Vierailija

Olen siis itse masentunut nuori nainen ja seurustellut poikaystäväni kanssa reilu kolme vuotta. En ole ikinä mieltynyt itseäni erityisen masentuneeksi, vaikka olen pitkään ajatellut, että ongelmia minulla riittää yllin kyllin.

Suhteen alussa ongelmani eivät tulleet kovin selvästi ilmi, koska en kehdannut näyttää kaikkia tunteitani. Ajan myötä niitä oli vaan hankalampi kätkeä. Minulla on valtava menettämisen pelko ja tunnevaje. Surkea itsetunto ja ahdistusta.

Tuntuu, että teen poikaystäväni elämästä ihan surkeaa ja olen monesti puhunut siitä,olisiko parempi erota tai katsoa tilannetta uudelleen, kun olen kenties terapiasta jotain apua saanut (alkaa lähiaikoina)

Poikaystäväni on itse sanonut, ettei jaksa tämmöstä, mutta ei halua puhua erostakaan. En usko selviäväni erosta, mutta en jaksaisi tätä tunnettakaan, että pilaan toisen elämän.

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (2)

Vierailija

Jos terapia kerran alkaa lähiaikoina, niin älä eroa vaan ota puheeksi terapiassa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jos terapia kerran alkaa lähiaikoina, niin älä eroa vaan ota puheeksi terapiassa.

Näin itsekin olen koittanut ajatella :) tiedostan vaan, kuinka vaikea olen ja jos poikaystäväni tähän toteaa, että ei jaksa tällästä, niin tekee mieli "luovuttaa"... Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla