Maalla asuminen ahdistaa

Vierailija

Muutettiin kolme vuotta sitten kaupungista maalle. Idea tuntui silloin hyvälle, koska meillä oli pieni vauva, asunto oli suht. uusi ja tilava sekä halpa. Mies sai pankista lainaa ja niin me muutimme tänne n. 1000 asukkaan kylään.

Nyt pari vuotta olen ollut onneton. Jaksoin mennä miehen kyydillä kaupungille aamuisin ja viettää siellä aikaa koko hänen työpäivän ajan, koska näin kavereita sillävälin. Huomasin kuitenkin melko pian, että kukaan ei kyläile meilläpäin.. Kylällämme ei ole mitään harrastusmahdollisuuksia ja maisematkin ovat luokkaa peltoja siellä, peltoja täällä.. Ahdistaa, kun en voi mennä tuosta vaan minnekään, en voi harrastaa mitään, en tehdä mitään. Olen niin ujo, etten ole saanut yhtään kaveria täältä. Surettaa lapsen puolesta, kun ei ole leikkikavereita. En voi sanoa, että lähdetäänpä puistoon leikkimään, mennään moikkaamaan kavereita. En voi kysyä, haluaako mennä perhekahvilaan leikkimään ennen ruokailua.. Toista autoa ei ole eikä mullakaan ole korttia. Ei se edes olisi kannattavaa hankkia, koska autoon, vakuutuksiin ja bensoihin menisi rahaa. Minä maksan sähköt ja vastikkeet, mies muut kulut ja lisäksi tietenkin lyhentää lainaa. Tänään kerroin miltä musta tuntuu. Sanoin, että ei omakotitalon omistaminen ole se onni. Että mulla alkaa mielenterveys kohta hajoilemaan. Että olisin onnellisempi kaupungissa, kerrostalossa vaikka vuokralla. Mies vastasi, että kerrostaloon hän ei ikinä muuta. Tarkoittaako tämä nyt sitten sitä, että mun tarvitsee alkaa harkita eroa? En tiennyt millaista maalla olisi, mulla oli ihan omat kuvitelmat.. Ihan vääriä romantisoituja sellaisia. Täällä eletään kerran vai helvetti vieköön, en halua tuhlata sitä vähää kotona, neljän seinän sisällä tai tuolla peltomaisemassa. Juuri syntyi toinen vauva meille, mum täytyisi hetken odottaa, että nuorimmainen olisi sen verran vanhempi, että tarhaan viitsin laittaa ja töitä hake heti... Sanokaa jotain tsemppaavaa... On niin masentava olo :(

Sivut

Kommentit (35)

Vierailija

Millä ajattelit kulkea töihin jos sulla ei ole korttia eikä autoa? Jos julkiset kulkee niin pääsee niillä niihin mammakerhoihinkin kuule.

Vierailija

Niin ahdisti minuakin ja muutinkin sieltä heti 19 vuotiaana ylioppilaslakin saatuani ison kaupungin keskustaan. Nyt 19 vuotta kaupunkiasumista takana ja takaisin en vaihtaisi mistään hinnasta.

Maalla on kyllä kiva käydä lomailemassa, mutta asumisen suhteen 19 vuotta oli aivan tarpeeksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Millaisessa omakotitalossaon vastike? 

Anteeksi ajatuskatko, rivitalossa asumme. Piti laittaa rivitalon/omakotitalon -ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Et olis missään tyytyväinen

Olin kuule tosi tyytyväinen kaupungilla! Sinne kaipaankin takaisin! Sinne missä on kaverit/tutut/perhe, kahvilat, kerhot, kirjastot! Todella kurja kommentti. -ap

Vierailija

Maalla viihtyäkseen naisen/äidin täytyy olla aika itsenäinen. Itse olen kaupungista kotoisin samoin mieheni. Muutimme maalle vähän ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Täällä on nyt asuttu jo yli 10 vuotta.

Olen viihtynyt hyvin. Meillä on ollut koko ajan kaksi autoa. Ajan kelillä kuin kelillä kylille tai lähimpään kaupunkiin. En pelkää huonoa keliä tai pimeyttä. Auto on täällä elinehto.

Mene Ap hyvä autokouluun!

Vierailija

Kyllä maalla pitää olla oma auto. Eihän niin voi elää, ettei edes kauppaan pääse. Ja harrastaa voi vaikka mitä. Minä lenkkeilyä, pyöräilen, kuntoilun / jumppaan kotona. Perheen kanssa käydään suunnistamaan ja uimassa. Minä en kaipaa harrastuksiin ryhmää, mutta jos sitä kaipaa, niin silloin ajetaan autolla sinne missä sellainen ryhmä kokoontuu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Millä ajattelit kulkea töihin jos sulla ei ole korttia eikä autoa? Jos julkiset kulkee niin pääsee niillä niihin mammakerhoihinkin kuule.

Pohdinkin, että eroko tässä on edessä jolloin muuttaisin takaisin kaupunkiin lapsien kanssa. Ja ei täällä bussit kulje niin usein, usko tai älä. Lisäksi miten menen bussiin taaperon ja vauvan kanssa? Turvaistuin täytyisi olla isommalla eikä sylissä muutenkaan suositella pitämään. -ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä ajattelit kulkea töihin jos sulla ei ole korttia eikä autoa? Jos julkiset kulkee niin pääsee niillä niihin mammakerhoihinkin kuule.

Pohdinkin, että eroko tässä on edessä jolloin muuttaisin takaisin kaupunkiin lapsien kanssa. Ja ei täällä bussit kulje niin usein, usko tai älä. Lisäksi miten menen bussiin taaperon ja vauvan kanssa? Turvaistuin täytyisi olla isommalla eikä sylissä muutenkaan suositella pitämään. -ap

Jospa vaikka ihan vaunujen kanssa. Mutta kuten olet jo huomannut, maalla ei uusavuton pärjää. Minä sanon että tuskin kaupungissakaan.

Vierailija

Vakavaa keskustelua miehen kanssa ja takaisin kaupunkiin. Tai sitten kehität itsellesi juttuja siellä. Ala vaikka opiskelemaan verkossa. Tai tee käsitöitä tai ihan mitä tahansa, mikä onnistuu yksinkin. Joku juttu sulla pitää olla muu kuin kakkavaippojen vaihtelu, kyllä siinä kenen tahansa pää hajoaa. Kolmas vaihtoehto tietysti on se ero. En usko, tosin, että tuon asenteen mies suostuu kaupunkiin ja kerrostaloon kun on jo päässyt maalaiselämän makuun. Periaatteessa en usko, että maalaisen ja kaupunkilaisen suhteella on mahdollisuuksia. Liian erilainen arvomaailma. 

Vierailija

Ei sulla kaupungissa yksin lasten kanssakaan mitään helppoa tulis olemaan. Odottele rauhassa, että vauva kasvaa ja hormonit tasottuu. Säästä tosissaan, että saat ajokortin ja auton. Tarvit autoa sittenkin kun lapset kasvaa. Niitä pitää kuskata kaupungissa hammaslääkärissä ja harrastuksissa ja ties missä.

Vierailija

ei kannata hankkia autoa ja korttia koska raha, mutta avioero sitten kannattaa? Jos auto ja kortti ratkasis ton ongelman niin hankkisin sen, koska "Täällä eletään kerran vai helvetti vieköön, en halua tuhlata sitä vähää kotona, neljän seinän sisällä tai tuolla peltomaisemassa."

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä ajattelit kulkea töihin jos sulla ei ole korttia eikä autoa? Jos julkiset kulkee niin pääsee niillä niihin mammakerhoihinkin kuule.

Pohdinkin, että eroko tässä on edessä jolloin muuttaisin takaisin kaupunkiin lapsien kanssa. Ja ei täällä bussit kulje niin usein, usko tai älä. Lisäksi miten menen bussiin taaperon ja vauvan kanssa? Turvaistuin täytyisi olla isommalla eikä sylissä muutenkaan suositella pitämään. -ap

Jospa vaikka ihan vaunujen kanssa. Mutta kuten olet jo huomannut, maalla ei uusavuton pärjää. Minä sanon että tuskin kaupungissakaan.

Ööö bussiin vaunujen kanssa?? Ihanko oikeasti meinaat, että johonkin matkahuollon bussiin tungetaan lastenvaunut ja lapset nököttää niissä? Ei, ne menee tavaratilaan. Ja lain mukaan lapset täytyisi laittaa turvaistuimeen, bussissakin.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat