nappia enää syömään.
No palstatohtorit, milläs tämä paranee? Ja mistä sitä pätevää ja asiallista hoitoa saa?
Kommentit (15)
En saa mistään. Olen mt-eläkkeellä ja elelen päivän kerrallaan. Terapiaan ei ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johan olet aika epeli, jos mikään lääke ei tehoa :/
2: Niin tarkoitin ahdistuksella sitä, että ahdistun siitä _fyysisestä olotilasta_ minkä bentsot ovat ainakin itselleni saaneet aikaan. Vaikea kuvailla.
monihäiriöinen kirjoitti:
2: Niin tarkoitin ahdistuksella sitä, että ahdistun siitä _fyysisestä olotilasta_ minkä bentsot ovat ainakin itselleni saaneet aikaan. Vaikea kuvailla.
Ykköselle tarkoitettu vastaus....
Ja tämä 2: Hyvää hoitoa, eikö totta? :) Eläkepaprut käteen ja ulos, hoidosta ei puhettakaan. Ei ole ihmekään, että tämä maa on nykyisessä tilassa.
Lue ja opiskele itse asiasta niin paljon kuin voit. Etsi rohkaisevia kertomuksia siitä kuinka mielenterveyden ongelmista voi parantua. Päätä toipua. Vähennä niitä stressaavia asioita, jotka altistaa kohtauksien saamiseen. Mieti ruokavaliota, onko se kunnossa? Liiku, se lisää serotoniiniaineenvaihduntaa.
T. paniikkihäiriöinen myös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitoa annetaan niille jotka hoidosta hyötyvät. Jos tilanne on niin paha että saa eläkepaperit niin eiköhän kaikki keinot ole kokeiltu julkisen terveydenhuollon toimesta. Silloin hoitoa kannattaa antaa niille jotka terapiasta ja muusta eniten hyötyvät. Valitettavasti kaikille terapiaa ei voida järjestää kun mielisairaita on Suomessa puoli miljoonaa. Neuvoisin säikeen aloittajaa hakeutumaan johonkin vertaistukiryhmään kun sieltä ne parhaat avut yleensä löytyvät.
Ja mietiskele/meditoi/harrasta mindfullnesia tasapainottaaksesi itseäsi.
T. paniikkihäiriöinen myös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulla on ollut jo pidempään ,aivan satunnaisesti käytössä propral niminen 40mg lääke. Täytyy kyllä sanoa, että se on ollut suuri apu minulle koko tämän kuluneen elämän varrella, viimeisen 15 vuoden aikana aina opiskeluvuosista työelämään ja nykyiseen asemaankin.
Ilman kyseistä lääkettä en ikinä nuorempana olisi esim. AMK opiskeluissa pystynyt pitämään esitelmiä vieraalla kielellä ja muita minulle stressaavia tilanteita. Olin aivan hirveessä stressissä ja paniikissa. Huomasin kuinka tuskainen oloni oli jo lukiossa ja jotenkin aikoinaan lapsuuden sivuroolissa koettu 90-luvun lama-ajan vanhempien jatkuva huuto, minuun kohdistuva jatkuva koulukiusaaminen, jätti minuun, nuoreen ihmiseen yhä enemmän lukkoja ja loi minulle ahdistusta aina vain enemmän. Ulos pääsyä ahdistuneisuudesta ei koskaan ammattimaisesti käsitelty, mutta itse olen rankasti urheillut läpi elämän, ajan mittaan miettinyt menneitäkin, alkanut nyt voimaan paljon paremminkin. Antanut myös anteeksi menneet ja auttanut ihmisiä. Kuitenkin minulle kävi tuuriakin, sain heti töitäkin nuorena, lähdin opiskelemaan lisää ja valmistuin hyvään ammattiin. Löysin vaimon ja lapsia. Näin vanhemmiten, melkein 40-vuotiaana ajatukset ja tilanne tuskaisuuden osalta muuttunut, mutta nuoruuteni kokemukset, niiden käsittelemättä jättäminen on pitkä taival elämässä. Varmasti jokaiselle. Nykyisinkin, aivan satunnaisesti saatan johon stressaavaan palaveriin tai muuhun tilanteeseen ottaa kuitenkin propral lääkkeen. Sen nautittua ei kyllä paljon paniikki paina, mutta järki pelaa. Ainoa iso miinus on sen pulssia laskeva vaikutus, joka tekee hieman väsyneeksi ja esim. fyysinen liikunta ei onnistu koko päivänä. Kuitenkin lääkkeen vaikutuksen alaisena pystyy keskittymään stressaavassakin tilanteessa itse asiaan. Miksi sitten ihmiset stressaavat niin, ihmiset ovat niin erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä paniikkihäiriösi johtuu?
Ei kai sitä pysty yksilöinään?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä paniikkihäiriösi johtuu?
Ei kai sitä pysty yksilöinään?!
No kyllä joillain voi, ainakin pääasialliset aiheuttajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:llä ainakin paukkuu kohtaus päälle pahalta tuntuvien fyysisten tuntemusten takia. Näin on ollut aina. Näihin tuntemuksiin kuuluvat mm.: liian kuuma ilma/vaatetus, huimaus/pyörtymisen tunne (pitkään seisoskelu laukaisee/sauna/liian "tiukka" harjoittelu), verikokeissa se neulalla tökkääminen ja veren "imeminen". Lisätään listaan vielä käsien täriseminen... Näitä riittää vaikka muille jakaa, kuka haluaa omansa? ;)
Ja sitten alankin tarkkailla tarkemmin tuntemuksia -> hyperventilon ja pam sieltä se tulee. Esimerkiksi kaupassa käyminen on kamalaa kuumalla ilmalla tai nyt pakkasilla, koska joutuu pukeutumaan lämpimästi. Kaupassa tulee kuuma -> huimaa/pyörryttää -> näitä mietiskellessä kerään ostokset -> jonotan, jolloin tajuan että nyt ahdistaa ja pyörryttää -> silmissä sumenee ja korvissa humisee -> kädet tärisee -> ja sitten joudunkin sanomaan kassalle, että nyt taitaa taju lähteä. Näitä tilanteita on aivan liikaa.
Jos pääsen tilanteesta "pakoon" esim. vaikka vessaan heittämään vettä naamalle, koko kohtaus saattaa mennä ohi.
Niin ja koska kohta joku kuitenkin kysyy: kyllä, on matalahko verenpaine. Sille ei kuulemma voi mitään, käsketään syödä suolaa :D
monihäiriöinen kirjoitti:
Ap:llä ainakin paukkuu kohtaus päälle pahalta tuntuvien fyysisten tuntemusten takia. Näin on ollut aina. Näihin tuntemuksiin kuuluvat mm.: liian kuuma ilma/vaatetus, huimaus/pyörtymisen tunne (pitkään seisoskelu laukaisee/sauna/liian "tiukka" harjoittelu), verikokeissa se neulalla tökkääminen ja veren "imeminen". Lisätään listaan vielä käsien täriseminen... Näitä riittää vaikka muille jakaa, kuka haluaa omansa? ;)
Ja sitten alankin tarkkailla tarkemmin tuntemuksia -> hyperventilon ja pam sieltä se tulee. Esimerkiksi kaupassa käyminen on kamalaa kuumalla ilmalla tai nyt pakkasilla, koska joutuu pukeutumaan lämpimästi. Kaupassa tulee kuuma -> huimaa/pyörryttää -> näitä mietiskellessä kerään ostokset -> jonotan, jolloin tajuan että nyt ahdistaa ja pyörryttää -> silmissä sumenee ja korvissa humisee -> kädet tärisee -> ja sitten joudunkin sanomaan kassalle, että nyt taitaa taju lähteä. Näitä tilanteita on aivan liikaa.
Jos pääsen tilanteesta "pakoon" esim. vaikka vessaan heittämään vettä naamalle, koko kohtaus saattaa mennä ohi.Niin ja koska kohta joku kuitenkin kysyy: kyllä, on matalahko verenpaine. Sille ei kuulemma voi mitään, käsketään syödä suolaa :D
Voisiko joku ihan oikea fyysinen sairaus olla taustalla? Tätä mahdollisuutta ollaan nimittäin mietitty lähipiirin kanssa pitkään. Ihan oikeita sairauksia, joita näyttäis olevan paniikkihäiriön käypä hoito-artikkelissa erotusdiagnostiikkana, löytyy ihan lähisukulaisilta tai itseltä (kilpirauhasen vajista löytyy perheestä ja itsellä on rytmihäiriöitä).
Psykiarisella ei tunnetusti tehdä mitään tutkimuksia. Ei verikokeita tai muitakaan. Jauhetaan vaan asiaan kuulumattomia juttuja vuositolkulla ja levitellään käsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei välttämättä poista paniikkikohtauksia, mutta parempi yleiskunto auttaa ainakin itseäni ja se, että ei elä pelkästään kahvilla ja pullalla vaan yrittää syödä riittävän monipuolisesti. Itse palelen todella helposti ja huomaan,että se kylmyydestä johtuva huono olo ja sitä seuraavat paniikkioireet tulevat myös kotona, vaikka muuten kotona ei paniikkioireita ole. Joten pukeudun jopa liiankin lämpimästi joka paikkaan. Samoin yritän varmistaa ettei tule nälkä ja ala heikottaa. Yritän miettiä etukäteen, mitä kaupasta ostaa, ettei stressi tule niistä valinnoista. Yritän ajatella, että parempihan siellä kaupassa on saada kohtaus, kun on ihmisiä auttamassa, että ei se mikään häpeä ole. Kaikkea yritän, mutta joskus on vaan niin stressaantunut olo, että paniikkikohtaus tai -oireet vaan tulevat. Pitkällä tähtäimellä olisi myös hyvä, että elämässä on jokin tavoite ja tietää, mitä haluaa ja usko mahdollisuuksiinsa. Uskon, että omissa paniikkikohtauksissa on kyse myös siitä, että olen monella tavoin eksyksissä elämässäni. Vuosien kokemus tästä on ja silti toivon, että joku päivä mahdollinen paniikkikohtaus ei ole ensimmäisenä mielessä, kun vaikka kauppaan tai johonkin muuhun julkiseen tilaisuuteen menen.
Bentsot eivät aiheuta ahdistusta. Tarvitset terapiaa.