Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten usein käy silleen että menee rv 10-12 ekaan ultraan ja siellä onkin vain tyhjä pussukka tuulimuna? Että ei olekaan raskaana...

Vierailija

ja on odottanut niin kauan ja toivonut eikä siellä sitten olekaan raskautta. Miten yleistä tuo on?

Kommentit (7)

Vierailija

En yhtään osaa sanoa yleisyydestä. 

Mutta mielestäni tuo on hyvä esimerkki siihen, kun jotkut kysyvät jo ensimmäisellä ultralla että "saadaanko nyt tietää sukupuoli" ... Ja myös toista vk 20 ultraa odotetaan vain sen takia, että ihanaa kun saa tietää vauvan sukupuolen...

Ihmiset pitävät itsestäänselvänä vain sitä, että saavat sitten ultrassa kuulla vauvan sukupuolen. 

Mutta ikävä kyllä vielä rv 20kin voi tulla ultrassa esille jotain muita asioita, jotka varmasti hieman tärkeämpiä kuin  vauvan sukupuoli...

Vierailija

Haluaisin vain tietää onko siellä elämää... En voi mennä yksityiseen varhaisultraan joten on pakko odottaa rv 11 kun on ultrausaika. Sukupuolella ei ole mitään väliä.

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En yhtään osaa sanoa yleisyydestä. 

Mutta mielestäni tuo on hyvä esimerkki siihen, kun jotkut kysyvät jo ensimmäisellä ultralla että "saadaanko nyt tietää sukupuoli" ... Ja myös toista vk 20 ultraa odotetaan vain sen takia, että ihanaa kun saa tietää vauvan sukupuolen...

Ihmiset pitävät itsestäänselvänä vain sitä, että saavat sitten ultrassa kuulla vauvan sukupuolen. 

Mutta ikävä kyllä vielä rv 20kin voi tulla ultrassa esille jotain muita asioita, jotka varmasti hieman tärkeämpiä kuin  vauvan sukupuoli...

 

Jep.

Ihan kauheaa kun ihmiset ei varaudu kaiken olevan päin persettä, vaan optimistisesti haluavat kuulla rakkaan tulevan lapsensa sukupuolen.

Totta kai missä tahansa ultrassa voi tulla esiin vaikka mitä kauheaa, jos sikiöllä ei olekaan kaikki hyvin/ei ole terve, mutta senkö pelkäämiseen se koko odotusaika pitäisi käyttää? Että pelätään joka ultraa ja joka lääkärikäyntiä, kun voi tulla esiin jotain aivan kammottavaa?

Ei kannata välttämättä mennä hankkimaan lapsia, mikäli ajatusmaailma on tuollainen, että kaikki menee vituiksi kuitenkin...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En yhtään osaa sanoa yleisyydestä. 

Mutta mielestäni tuo on hyvä esimerkki siihen, kun jotkut kysyvät jo ensimmäisellä ultralla että "saadaanko nyt tietää sukupuoli" ... Ja myös toista vk 20 ultraa odotetaan vain sen takia, että ihanaa kun saa tietää vauvan sukupuolen...

Ihmiset pitävät itsestäänselvänä vain sitä, että saavat sitten ultrassa kuulla vauvan sukupuolen. 

Mutta ikävä kyllä vielä rv 20kin voi tulla ultrassa esille jotain muita asioita, jotka varmasti hieman tärkeämpiä kuin  vauvan sukupuoli...

 

Olen kärsinyt lapsettomuudesta ja kokenut keskeytyneen keskenmenon. Silti kun vihdoin ja viimein tärppäsi niin kyllä sitä rakenneultraa odotti ihan ilolla, enkä turhaan vaivannut mieltäni että entä jos jotain on pielessä. Se oli ansaittua iloa ja onnea, minulla oli oikeus leijua pilvilinnoissa vastoinkäymisistäni huolimatta. Surua ei voi etukäteen surra, on järjetöntä odottaa itselle tapahtuvan jotain tilastollisesti hyvin epätodennäköisestä. Tilastollisesti suurin osa vauvoja on ihan terveitä, ja rakenneultrassa mieleenpainuvimmaksi muodostuu sukupuolen kysymyminen - jos sen kysyy. Kaikista alhaisinta mielestäni on manata toisille, että ei saisi vielä iloita ja jännittää sukupuolta, kun ei voi tietää onko kaikki hyvin. Enhän minä tiedä, vaikka jäisin huomenna auton alle, ei se tämän päivän iloa ja huomisen odotusta silti pilaa jos omaa normaalin mielenterveyden. Antakaa ihmisten iloita raskauksistaan rauhassa! Toki riskiviikot jännittävät useimpia, mutta pöljä on kyllä sellainen ihminen joka varta vasten vielä toiselle epäonnea manaa sen jälkeen.

Vierailija

Oletko käynyt jo ekassa neuvolassa? Toisissa neuvoloissa on ultra. Esim. minun asuinpaikkakunnallani on, ja täällä ultrataan ekassa neuvolassa jo. Silloin näkee, onko sykettä.

Vierailija

Se että jotain on pielessä rv 20:llä, on aikalailla yhtä todennäköistä kuin jotakin olisi pielessä rv 38:lla. Joten siitä vaan murehtimaan koko raskauden ajan, ja älkää vain missään nimessä iloitko tulevasta vauvasta etukäteen, viitaten siis ensimmäiseen viestiin. On ihanaa, että meillä Suomessa seurataan raskauksia tiivisti, mutta ei ole mitään järkeä odottaa jotain pahaa tapahtuvan, kun tilastollisesti niin ei isolla todennäköisyydellä käy. Sitten jos käy, niin se suru ja huoli eletään silloin, ei suinkaan etukäteen. On kyllä niin suomalaista mentaliteettia, että minkään ei saisi odottaa menevän hyvin eikä mitään saisi etukäteen iloita.

Mitä ap sun asiaan tulee, niin noilla viikoilla on ihan normaalia ja ymmärrettävää pelätä tuollaisia asioita, kun maha ei vielä kasva eikä siellä vatsassa tunnu mitään. Riskitkin ovat luonnollisesti suurempia noilla viikoilla. Mutta ei se auta kuin odottaa, ja koittaa kuitenkin nauttia siitä ajatuksesta että olet raskaana. Jos ei puhuta todella varhaisista keskenmenoista (eli kuukautisten aikaan sattuva keskenmeno, jota nainen ei tiedosta), niin prosentit ovat jossain 10-20 paikkeilla, että kuinka moni raskauksista päätyy keskenmenoon (näistä osa tuulimunia, osa viallisia alkioita). Näistä suurin osa tapahtuu rv 12 mennessä, sillä "viallinen" alkio/sikiö harvoin jatkaa vielä tuosta eteenpäin matkaansa. Myöhäiset keskenmenot, kohtukuolemat ym. ovat harvinaisia, ja niihin kannattaa suhtautua kuten mihin tahansa elämän riskiin. Mitä puolestaan keskeytyneeseen keskenmenoon tulee, niin siitä en tiedä lukuja. Eli sellainen tapaus että vasta ultrassa havaitaan tuulimuna, tai kehityksessä keskeytynyt, kuollut, alkio. Harvinaisempaa se ainakin on kuin ns. spontaani keskenmeno. Mutta ei sitä kannata liika etukäteen ressata, todennäköisesti kaikki menee ihan hyvin! :) Voit myös puhua neuvolassa peloistasi!

Vierailija

Mulla ainakin tuulimuna tuli ulos monta viikkoa ennen np-ultraa. Turha murehtia etukäteen, kyllä ne kertoo, jos on huolenaiheita.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat