Vierailija

Olen aikeissa hakea samaan yritykseen samanlaiseen työtehtävään jo neljättä kertaa kolmen vuoden sisään. Kyseessä on unelma-työpaikkani jost olen aina haaveillut. Paikkoja avautuu harvoin js hakijoita on runsaasti. Olen päässyt kahdesti haastatteluun saakka, mutta työtä ei ole tarjottu. Olen jo aikaa sitten vannonut etten aio lannistua ja luovuttaa paikan suhteen ja haen sinne vaan joka kerta uudelleen. Nyt kuitenkin mietin että onko tässä järkeä? Pidetäänkö mua vaan sekopäänä joka ei tajuu etteivät ne aio mua koskaan palkata..? Olen mielestäni oikeanlainen typpi niille töihin. Koulutus ja työkokemus riittävät. Olen pistänyt itseni joka hakukerralla 100% likoon. Kannattaako vielä?

Kommentit (11)

No ei se ole minusta harvoin jos samaa paikkaa on haettu neljäkin kertaa kolmessa vuodessa. Joko sillä on suuri kasvava tarve töntekijöille tai suuri vaihtuvuus tai edeliset rekryt eivät ole menneet ihan nappiin. Eli kannattaa hakea jos sinne haluaa töihin.

Tää on niin paha kysymys, että haluaisi tietää mikä ala jne.

Jos olet kaks kertaa ollut haastattelussa:
Se on fakta, jota ei voi millään ampua alas.
Olet siis vahvoilla, todella loppusuoralla.
On ollut vaikeutta päättää kahden (ap ja se joka otettiin) välillä, niin tasaväkisiä.
Muuta ei tule mieleen.

Yks juttu tietysti - oletko kysynyt syytä, miksi se toinen vei potin?
En luovuttaisi vielä tässä vaiheessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Jos se on se työ mitä haluat tehdä, niin asemassasi hakisin kyllä aina uudestaan. Mielestäni unelmia kannattaa tavoitella kunnes tulee seinä vastaan tavalla tai toisella. Sellainen voisi olla työpaikasta tuleva tieto, että et jonkun pysyvän ominaisuutesi takia voi koskaan tulla palkatuksi, tai että haluat alkaa panostaa johonkin toiseen asiaan niin täysillä että hakuprosessiin lähteminen ei ole enää mahdollista. Mutta jos mikään ei ole muuttunut, hakisin vielä.

Vierailija

Kiitos asiallisista kommenteista! Olen edellisistä hylkäyksistä ollut jonkun aikaa täysin maahan nujerrettu, niin paljon tuo paikka minulle merkitsee. Se on ollut syyni ylipäänsä lähteä tälle alalle aikoinaan. Missään muualla ei vastaavaa työtä voi oikein tehdä. Väkisinkin joka hylkäyskerran jälkeen tulee entistä enemmän fiilis, että haukkuu turhaan samaa puuta ilman tulosta.. mutta jos luovutan, niin luopuisin unelmastani. -ap

Vierailija

Mulla nykyisen työpaikan kanssa kävi niin, että ensin en kelvannut edes sijaisreserviin! Lopulta nöyrryin uudestaan laittamaan hakupaperit ja sainkin paikasta jonkun vuoden päästä kesätyön, sen kautta määräaikaisia sopimuksia kunnes lopulta heltisi vakipaikka. Että näin voi käydä. 

Vierailija

Oisko ne edelliset palkatut olleet jotain pomon tai pomon puolison sukulaisia jotka on joko siirretty muualle koska ovat olleet niin huonoja tai lähteneet itse muualle, kunhan ovat sitä työkokemusta hakeneet suhteilla saadusta työpaikasta. Joten uudestaan vain, vaikka hankalaahan se on saada töitä ilman niitä suhteita.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista kommenteista! Olen edellisistä hylkäyksistä ollut jonkun aikaa täysin maahan nujerrettu, niin paljon tuo paikka minulle merkitsee. Se on ollut syyni ylipäänsä lähteä tälle alalle aikoinaan. Missään muualla ei vastaavaa työtä voi oikein tehdä. Väkisinkin joka hylkäyskerran jälkeen tulee entistä enemmän fiilis, että haukkuu turhaan samaa puuta ilman tulosta.. mutta jos luovutan, niin luopuisin unelmastani. -ap

Voitko puhua aiheesta jonkun valmentajan kanssa?
Kysyn ihan tosissani.
Siksi, että lannistuminen pitäisi käsitellä.
Siitä ei olisi haittaa, vain plussaa työnhakuun, joka sinulle tarkoittaa jatkuvaa projektia taustalla.
Toinen ei saanut paikkaa siksi, että sinussa olisi vikaa :).

Vierailija

Kyllä yks mun kaveri haki samaan paikkaan varmaan neljä kertaa, ja lopulta pääsi. Kertoo se yrittäminen toisaalta siitä, että selkeesti haluaa sinne töihin :D

Vierailija

Olen hankenut yhteen paikkaan 10 kertaa, mutta alan kyllä pikkuhiljaa kallistua siihen, että ehkä se ei sitten vaan ole minun paikkani. Pari kertaa ollut haastattelussa.

Vierailija

Aina kannattaa hakea, varsinkin kun olet jo päässyt haastatteluun. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin ei ole enää sinua pätevämpää / osaavampaa / sukulaisempaa / tutumpaa ...

Minunkin mielestäni on turhaa hakea silloin, kun olisi taatusti sekä pätevin että sopivin, mutta ei kutsuta edes haastatteluun. Haluatteko tietää, miksi? No ehkä joku höntti ehdottaisikin minun valintaani haastattelun, koulutuksen ja kokemuksen perusteella eikä voisi valita sitä esittelijän suosikkia. Hakijoitten ansiot kun on todella helppo piilottaa valintaa tekeviltä luottamushenkilöiltä julkisissa viroissa. 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla