tuulimuna

tyhjä

Kirjoitan kokemuksen tuulimuna raskaudesta kun moni löytämäni keskustelu on jo vanha.

Raskautta yritimme 7kk sitten tärppäsi. Oireina oli lievää etovaa oloa ja rinnat arat Sitten tuulimunaraskauteni diagnosoitiin viikoilla 9+3 kun menin ultraan 5 päivän tuhrutteluvuodon jälkeen. Samantien polilla sain lääkkeen joka valmistaa kohtua tyhjennykseen. 2 päivän kälkeen menin sairaalaan osastolle jossa aloitettiin lääkkeellinen tyhjennys, vasta toisten lääkkeiden jälkeen syntyi raskausmateriaali. Yllätyin positiivisesti ettei kovia supistuksia kestänyt kuin 40min jotka selvisin buranalla ja panadolilla. 6h sairaalassa olon jälkeen pääsin kotiin. Jälkivuoto jatkuu mutta voisin verrata maltillisiin kuukautisiin. Pieniä supistuksia tulee mutta haluan vain sietää ja kokea ne, ne ovat ainoat asiat mitä raskaudesta on jäljellä.

Ensin oli suru ja pettymys. Sitten tuli viha ja ärsytys, kaikki turhaa ja aikaa vain meni hukkaan. Nyt jäljellä lohduton tyhjyys. Olo tuntuu typerältä, olisihan se pitänyt tietää ettei kaikki ole kunnossa kun raskausoireet niin vähäisiä, sitä silti uskoi ja toivoi....

"Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan? Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan? Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan" lainaus oave maijasen kappaleesta ikävä.

Niin miten voi kaivata sellaista mitä ei ole ollutkaan olemassa?

Kommentit (1)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat