Että mä inhoan näitä juhlapäiviä kun ei ole onnellista perhettä.

Vierailija

Aika syvältä, sanoisinko.

Kommentit (7)

Vierailija

Samoin... Tai minulla otti äsken jostain sydänalasta tai ties mistä, kun näin Lnnan juhlissa sen pitkätukkaisen Sibeliuksen pojan pojan pojan basistin suutelemassa kaunista vaimoaan tanssilattialla ja näyttivät aivan rakastuneilta, että miksen itse ole edes saanut koskaan antaa rakkautta kellekään, jota itse rakastan.
On mulla kyllä mies ja perhe, mutta tää on sellainen tyytymissuhde vaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Samoin... Tai minulla otti äsken jostain sydänalasta tai ties mistä, kun näin Lnnan juhlissa sen pitkätukkaisen Sibeliuksen pojan pojan pojan basistin suutelemassa kaunista vaimoaan tanssilattialla ja näyttivät aivan rakastuneilta, että miksen itse ole edes saanut koskaan antaa rakkautta kellekään, jota itse rakastan.
On mulla kyllä mies ja perhe, mutta tää on sellainen tyytymissuhde vaan.

Mietitkö koskaan ettei olis pitännyt tyytyä vaan olla mielummin vaikka yksin?

Vierailija

Tuttua. Oon kököttänyt päivän huoneessani kun isä, äiti ja pikkusisko riitelee eikä huvita kuunnella. Olis pitänyt jäädä kotiin ja tulla vasta jouluksi, mutta mummon 80-v synttärit oli eilen, joten tulin jouluksi kotiin jo nyt kun voin tehdä kouluhommat täältäkin käsin. Ihan käätävä tunnelma tuolla muun talon puolella kun kaikki on suuttuneita toisiinsa. Ei nuo opi ikinä tulemaan toimeen... Joulu just menee kun on muutakin porukkaa eikä ne jouda tappelemaan. Positiivisena puolena oon kirjoittanut 2000 sanan esseen ja viimeistellyt portfolion kummatkin 4 päivää etuajassa ja lähettänyt ne.

Vierailija

Joo ahdistaa joulukin.. Yritän laittaa kaikki valmiiksi mutta kukaan ei arvosta pätkän vertaa ja juttele ruokapöydässä ellen itse pidä keskustelu yllä. Tosi ankeeta

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin... Tai minulla otti äsken jostain sydänalasta tai ties mistä, kun näin Lnnan juhlissa sen pitkätukkaisen Sibeliuksen pojan pojan pojan basistin suutelemassa kaunista vaimoaan tanssilattialla ja näyttivät aivan rakastuneilta, että miksen itse ole edes saanut koskaan antaa rakkautta kellekään, jota itse rakastan.
On mulla kyllä mies ja perhe, mutta tää on sellainen tyytymissuhde vaan.

Mietitkö koskaan ettei olis pitännyt tyytyä vaan olla mielummin vaikka yksin?

No, totta puhuakseni en. Ja tiedän myös, etten olisi löytänyt ketään, vaikka olisin jököttänyt yksin (siis vailla paria) vielä toiset 35 vuotta. Mutta onnistuin rakastumaan tämän suhteen aikana toisaalle, joten nyt tiedän, mille se tuntuu. Mutta se toinen ei kuitenkaan kyennyt suhteeseen. Ja oonhan mä jo valintani tehnyt, eli lapsia hyvän miehen kanssa. Kuten joku muukin on sanonut, niin onhan se kiva, että on hyvä isä lapsilla, mutta kun olisin voinut ajatella itseänikin. Mutta sisäiset lukot syynä että en. Elämä tosiaan on eikä se muuten, mutta nähdessäni noin rakastuneita pareja joihin viittasin...

Vierailija

Kannattaa miettiä, mitä voisi muuttaa arjessa. Tai näissä juhlapäivissä.

Voisitteko ottaa uusia kivoja perinteitä? Jotain mukavaa yhteistä tekemistä koko perheelle? Esim. ruoanlaitto, linnan juhlien katsominen herkkujen kera, lautapelit...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat