Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (41)

Tytär ja äiti -78

Molemmat, vasta kuusikymppiset vanhempani sairastavat vakavia syöpäsairauksia. Kyllä tuntuvat pahoilta ja kiittämättömiltä näiden ihmisten kommentit. Itse tahtoisin viettää joulua vanhempieni kanssa vielä 20 vuotta, mutta nyt jokainen yhteinen joulu voi olla viimeinen. Kuulkaa niin se voi olla teilläkin, valittajat! "Vuosi vanhan vanhentaa", kuten sanotaan. Kyllä te saatte vielä kymmeniä vuosia viettää joulunne yksin, kun vanhempanne makaavat mullan alla.

Käyttäjä505
Seuraa 
Liittynyt18.12.2015

Joulun viettäminen on helppoa. Minä vietän sen joka toinen vuosi miehen vanhempien luona ja joka toinen vuosi kotona oman lapseni kanssa ja sen olen tehnyt selväksi. Mies saa mennä vanhemmilleen jos haluaa tai muut tulla tänne (eivät ole kertaakaan tulleet). En lähde vartavasten lapsen kanssa kilometritolkulla ajelemaan paikkaan, missä minun ei ole hyvä olla. Tappeluja tästä on tullut miehenkin kanssa, kun "eihän sulla ole vanhempia, miksi et voi joka joulu olla mun vanhempien luona". No siksi, kun tunnen oloni siellä vaivautuneeksi, minua arvostellaan, minulle pyöritellään silmiä, miksi siis pilaisin joka jouluni näin? Ja vielä yöksikin pitää jäädä, ei kiitos. Joka toinen kidutus riittää. Joskus on joku loukkaantunut päätöksestäni, mutta sehän ei ole minun häpeä. Minun neuvoni? Viettäkää joulu juuri niin kuin haluatte.

Vierailija

Olen aina yhtä hämmentynyt näitä lukiessani. MIten ihmeessä aikuiset ihmiset eivät osaa itse määritellä olemistaan.

Lasten synnyttyä olemme useimmiten veittäneet joulun omassa kodissa, omissa oloissamme. Joiskus olemme viettäneet joulua vanhempieni + sisarusteni kanssa, ihan OK sekin. Jos siltä tuntuu olemme myös olleet reissussa, En ole ikinä ajatellut minun joulunviettoni loukkaavan muita eikä joulunviettoni ole loukkaukseksi ajateltu.

Jouluna en tee mitään mitä en halua. Esium. haudoille emme rynni, sytytän kynttilän omassa pihassa ja muistelen edesmenneitä.

Mutta tällainen onnistuu vain jos on aikuistunut ja vetänyt rajan oman itsensä ja lapsuusperheensä väliin. Mikään ei ole niinkuin lapsena eikä kuulukaan olla.

Vierailija

Niin kauan kun asuin yksin, menin vanhempieni luo jouluksi. Mutta ensimmäisestä yhteisestä joulusta lähtien olemme tehneet "meidän näköisen joulun".
Ja taas, kun lapset perustivat perheet, ovat he luoneet omat joulukuvionsa.
Kun mieheni äiti jäi leskeksi, vietti hän pari joulua vuoroin tyttärensä vuoroin meidän luona. Sitten hän valitsi luostarijoulun ja menee sinne vuosittain hiljentymään joulun sanomaa miettien.

Monilla on kumma tapa suhata paikasta toiseen jouluna. Lapsiperheille se on rankkaa.

Vierailija

Ja koomisinta tässä Rumbassa on se, että sekä isovanhemmat ja pienten lasten vanhemmat luulevat toisen loukkaantuvan, jos ehdottaa joulukyläilystä luopumista.

Ja kuitenkin loppujen lopuksi kaikki ovat tyytyväisiä rauhalliseen jouluun.

Vierailija

Lasten toinen mummo ei vietä joulua ja omat vanhemmat ovat yleensä maalla jouluna.
Oman suvun voimin kokoonnumme joulu aterialle tai kahville jo ennen aattoa.
Isoäitiäni kävin tapaamassa myös ennen aattoa tai heti aaton jälkeen.
Aattona emme lähde kotoa mihinkään. Itse käyn aatto iltana hautausmaalle viemässä kynttilöitä koska se on minulle tärkeää.
Jos joku haluaa meillä joulun viettää niin on tervetullut ja monesti on yksin eläviä setiä ollutkin joulun vietossa.
En ole koskaan käsittänyt miksi toisten pitää rampata kylässä sukulaisilla jouluna. Jokaisellahan on omat joulu puuhat ja perinteet. No jos tykkää niin mikäs siinä. Kun omat lapset kasvaa niin jatkan joulukahvi perinnettä jolloin tavataan etukäteen koko suvun tai perheen kesken.

Vierailija

Meillä on yksi lapsi, ja kun hän oli ensimmäisenä joulunaan puolivuotias, vietimme joulun vanhempieni luona (miehen äiti oli asui dementiakodissa kauempana ja vietti joulun tyttärensä perheen luona). Sen jälkeen olemme viettäneet joulua omassa kodissa, ja vanhempani ovat joitain kertoja vierailleet meillä jouluna.

Vierailija

Itse päätin viime vuonna että joulu vietetään ensimmäistä kertaa kotona ja meille saa kyllä tulla vanhemmat ja sisarukset. Erosta oli alle puoli vuotta, auto myyty rahapulassa ja nuorempi lapsi 1,5 kk silloin. Samalla linjalla kyllä mennään jatkossakin. Mielummin teen ruuat useammalle henkilölle, kun alan miettiä, missä järjestyksessä sukulaiset käydään läpi.

Vierailija

Meidän jouluaatto menee jokseenkin niin, että päivällä käydään syömässä mieheni siskon luona jonne tulee myös mieheni vanhemmat. Siellä viihdytään pari tuntia ja sitten ajetaan minun vanhempieni tykö jonne tulee omat isovanhempani (elleivät ole mökillä) ja pukki. Iso talo onneksi niin voidaan jäädä yöksi ja joulupäivänä lähdetään kotiin, että muksut pääsee leikkimään uusilla leluilla :) Järjestely sopii kaikille eikä kukaan ole koskaan pahoittanut mieltään. Vierailuja helpottaa toki se, että kaikki asutaan samassa kaupungissa ja välimatkat ovat suht. lyhyitä :) Muutamina jouluina ollaan tehty myös toisinpäin, mutta yöksi jääminen mieheni siskon tai hänen vanhempiensa luo on vaikeaa tilojen ahtauden takia. Ja vaikka joskus haluaisimme viettää joulun ihan keskenämme, en usko, että kukaan siitä pahastuisi.. Kaikilla meillä on kuitenkin myös se oma elämä ja niin kauan kun omat vanhempamme, me itse ja muut sukulaiset sen tajuavat niin ongelmia tuskin syntyy :)

Vierailija

En ymmärrä, miksi kukaan suostuu tuollaiseen, että päivästä suurin osa kuluu paikasta toiseen siirtyessä. Kun ensimmäinen lapsemme oli vauva, päätettiin että vietetään aatto oman perheen kesken omassa kodissamme. Ei lähdetä mihinkään eikä kutsuta ketään meille. Molempien vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset on perinteisesti kutsuttu kahville joulupäivänä. He tulevat jotka ehtivät, en loukkaannu jos joku ei pääsekään. Joulupäivän vieraiden lahjat avataan silloin joulupäivänä, joten isovanhemmat pääsevät kyllä näkemään lasten pakettien avaamisen, ettei tarvitse senkään takia tuntea pahaa mieltä.

Vierailija

365 päivää vuodessa ja juuri jouluna pitäisi ajaa rallia? Höpö höpö.
Esikoisemme syntymän jälkeen olemme viettäneet kaikki joulut oman perheen parissa ja vietämme jatkossakin.
Toki pahoitimme isovanhenpiemme mielen, mutta mitä sitten. Joulurauhaa kaikille.

Vierailija

En tunne yhtäkään perhettä, joka ajaa joulurallia! Siksi nämä jutut tuntuvat kummallisilta: eikä aikuiset ihmiset ihan oikeasti osaa sanoa ääneen, että tänä jouluna me olemme omassa kodissa. Siis ne samat aikuiset, jotka kyllä kykenee vaatimaan isovanhempia lastenhoitajiksi ja loma-avuksi.

Vai onko sittenkin niin, että on mukavampi mennä mummolaan ja toiseenkin, jossa joku toinen on tehnyt kaiken ja voi olla täysihoidossa sen sijaan, että pitäisi itse vääntää ne laatikot ja punajuuripyree. Valitus on vain tehokeino saada isovanhemmille paha mieli. Kun me nyt uhraudutaan ja ajetaan ympäriinsä ja sitten ostittekin meidän Sulo-Puikulalle ihan väärän lahjan!

Vierailija

Toivottavasti viime aikojen keskustelut aiheesta monessa mediassa ovat aukaisseet niin isovanhempien kuin heidän lastensa silmät ja myös suut.

Uskalletaan sanoa, että mielummin viettäisimme joulun kotona. Tai isovanhemmat uskaltavat sanoa, että vaikka lastenlapset ovat kaikki kaikessa, yövierailut väsyttävät ja joulurauhasta ei ole tietoakaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Molemmat, vasta kuusikymppiset vanhempani sairastavat vakavia syöpäsairauksia. Kyllä tuntuvat pahoilta ja kiittämättömiltä näiden ihmisten kommentit. Itse tahtoisin viettää joulua vanhempieni kanssa vielä 20 vuotta, mutta nyt jokainen yhteinen joulu voi olla viimeinen. Kuulkaa niin se voi olla teilläkin, valittajat! "Vuosi vanhan vanhentaa", kuten sanotaan. Kyllä te saatte vielä kymmeniä vuosia viettää joulunne yksin, kun vanhempanne makaavat mullan alla.

Ikävää, että vanhempasi ovat sairaina, toivottavasti he paranevat ja elävät vielä pitkään.

Omat vanhempani sekä appivanhemmat alkavat jo hyvissä ajoin ennen syksyä vaatia, että käymme heillä aattona. Olen elämäni aikana ollut vain kolme aattoa omassa kodissa ja nekin oman tai perheenjäsenen sairauden vuoksi. Jopa korkea kuume ei olisi ollut kyllin hyvä syy jäädä kotiin vaan äiti ehdotti, että voithan sinä meillä makoilla.

Sekä omat että appivanhemmat ovat pitkäikäistä sukua, harva kuolee alle 8-kymppisenä. Jos omat, vielä terveet vanhemmat elävät 90-vuotiaiksi, tarkoittaa se, että minä vielä seitsenkymppisenä autoilen heidän luokseen jouluna. Oma sairauteni tekee vain sen, että tuskin edes elän niin vanhaksi.

Kaikki lapsenlapsetkin ovat jo aikuisia ja heilläkin on paineita viettää joulua muualla kuin isovanhempien luona. Ja ei, muulloin vierailu ei ole sama kuin jouluna tehty ja ei, isovanhemmat eivät suostu lähtemään kodeistaan minnekään jouluna. Syyllistäminen pilaa joulufiiliksen todella tehokkaasti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat