Vierailija

Itse vien aina kahvihuoneeseen koko henkilökunnalle jotain syötävää. Leivoksia,suklaata yms.

  • ylös 1
  • alas 0

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

En vie. En jaksa tuota joululahjarumbaa että kaikkialle pitäisi viedä jotain. Ostan vain omalle perheelle ja muutamalle läheiselle.

Vierailija

Todellakin. En mitään ihmeellistä, mutta jotain. Tänä vuonna ostin 25 Fazerin konvehtirasiaa, joista menee lasten opettajille, päiväkodin hoitajille, kummeille, harrastusten vetäjille jne. joulumuistaminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Tottakai viemme. He ovat lapsen tärkeitä aikuisia. Lahjan valmistelemalla ja antamalla lapsi saa mainion tilaisuuden opetella antamisen iloa. Samalla lahjan antaminen osoittaa lapselleni, että meille vanhemmille on tärkeää, että hän on päivät hyvien aikuisten hoivissa. Lahja osoittaa konkreettisesti sekä lapselle että työntekijöille että arvostamme heidän työtään.

Lahjan antaminen on mainio kasvatus- ja asenteenmuokkauskeino!

Lahjan saa aina myös päiväkodin siivooja ja keittiön väki.

Laajassa on aina joku juttu, minkä teen yhdessä lapsen kanssa, ja lisäksi jotain ostettua. Tänä vuonna lapsen koristelemat kangaskassit, joissa sisällä villasukat ja kauniit kynttilät. Lisäksi lapsi leipoo kanssani kuivakakun kahvihuoneeseen.

Meidän perheessä päiväkodin väen lahjat ovat tärkeämpiä kuin esim. lapsen tätien, joita näemme harvoin.

Vierailija

Vien, aina. Minusta se on jotenkin perusjuttu. Lapsi tekee kortin ja viedään konvehteja kahvihuoneeseen. 

Vierailija

Jokavuotinen lahjontakeskustelu.... ei, en vie. Varsinkin nyt tuntuisi oudolta, kun lapsen eskariopet ovat jääneet tosi vieraiksi.

Vierailija

Konkreettiset ihmiset kaipaavat konkreettista näyttöä kiitollisuuden osoituksilleen.

Vierailija

Ei todellakaan viedä.

Keväällä osallistutaan koululaisten yhteislahjaan opettajalle, mutta päiväkotilaisten ja eskarilaisten kymmenet tädit ja sedät jää kyllä meidän osalta lahjomatta. Miettikää mikä tavaran ja suklaan määrä, kun neljänkymmenen lapsen vanhemmat kuskaavat kahvihuoneherkkuja ja kynttiläasetelmia, tawasheja ja maustekakkuja..

Lämpimät ja sydämestä sanotut kiitokset riittää!

Vierailija

Todellakin. Arvostan sitä työtä, mitä ovat tehneet kasvattaessaan lapsiani! Haluan kiittää siitä ja muistaa pienellä lahjakortilla.

Vierailija

Kyllä minä ainakin veisin. Ne ihmiset viettävät eniten aikaa lastenne kanssa ja valitettavasti myös monia kasvattaa, kun ei vanhemmat osaa.

Vierailija

Me olemme viime vuosina leiponeet kakun kahvihuoneeseen. Pitäisikin varmaan leipoa jo tänään tai sitten sunnuntaina. Sinä vuonna kun nuorempi meni päiväkotiin ja tajusin, että pitäisi hommata 7 lahjaa päiväkotiin päätin ottaa vähän rennommin. 

Keväällä viemme lahjat kiitokseksi koko vuodesta. Viime keväänä nuorempi lähti eskariin ja veimme ison kassin picnic herkkuja ja kuohuviiniä kiitokseksi koko päiväkodin väelle. 

Koululaisen luokalla onneksi ymmärrettiin heti ekalla luokalla siirtyä yhteiseen lahjaan. Ope saa aina stockan lahjakortin ja kukan.

Vierailija

Olen itse töissä päiväkodissa ja suoraan sanottuna ahdistaa tuo kun vanhemmat antavat kaikenlaista tavaraa ja kahvihuone pursuaa suklaata ja herkkuja. Itse leivottuja en syö, koska hygienia arveluttaa. Suurin osa tavarasta puolestaan jää käyttämättä: hoitolasten koristelemia kangaskasseja ym. en halua enkä tarvitse ainuttakaan. En jaksa katsella vapaa-ajallanikin lasten räpellyksiä.

Kyllä kiitollisuuden ja työn arvostamisen osoitukseksi riittää ihan sanallinen ilmaisu tai kortti.  

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen itse töissä päiväkodissa ja suoraan sanottuna ahdistaa tuo kun vanhemmat antavat kaikenlaista tavaraa ja kahvihuone pursuaa suklaata ja herkkuja. Itse leivottuja en syö, koska hygienia arveluttaa. Suurin osa tavarasta puolestaan jää käyttämättä: hoitolasten koristelemia kangaskasseja ym. en halua enkä tarvitse ainuttakaan. En jaksa katsella vapaa-ajallanikin lasten räpellyksiä.

Kyllä kiitollisuuden ja työn arvostamisen osoitukseksi riittää ihan sanallinen ilmaisu tai kortti.  

Nyt täytyy kysyä, että miten ihmeessä te päiväkodin työntekijät olette noin mahdottoman kovia ahdistumaan kaikesta? Kahvihuoneessa suklaata, ai kauhea. Kutsukaa manaaja. :)

Ei kun oikeasti. Minkä työpaikan kahvihuone EI pursua suklaata ja herkkuja joulun alla? Onko sellaista?  Ettekö te siellä päiväkodissa osaa itse säännöstellä syömistänne, jakaa niitä konvehtirasioita, pistää niitä kaappiin odottamaan talvea, tai lahjoittaa eteenpäin? 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse töissä päiväkodissa ja suoraan sanottuna ahdistaa tuo kun vanhemmat antavat kaikenlaista tavaraa ja kahvihuone pursuaa suklaata ja herkkuja. Itse leivottuja en syö, koska hygienia arveluttaa. Suurin osa tavarasta puolestaan jää käyttämättä: hoitolasten koristelemia kangaskasseja ym. en halua enkä tarvitse ainuttakaan. En jaksa katsella vapaa-ajallanikin lasten räpellyksiä.

Kyllä kiitollisuuden ja työn arvostamisen osoitukseksi riittää ihan sanallinen ilmaisu tai kortti.  

Nyt täytyy kysyä, että miten ihmeessä te päiväkodin työntekijät olette noin mahdottoman kovia ahdistumaan kaikesta? Kahvihuoneessa suklaata, ai kauhea. Kutsukaa manaaja. :)

Ei kun oikeasti. Minkä työpaikan kahvihuone EI pursua suklaata ja herkkuja joulun alla? Onko sellaista?  Ettekö te siellä päiväkodissa osaa itse säännöstellä syömistänne, jakaa niitä konvehtirasioita, pistää niitä kaappiin odottamaan talvea, tai lahjoittaa eteenpäin? 

 

Kaikesta? Kasa herkkuja kahvihuoneen pöydällä = kaikki?

Vierailija

Joka joulu ollaan viety ryhmän hoitajille ja siivoojalle!😊 suklaa rasiat, kynttilät, kortit ja joku kiva koriste esine.

Vierailija

En todellakaan vie. Lapsen syntymäpäivänä vein ison täytekakun koko henkilökunnalle sekä lapsen ryhmälle. Yksi ainoa kiitos tuli, loput nyrpisti nokkaansa. Ja ei, ei todellakaan ole taidoista kiinni, koska teen samoja hommia työkseni.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joka joulu ollaan viety ryhmän hoitajille ja siivoojalle!😊 suklaa rasiat, kynttilät, kortit ja joku kiva koriste esine.

"Kiva koriste-esine"... Voi apua! =D

Ja kuten joku lahojen puolustelija tässäkin ketjussa ehdotti: "miksette lahjoita suklaita eteenpäin"

Mitä järkeä?? Miksi ostatte tuota roinaa, kun niitä kymmeniä konvehtirasioitakaan ei kukaan jaksa syödä. Niitä pitäisi sitten jakaa eteenpäin. Saatteeko kiillotettua omaa hyvyytenne kruunua tuolla lahjomisella?

joulua

Askartelen lapsen apuna kortin hoitajille. Pyydän lasta kertomaam jouöuun liittyvän sadun, jonka kirjoitan korttiin. Vien ryhmälle yhteiseksi lahjaksi jonkun pelin tai kirjan. Kovasti tykkäsivät viime vuonna tuosta lapsen sadusta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Askartelen lapsen apuna kortin hoitajille. Pyydän lasta kertomaam jouöuun liittyvän sadun, jonka kirjoitan korttiin. Vien ryhmälle yhteiseksi lahjaksi jonkun pelin tai kirjan. Kovasti tykkäsivät viime vuonna tuosta lapsen sadusta.

Mitä muutakaan ammattikasvattaja voi tehdä kuin tykätä lapsen tekeleestä? Nauraa päin naamaa?

Vierailija

Suomessa on kolme ammattiryhmää, jotka eivät muuta tee kuin valittavat työstään ja asiakkaistaan. Näitä ovat kätilöt, opettajat ja lastenhoitajat. Heille mikään ei oikein kelpaa. Joko valitetaan sitä että työtä ei arvosteta tai sitten sitä että joku yrittää näyttää että arvostaa heidän työtään, koska se on väärin arvostettu.

En muista milloinkaan kenenkään sairaanhoitajan valittaneen siitä, että heitä kiitetään ja tuodaan kakku kahvihuoneeseen. Ei toimistotyöntekijät, kaupan alan ammattilaiset, roskakuskit ja kirvesmiehet ja itkeskele netissä kun asiakas toi ruusun ja suklaata ja voi perkeleen perkele, kyllä nyt on pilalla joko joulu ja kesälomakin menee tätä asiaa prosessoidessa.

Ihan vilpittömästi ja ihmeissäni kysyn, että mistä tällainen kulttuuri oikein johtuu? Miten kukka ja karkki ja jopa ehkä jonkinlainen käyttöesine voi aiheuttaa jossakussa näin voimakkaita tunteita?

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla