Vierailija

Tarkoitus olisi siis muuttua itse tai muuttaa miesmakuani, jotta näin ei kävisi kerran toisensa jälkeen. Olen jo 40, en jaksa enää. -_-

Vakavista suhteistani yksi päättyi muuten kuin miehen yksipuoliseen mokaan tai sekoiluun, ja tämän eksän kanssa ollaan ihan kaveriväleissä, kumpikaan ei haikaile. Nämä muut sitten:

Yksi oli nuoruuden hairahdus, ns. hyvän perheen poika, joka kuitenkin käytti kovia huumeita (salasi tämän, olin naivi). Lisäksi löi, jonka jälkeen jätin hänet. Hän jäi myöhemmin näkemieni kavereidensa mukaan vuosiksi roikkumaan siihen toiveeseen, että ottaisin hänet takaisin, senkin jälkeen kun vaihdoin numeroni kun alkoi veetuttaa se roikkuminen.

Seuraava piti minua liian itsenäisenä ja karkasi toisen naisen mukaan. Tämä toinen halusi pian lapsia ja naimisiin, minä vielä pohdin noita asioita. Mies pyyteli minua uuden miehen aikana kahville ja ruikutti tehneensä elämänsä virheen kun lähti. Joopa joo. Erityisesti siksi, että tiesin myöhemmin tavatessamme, että en voi saada lapsia, joten miehen toiveet eivät osuneet minun realiteetteihini yhtään.

Sitten tuli mies, jonka jätin kommunikaatio-ongelmien vuoksi. Mies ei puhunut mistään. Paitsi n vuotta eron jälkeen, vuosia sen jälkeen kun olin jo todennut, että antaa olla.

Neljäs petti, ja se oli siinä. Ulisee nyt minua takaisin kertoen, että olen parasta koskaan.

Miehet eivät arvostaneet minua, kun olin olemassa, vasta sitten kun olin lähtenyt. Voi olla, että kaikki ottaisivat minut edelleen takaisin, mikä on merkityksetöntä minulle, en pystyisi enää niiden tekojen jälkeen. En ole koskaan sietänyt törkeää kohtelua, vaikka olenkin kaikkeni tehnyt suhteiden eteen, ja olen eronnut vain ihan kestämättömässä tilanteessa. Ainoa noita suhteita yhdistävä tekijä on silti ap, ja jotainhan se kertoo, että haalin ympärilleni ihmisiä, jotka eivät kykene toimimaan "oikein" ennen kuin sitten, kun sillä ei ole väliä. Veikkauksia, missä parinvalintani menee pieleen?

Miehet ovat olleet kaikkea pyöreästä taviksesta komeaan johtajaan, nörtistä taidehörhöön. Mikään ala tai ammatti ei siis yhdistä heitä.

Sivut

Kommentit (96)

Vierailija

Ajat itse alitajuisesti suhteesi siihen pisteeseen, että saat toistaa kuviota hylätystä uhrista, joka kuitenkin on itse maanpäällinen hyvyys ja laupeus. Jostakin syystä nautit siitä uhriutumisesta marttyyriudesta. Pohdi miksi toistat tuota näytelmää. Keneltä se malli tulee, omalta äidiltäkö?

Vierailija

Sinussa on vain se ero muihin naisiin verrattuna, että et anna anteeksi. Muut katsovat tuollaista sekoilua miehiltä, koska parempaa ei ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ww

Voihan olla, että valitset väärän tyyppisiä miehiä, mutta neljän otannalla kyse voi olla ihan huonosta tuuristakin.

Aika pieni osa miehistä kuitenkaan on kovin vakaita, luotettavia ja muuten kelpoja noin suhdemielessä. Eli ehkä olet vaan sattumalta sukeltanut muutaman kerran siihen matalaan päätyyn. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ajat itse alitajuisesti suhteesi siihen pisteeseen, että saat toistaa kuviota hylätystä uhrista, joka kuitenkin on itse maanpäällinen hyvyys ja laupeus. Jostakin syystä nautit siitä uhriutumisesta marttyyriudesta. Pohdi miksi toistat tuota näytelmää. Keneltä se malli tulee, omalta äidiltäkö?

Enemmänkin olen ollut sellainen selviytyjä, joka hammasta purren ja kylmän viileästi heittää miehen ulos ja raivoaa näiden lähdettyä kuin merimies ja itkee pari kuukautta tauotta. :D Mutta kai siihenkin malliin voi jäädä kiinni, toistamaan jotain omaa epätervettä selviytyjänrooliaan. Kai sen voi marttyyriutenakin nähdä, kun en koskaan avoimesti ole vihannut ketään tms. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Sinussa on vain se ero muihin naisiin verrattuna, että et anna anteeksi. Muut katsovat tuollaista sekoilua miehiltä, koska parempaa ei ole.

Hyvä pointti. Ehkäpä olisin sen ensimmäisen miehen kanssa edelleen, jos en olisi niin tarkka noista asioista. Hrrr, kammottava ajatus.

ap

Vierailija

3 ja 4, totta tuokin. Jotenkin ei vain tekisi mieli kokeilla, osuuko paska tuulettimeen viidennen kerran, vaikka ei sitä tietenkään voi tietää jos ei kokeile. 

Vierailija

Ohhoh, kuulostaa kovin tutulta. Itsellä kokemus niin, että miesten mielestä olen aina liian välinpitämätön ja liian omistava, liian epärehellinen ja liian rehellinen, aina liikaa jotain. Ja vaikka olisin kuinka keskitienkulkija mielestäni. En itse tunnista noita piirteitä noin ääripäinä, olen aika normi ja vaikuttaa aika ristiriitaisilta muutenkin, kun nuo samat asiat kuuluu siis jokaisen miehen suusta. Saman miehen mielestä olen siis esim liian rehellinen ja epärehellinen. Ja mitä enemmän miehiä miellytän, sitä enempi heitä ärsyttää. Ja päinvastoin. Ystäväni ovat sanoneet, että olen peili. Että olenpa miten päin vain, ihmiset joutuvat kohtaamaan itsensä ja pimeimmät puolensa seurassani.

Vierailija

Tota, ei sussa ole vikaa. Vaan kaikki miehet tekee tuollasta. Mun ainoa ainainen vinkki kaikille naisille on tämä: tehkää kuten minä; miehet on hyödykkeitä seksiä ja läheisyyttä varten, korvattavasissa olevia. Naiset on merkityksellisiä suhteita varten, ystäviä joita vaalitaan. Ei miehissä ole mitään mitä ei voisi toinen mies korvata, paitsi joskus jos on taitava sängyssä ja iso muna niin voi vähän aikaa haikailla perään muutoin vaihtelu virkistää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajat itse alitajuisesti suhteesi siihen pisteeseen, että saat toistaa kuviota hylätystä uhrista, joka kuitenkin on itse maanpäällinen hyvyys ja laupeus. Jostakin syystä nautit siitä uhriutumisesta marttyyriudesta. Pohdi miksi toistat tuota näytelmää. Keneltä se malli tulee, omalta äidiltäkö?

Enemmänkin olen ollut sellainen selviytyjä, joka hammasta purren ja kylmän viileästi heittää miehen ulos ja raivoaa näiden lähdettyä kuin merimies ja itkee pari kuukautta tauotta. :D Mutta kai siihenkin malliin voi jäädä kiinni, toistamaan jotain omaa epätervettä selviytyjänrooliaan. Kai sen voi marttyyriutenakin nähdä, kun en koskaan avoimesti ole vihannut ketään tms. 


Eli toisinsanoen olet miesten silmissä "saavuttamaton", kun et näytä vihaasi, etkä ota takaisin vaikka ruikuttaa. Aivan klassinen kissa-hiiri leikki... Minä en itse usko että ihmiset muuttuvat kovin paljoa, jos olisit antanut ensimmäisen huonon kohtelun anteeksi niin siitä se pallo olisi lähtenyt pyörimään aina vain isommalla, koska miehellä olisi tavallaan varmuus siitä että "ei se mua jätä, kyllä se mut vielä takaisin ottaa."

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ohhoh, kuulostaa kovin tutulta. Itsellä kokemus niin, että miesten mielestä olen aina liian välinpitämätön ja liian omistava, liian epärehellinen ja liian rehellinen, aina liikaa jotain. Ja vaikka olisin kuinka keskitienkulkija mielestäni. En itse tunnista noita piirteitä noin ääripäinä, olen aika normi ja vaikuttaa aika ristiriitaisilta muutenkin, kun nuo samat asiat kuuluu siis jokaisen miehen suusta. Saman miehen mielestä olen siis esim liian rehellinen ja epärehellinen. Ja mitä enemmän miehiä miellytän, sitä enempi heitä ärsyttää. Ja päinvastoin. Ystäväni ovat sanoneet, että olen peili. Että olenpa miten päin vain, ihmiset joutuvat kohtaamaan itsensä ja pimeimmät puolensa seurassani.

Oho, kuulostaapa tutulta monella tavalla. Olen myös ollut  mm. mustasukkainen ja etäinen, jopa saman suhteen aikana. :D Olen luonnostani tosi vahvasti toisia ihmisiä peilaava, ja se voi toki koitua kohtalokkaaksi. Ei sitä oikein voi poiskaan päältä ottaa. :( Oletko samaa ikäluokkaa vai nuorempi/vanhempi ja onko sinulla nyt ketään? Ehkä toivon kuulevani jonkun onnistumisen kokemuksen. ;)

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tota, ei sussa ole vikaa. Vaan kaikki miehet tekee tuollasta. Mun ainoa ainainen vinkki kaikille naisille on tämä: tehkää kuten minä; miehet on hyödykkeitä seksiä ja läheisyyttä varten, korvattavasissa olevia. Naiset on merkityksellisiä suhteita varten, ystäviä joita vaalitaan. Ei miehissä ole mitään mitä ei voisi toinen mies korvata, paitsi joskus jos on taitava sängyssä ja iso muna niin voi vähän aikaa haikailla perään muutoin vaihtelu virkistää.

En halua ihan noin masentavasti ajatella. :(

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Eli toisinsanoen olet miesten silmissä "saavuttamaton", kun et näytä vihaasi, etkä ota takaisin vaikka ruikuttaa. Aivan klassinen kissa-hiiri leikki... Minä en itse usko että ihmiset muuttuvat kovin paljoa, jos olisit antanut ensimmäisen huonon kohtelun anteeksi niin siitä se pallo olisi lähtenyt pyörimään aina vain isommalla, koska miehellä olisi tavallaan varmuus siitä että "ei se mua jätä, kyllä se mut vielä takaisin ottaa."

Juuri siksi en ole ketään ottanutkaan takaisin, että en uskonut asioiden enää muuttuvan. Ja ehkäpä koko "salaisuus" on tosiaan niinkin banaali, että minusta tulee saavuttamaton, ja vain siksi haluttava. Samankaltaisen tilanteen toistumisen välttelyyn tuon ymmärtäminen ei kylläkään auta, vain sen, mitä tapahtuu kun kaikki on jo mennyt pieleen. On sekin jo jotain. :)

ap

Vierailija

Mä olen sellainen, että miehet kokee jostain syystä suurta pelkoa mun kanssa. Liian itsenäinen, liian riippumaton, liian sitä ja liian tätä... Sitten ne itkee, että sähän sähän olutkin tosi hyväsydäminen ja herkkä tyyppi. Vahvan naisen kanssa pärjää vain vahva mies. Nämä miehet eivät ole olleet vahvoja ja eron jälkeen niitä alkaa vituttaa se tosiasia, että huomasivat itsekin sen... lopulta.

Vierailija

14 jatkaa... mulla ei ole koskaan tullut tällä palstalla niin vahvaa tunnetta siitä että haluaisin tutustua johonkin kuten ap:hen. Olen hymyssä suin ja mietin millainen leidi siellä oikein kirjoittaa :-). Sielunsisko ehkäpä :D?? Haluaisin niin nähdä sut!

Vierailija

Noi tapauksethan on erilaisia keskenään ja neljä on tosi pieni määrä. Eli varmaan vaan huonompi tsäkä. Ei kaikki ole omasta itsestä kiinni. Oon samanikäinen ja mulla on isompi otanta...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä olen sellainen, että miehet kokee jostain syystä suurta pelkoa mun kanssa. Liian itsenäinen, liian riippumaton, liian sitä ja liian tätä... Sitten ne itkee, että sähän sähän olutkin tosi hyväsydäminen ja herkkä tyyppi. Vahvan naisen kanssa pärjää vain vahva mies. Nämä miehet eivät ole olleet vahvoja ja eron jälkeen niitä alkaa vituttaa se tosiasia, että huomasivat itsekin sen... lopulta.
Aamen. Miehet on heikkoja, ja stereotyyppisen feminiinisiä oikeasti (tarkoittaen tunteiden ja halujen vietävissä), naiset on niitä jotka osaa ottaa ohjakset ja ohjata laivaa tasapuolisesti jos näin annetaan tehdä. Olisi hienoa jos joku mies joskus tajuaisi että kun kohtaa vahvan naisen, se on vahva tuki jne myös vaikeissa hetkissä, sellasesta kantsii pitää kiinni, lisätäänpä vielä että sellasessa naisessa on sitä mitä mies haluaisi olla. Tyytyisivät osaansa, ja avaisivat silmänsä eivätkä olisi niin hiton huono itsetuntosia, egonsa ohjaamia nössyköitä... Ei ole älystä tietoakaan. Vain vahvan naisen rinnalla ja kumppanina miehetkin voivat hyvin.  Mutta koska tämä skenaario ei tule tapahtumaan koska miehet ovat heikkoja ja tyhmiä, niin minä olen valinnut tieni, ja ymmärrän ettei miehiltä kannata odottaa muuta kuin hetkittäistä hauskaa. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
14 jatkaa... mulla ei ole koskaan tullut tällä palstalla niin vahvaa tunnetta siitä että haluaisin tutustua johonkin kuten ap:hen. Olen hymyssä suin ja mietin millainen leidi siellä oikein kirjoittaa :-). Sielunsisko ehkäpä :D?? Haluaisin niin nähdä sut!

Ooh, olen suorastaan otettu. ^_^ Av-sielunsiskoja on epäilemättä olemassa,  kyllä tänne niin monenlaisia tyyppejä mahtuu. :)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sellainen, että miehet kokee jostain syystä suurta pelkoa mun kanssa. Liian itsenäinen, liian riippumaton, liian sitä ja liian tätä... Sitten ne itkee, että sähän sähän olutkin tosi hyväsydäminen ja herkkä tyyppi. Vahvan naisen kanssa pärjää vain vahva mies. Nämä miehet eivät ole olleet vahvoja ja eron jälkeen niitä alkaa vituttaa se tosiasia, että huomasivat itsekin sen... lopulta.
Aamen. Miehet on heikkoja, ja stereotyyppisen feminiinisiä oikeasti (tarkoittaen tunteiden ja halujen vietävissä), naiset on niitä jotka osaa ottaa ohjakset ja ohjata laivaa tasapuolisesti jos näin annetaan tehdä. Olisi hienoa jos joku mies joskus tajuaisi että kun kohtaa vahvan naisen, se on vahva tuki jne myös vaikeissa hetkissä, sellasesta kantsii pitää kiinni, lisätäänpä vielä että sellasessa naisessa on sitä mitä mies haluaisi olla. Tyytyisivät osaansa, ja avaisivat silmänsä eivätkä olisi niin hiton huono itsetuntosia, egonsa ohjaamia nössyköitä... Ei ole älystä tietoakaan. Vain vahvan naisen rinnalla ja kumppanina miehetkin voivat hyvin.  Mutta koska tämä skenaario ei tule tapahtumaan koska miehet ovat heikkoja ja tyhmiä, niin minä olen valinnut tieni, ja ymmärrän ettei miehiltä kannata odottaa muuta kuin hetkittäistä hauskaa. 

Kiitos jatkoajatuksista. Vahva nainen voi todella olla iso tukipilari miehen elämässä. Jos sen uskaltaa niin nähdä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla