Kasvua jaetaan osinkoina, mutta kuinka kannattavaa se on...
Helsingin pörssi on puskenut ylöspäin Suomen ongelmista piittaamatta. Ensi keväänä odotetaan monelta yhtiöltä ennätysosinkoja. Pitäisikö sijoittajan iloita, kun osingot satavat salkkuun?
Jos osinkojen kasvu johtuu siitä, että yrityksen johto ei keksi jakokelpoisille varoilleen muuta käyttöä, riemu voi olla ennenaikaista. Silloin tulevaa kasvua jaetaan osinkoina omistajille.
Yhdeksi osinkokevään kuninkaaksi ennustetaan Raisiota, joka on seitsemän vuotta peräkkäin pystynyt kasvattamaan tulostaan ja lisäämään osingonjakovaraansa. Liikevaihdon notkahduksesta huolimatta yhtiöllä näyttää riittävän uskoa tulevaisuuteen, sillä investoinnit ovat kasvaneet.
Kaikki osingonkasvattajat eivät investoi, vaikka kassa pullottaa käteistä.
Fortum on yksi esimerkki yhtiöstä, jolta omistajat odottavat muhkeita osinkoja. Fortum on kasvattanut osinkoaan kolme vuotta peräkkäin. Vuoden 2008 Venäjän investointien jälkeen yhtiö ei ole tehnyt yhtään merkittävää investointia, vaan se on keskittynyt pääasiassa liiketoimintojen myyntiin.
Valtio kärkkyy Fortumin osinkoja
Fortum on luopunut Fingridin osakkeista, myynyt sähkönsiirron ja osan lämpöliiketoimintaansa Pohjoismaissa ja kaupannut yksittäisiä voimalaitoksia. Fortumin kassavarat ovat nousseet noin kahdeksaan miljardiin euroon, mikä vastaa lähes 70 prosenttia yhtiön markkina-arvosta.
Valtio-omistaja ottaisi mielellään muutaman miljardin osinkopotin budjettivajeensa paikkaamiseen, mutta muita osakkaita se tuskin naurattaisi. Yltiöpäinen osingonjako kertoisi Fortumin johdon kyvyttömyydestä investoida tulevaisuuden energiamarkkinoihin. Toisaalta Pekka Lundmark esikuntineen ei saisi sortua virheinvestointeihin. Venäjä on yhtiölle yhä iso riski, eikä ydinvoimasta taida olla pelastajaksi.
Älä anna isojen osinkojen hämätä.
Kotimaan suurista yhtiöistä hyvää osinkotuottoa odotetaan Keskolta, vaikka yhtiö on kulkenut vaikeuksien kautta vaikeuksiin. Vuoteen 2009 verrattuna yhtiön osingon odotetaan kaksinkertaistuvan ensi keväänä. Kolmen viime vuoden aikana osingot ovat kasvaneet, mutta liikevaihto ja tulos kutistuneet. Investoinnit ovat samaan aikaan puolittuneet. Millaista tulevaisuutta mahdollinen jättiosinko Keskolle ennustaisi?
Älä tuijota pelkkää osinkoa
Osakkeita ei kannata ostaa vain yhden vuoden osinko-odotuksen varassa. Osingoilla varallisuus siirtyy yhtiön taseesta omistajan taskuun, mikä heikentää investointimahdollisuuksia. Vakavarainen yritys saa kyllä pankista edullista lainaa, mutta investointien puute ja suuret osingot kertovat yritysjohdon kyvyttömyydestä pistää raha poikimaan.
Pörssissä on talousankeudesta huolimatta yrityksiä, jotka pystyvät jakamaan vuosi toisensa jälkeen parempaa osinkoa, kasvamaan ja investoimaan. Sellaisia ovat maailmalle vahvasti suuntautuneet Amer Sports ja Kone. Metsäyhtiöt ovat myös nousseet ahdingostaan. Niiden tulokset, osingot ja investoinnit ovat olleet kasvussa.
Kannattaa kurkistaa, mitä löytyy osinkojen takaa ja arvioida yhtiöiden kykyä kasvattaa tulevien vuosien osinkovirtaa. Jos tulosta tehdään säästämällä ja kassa kutistuu osingoilla, eväät liiketoiminnan tulokselliseen kasvuun voivat olla vähissä. Älä anna isojen osinkojen hämätä.
Vierasbloggaaja Jouko Marttila
Vierasbloggaaja Jouko Marttila
Vierasbloggaaja
Blogi: http://taloudentulkki.com/
http://www.sijoitustalous.fi/artikkelit/kasvua-jaetaan-osinkoina/
Mielenkiintoista, että sijoittamisen asiantuntija tulee tällä asialla julkisuuteen. Itse olen syyttänyt pääomasijoittajien lyhyitä tuotto-odotuksia yritysten vähäisistä investoinneista ja tuokehittelyn vähyydestä, jotka ovat suurimpia tekijöitä vientimme sakkaamisessa.
Tämä on jännä juttu. Meillä hallitusta myöten puhutaan vain suomalaisen työn kalliista yksikkötyökustannuksista. Nyt tehdään ratkaisuja, joilla palkkakustannuksia tullaan laskemaan, reippaastikin.
Todellisesta syystä, tästä, josta sijoitusasiantuntija nyt kirjoittaa, ei ole julkisuudessa keskusteltu juuri lainkaan.
On keskitytty syyllistämään suomalaiset palkansaajat, työttömät, ay-liike ja jopa eläkeläiset.
Kuinka muka palkka-ale sitten lisää työpaikkoja, jos yritysten haluttomuus investointeihin jatkuu? No, ei mitenkään.
Ollanko nyt menossa aivan väärään suuntaan?
Kommentit (5)
Firmat ovat liian isoja ja syövät itse kehityksen. Saa nähdä mihin maahan perustan seuraavan yrityksen. Suomessa ei kuitenkaan ymmärretä kasvavia yrityksiä vaan helpotetaan kartellitoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö yrityksen investoida sellaisiinkin kohteisiin, mitkä arvioidaan liian suuririskisiksi tai tuotoiltaan negatiivisiksi? Jos ei, niin mitä firman pitäisi sitten varoille tehdä, jos ei jakaa osinkona?[/quote
Vähän niin kuin Nokia arvioi kaiken uudistumisen liian suuririskisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Firmat ovat liian isoja ja syövät itse kehityksen. Saa nähdä mihin maahan perustan seuraavan yrityksen. Suomessa ei kuitenkaan ymmärretä kasvavia yrityksiä vaan helpotetaan kartellitoimintaa.
Hallitusohjelmasta luin, että valtion yritystukia suunnataan viennissä ja toimiville vientiin pyrkiville pk-yrityksille, jopa (!) riskiyrityksille. Tämähän on kerrassaan ennekuulumatonta, aiemmin tuet ovat ulleet automaatteina samoille yrityksille (kartelleille) vuosi vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Firmat ovat liian isoja ja syövät itse kehityksen. Saa nähdä mihin maahan perustan seuraavan yrityksen. Suomessa ei kuitenkaan ymmärretä kasvavia yrityksiä vaan helpotetaan kartellitoimintaa.
Tietyllä tavalla suuryritykset ovat kasvunsa päässä. Ainoa keino kasvamiseen on yritysostot - tai sitten todellinen paneutuminen tuotekehittelyyn, aivan uusin ajatuksin.
Samoin nämä yleensä toimivat äärimmilleen kilpailluilla markkinoilla, joka myös on kasvun este.
Minusta on hienoa ja jotenkin toiveikasta, jos nyt panostetaan pk-yrityksiin. Keskikokoisia sellaisia meillä on aivan liian vähän, varsinkin viennissä.
Pitäisikö yrityksen investoida sellaisiinkin kohteisiin, mitkä arvioidaan liian suuririskisiksi tai tuotoiltaan negatiivisiksi? Jos ei, niin mitä firman pitäisi sitten varoille tehdä, jos ei jakaa osinkona?