Vierailija

En kestä tuota krääsän määrän mitä sukulaiset (appivanhemmat ja omat vanhempani) ovat lapsille taas ostaneet. Olen aina painottanut, ettei tarvitse lapsille ostaa lahjoja, mutta jos nyt jotain ostavat niin mielellään yksi laadukas lelu/vaate, kuin kymmenen muovihärpäkettä. Olen esimerkiksi toivunut lapsille joka joulu Jukka-lelua tai muuta kotimaista puulelua, mutta ei, sellaisen saaminen on helvetin vaikeaa. Sen sijaan nytkin saimme jonkinlaisen muovivekottimen, mikä on kuulemma samanhenkinen kuin Jukka-lelu(!?). Niih ja tosi kivoja olivat myös appivanhempien Thaimaan tuliaiset: kauhea kasa erinäistä, epämääräistä lelua, joita nyt ihan viimeiseksi uskaltaa lapsille antaa, kun ei noista yhtään tiedä mitä myrkkyjä sisältää. Sen vuoksi en ilkeä lahjoittaa edes eteenpäin, vain joutaisivat suoraan roskikseen. Pahinta vaan, kun nuo lapset ovat ne jo ehtineet nähdä.

Kommentit (9)

Vierailija

Meitä on monenlaisia, minäkin olen anoppi ja lasten syntyessä ilmoitin, että mitään krääsää en heille koskaan hanki. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olisko keskustelu ennen joulua paikallaan. Voisivat kimpassa ostaa yhden hyvän lahjan.

Olen puhunut, joka joulu ja aina samat fraasit myös ennen lasten merkkipäiviä. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olisko keskustelu ennen joulua paikallaan. Voisivat kimpassa ostaa yhden hyvän lahjan.

En ole ap, mutta meillä sama ongelma, ja olen puhunut asiasta monta kertaa, mutta ei vaan mene jakeluun. Isovanhemmat ovat sitä mieltä, että lapsen pitää saada paljon lahjoja, vaikka sitten halpiksia. Omasta lapsuudesta muistan saman, ja miten turhauttavaa oli joskus teininä, kun sen yhden, toivotun lahjan sijasta, sai jonkun vähän samantyyppisen halpiksen, ja siihen päälle kolme muuta krääsäpakettia, joiden yhteishinta kuitenkin oli korkeampi kuin sen alkujaan toivotun lahjan...

Ja sitten kun niitä isovanhempien lahjakrääsiä ei saisi millään lahjoittaa/myydä/heittää pois, edes siinä vaiheessa kun niillä ei enää leikitä! Kun ovat lahja! Olenkin alkanut kuskata niitä heidän kotiinsa "mummilaleluiksi". Välillä yrittävät palauttaa niitä, mutta en suostu ottamaan vastaan. Nyt sitten valittavat, että heillä on liikaa "meidän" lelujamme... :D

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko keskustelu ennen joulua paikallaan. Voisivat kimpassa ostaa yhden hyvän lahjan.

En ole ap, mutta meillä sama ongelma, ja olen puhunut asiasta monta kertaa, mutta ei vaan mene jakeluun. Isovanhemmat ovat sitä mieltä, että lapsen pitää saada paljon lahjoja, vaikka sitten halpiksia. Omasta lapsuudesta muistan saman, ja miten turhauttavaa oli joskus teininä, kun sen yhden, toivotun lahjan sijasta, sai jonkun vähän samantyyppisen halpiksen, ja siihen päälle kolme muuta krääsäpakettia, joiden yhteishinta kuitenkin oli korkeampi kuin sen alkujaan toivotun lahjan...

Ja sitten kun niitä isovanhempien lahjakrääsiä ei saisi millään lahjoittaa/myydä/heittää pois, edes siinä vaiheessa kun niillä ei enää leikitä! Kun ovat lahja! Olenkin alkanut kuskata niitä heidän kotiinsa "mummilaleluiksi". Välillä yrittävät palauttaa niitä, mutta en suostu ottamaan vastaan. Nyt sitten valittavat, että heillä on liikaa "meidän" lelujamme... :D

Munkin pitää alkaa kuskata tuota krääsää "mummilaleluiksi"! Tosi hyvä idea!  Mutta siis kyllä tosiaan on hyvin samanhenkiset vanhemmat meilläkin. Aina pitää halvimmalla hinnalla kaikki saada ja ostetaan kopiota alkuperäisen sijaan. Lapsuuden kuljin Tallinnan piraatti-adidaksissa ja koskaan en saanut mitä pyysin. Jos esimerkiksi pyysin Marimekon mukin, sain vastineeksi kolme halpismukia Kärkkäiseltä, kun "niitä sai kolme yhden hinnalla, jebajee"! Kun nuorimmaisella oli ristiäiset, pyysin lahjaksi villahaalaria, saimme 100% polyesteria. Olen yrittänyt sanoa kiltisti, tuimasti, kaikilla tavoin, että emme tarvitse mitään, mutta toisaalta esittänyt myös hyvin selkeitä toiveista mieluisista lahjoista, kuten esim. Jukka-lelusta, mutta ei mene perille. Pahinta on, että miehen vanhemmat ovat ihan samaa sorttia. Lisäksi roijaavat meille joka kerta kylään tullessaan kauhean kasa iiihania kirpparilöytöjä, vaatteet aina kokoa mitä sattuu ja lelut krääsää, mutta kun halvalla saa... 

ap

Vierailija

Tämä tuntuu olevan ihan perussettiä. Pihi äitini ei taivu millään ostamaan yhtä hänen mielestään kallista lahjaa, joka olisi varmasti mieluinen, mutta ostaa kuitenkin kolme keskihintaista lahjaa, joita kukaan ei halua tai jotka ovat "ihan kivoja" jonkin hetken. Ja turhan krääsän määrä kasvaa. Sotien jälkeen syntynyt äitini pitää edelleenkin kiinni näkemyksestään, että enemmän on aina parempi, vaikkei tavaroilla olisi käyttöä.

Vierailija

Ja sanon nyt vielä, että sekä minun että miehen vanhemmat ovat ihan hyvin toimeentulevia eläkeläisiä. Ymmärtäisin, jos vähävaraisia, mutta ei. 

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko keskustelu ennen joulua paikallaan. Voisivat kimpassa ostaa yhden hyvän lahjan.

Olen puhunut, joka joulu ja aina samat fraasit myös ennen lasten merkkipäiviä. 

Meillä toimi hyvin kun lapset oli pieniä. Yksi eniten toivottu kimpassa ostettu lahja, lisäksi joku suklaalevy tai muu pieni. Lapset ja aikuiset olivat tyytyväisiä.

Vierailija

Tuollaisten krääsäostajien päätä ei pysty kääntämään. Nöyttelette kiitollista ja viet kierrätykseen tai roskiin. Tuntuu olevan porukkaa,mjoka ei edes tajua roskan ja laadukkaamman tavaran eroa! Osta itse laadukkaat lahjat. Tpisten lahjoihin ei kannata kiinnittää toiveita, jos ei tajua kuitenkaan niitä noudattaa. Onneksi itsellä on täyspäiset sukuöaiset, jotka osta lapselleni sen, minkä pyysinkin. Turha säätäminen tyhjänpäiväisten rojulahjojen kanssa on turhaa, jos on avoimet, normaalit ihmissuhteet ja ennen joukua on sovittu, mitä hankitaan. Lapseni olikin tyytyväinen pukin tuomiin lahjoihin ja ilonsa oli parasta koko aatossa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla