Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Työtön, sinkku, lapseton?

Vierailija

Varmaan täällä muitakin kaltaisiani... Mitä teette päivisin? Ainahan sitä jotain puuhaa olisi... Varsinkin nämä liukkaat ja harmaat päivät eivät innosta ulkoiluunkaan :(.

Te jotka ette ole, olisitteko armollisia ja olisitte ilkkumatta :(.

Kommentit (15)

mie

Voi sentään. Eli mun pitäisi jaksaa olla onnellinen. Olen kai sinkku, eronnut ainakin enkä parisuhteessa, mutta on lapsia ja on työ, olkoonkin, että pienipalkkainen. Ja jopa sait typerän kommentin heti.

Miten sitä jaksaisi arvostaa sitä mitä on? Itseäni taas vain väsyttää armottomasti tällä hetkellä.

Jaksamista kysyjälle.

Vierailija

Olen työtön sinkku, mutta yksi iso lapsi asuu vielä kotona. 

Teen vapaaehtoistyötä paljon, ulkoilen koiran kanssa pari-kolme tuntia päivässä ja opiskelen omaehtoisesti, mutta tavoitteellisesti. Tällä hetkellä pääkohteena Suomen historia. 

Luen muutenkin paljon. Työ on haaveissa, mutta olen jo yli puoli vuotta ollut työtön, joten toivo alkaa hiipua. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Voi sentään. Eli mun pitäisi jaksaa olla onnellinen.

Miten sitä jaksaisi arvostaa sitä mitä on?

????

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Harrastan, eikä aika tunnu riittävän koskaan joten nipistän kotitöistä, nukkumisesta ja syömisestä.

Mutta mitä harrastat? Monet harrastukset on aika kalliita...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Voi sentään. Eli mun pitäisi jaksaa olla onnellinen. Olen kai sinkku, eronnut ainakin enkä parisuhteessa, mutta on lapsia ja on työ, olkoonkin, että pienipalkkainen. Ja jopa sait typerän kommentin heti.

Miten sitä jaksaisi arvostaa sitä mitä on? Itseäni taas vain väsyttää armottomasti tällä hetkellä.

Jaksamista kysyjälle.

Kuka sun on käskenyt jaksamaan olla onnellinen tai arvostaa jotain?

Vierailija

Olen tuollainen. En harrasta tai tee mitään muuta kuin arjen puuhia. Ulkoilutan koiraa 3 kertaa päivässä. Teen kotitöitä. Roikun netissä tai pelaan tietokoneella. Laitan ruokaa. Elämä on minusta valtavan mukavaa näin, en kaipaa muuta. Itse asiassa ahdistaa jo ajatus siitä jos joutuisi töihin.

Vierailija

Luen paljon kirjoja ja lehtiä, haen tietoa ja opiskelen netissä tai roikun siellä muuten vaan, jumppaan... ei mitään ihmeellistä eikä kallista mutta kaikki päivät menevät aivan liian nopeasti.

Vierailija

Oi, tuo oli ihanaa aikaa! Tekemistä piisasi yllin kyllin erilaisissa järjestö- ja vapaaehtoishommissa, ja sitä kautta löytyi kavereitakin, joita tuli sitten tavattua muutekin. Kansalaisopiston ompelukurssi mahtui työttömän budjettiin, kävin siellä ja kursin kirpparilöydöistä istuvia vaatteita itselleni. Juoksin tarjousten perässä ja kokkasin pakastimen täyteen halpoja ruokia. Luin ja opiskelin itsekseni, liikuin paljon (ulkoilua ja kotijumppaa eli halpaa), ja olin hyvässä kunnossa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Oi, tuo oli ihanaa aikaa! Tekemistä piisasi yllin kyllin erilaisissa järjestö- ja vapaaehtoishommissa, ja sitä kautta löytyi kavereitakin, joita tuli sitten tavattua muutekin. Kansalaisopiston ompelukurssi mahtui työttömän budjettiin, kävin siellä ja kursin kirpparilöydöistä istuvia vaatteita itselleni. Juoksin tarjousten perässä ja kokkasin pakastimen täyteen halpoja ruokia. Luin ja opiskelin itsekseni, liikuin paljon (ulkoilua ja kotijumppaa eli halpaa), ja olin hyvässä kunnossa.

Mites tällä hetkellä?

Vierailija

Onhan se ensimmäinen vuosi ihanaa, varsinkin jos ollut pitkään töissä. Kun takana on jatkuvaa pätkätöitä alkaa kokonaisen vuoden jälkeen usko loppua ja masentua. Päivistä tulee pitkiä kun odottaa vain, että pääsee nukkumaan ja "muihin maailmoihin".

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat