On se kumma, miten vieläkin tulee sellaisina "kohtauksina" tuo viinanjano, esim. tv voi sen laukaista

Vierailija

Meni tissuttelu liian pitkälle ja voin pelkästään huonosti sen takia. No, mitä nyt sen ensimmäisen viinipullon aikana oli ah, niin ihana nousuhumala ja kaikki tuntui erinomaisen miellyttävältä...

Niin, asiaan, nyt kun olen ollut ihan kokonaan juomatta jo parisen kuukautta, niin vanhat tavat istuu tiukassa. Ei tarvitse kuin katsoa tv:stä jotain ohjelmaa, jossa otetaan yksi drinkki vrt. Frasier, niin johan alkaa minun päässäni kulkea, että "Jospa minäkin ottaisin, meillähän onkin camparia kaapissa, ja sitruunaa jääkaapissa, voisin kyllä yhden ottaa jne jne" Ja kuitenkin tiedän ettei se siihen yhteen jää, koskaan.

Tai olen siivonnut/silittänyt/käynyt viikon ruuat kaupasta, niin alkaa mieli suunnitella että nytpä tähän maistuisikin lasi hyvää punaviiniä... Vaikka sen pullon avaaminen johtaa mulla aina sen kokonaan juomiseen.

Pelkästään mediassa puhuminen jostain pitkästä viikonlopusta tai marketissa seuratessa, kun alkon ovesta lappaa ihan normaalin näköistä porukkaa, saa minut ajattelemaan että voi nuokin juoda eikä näytä juopoilta, voin kait sitten minäkin.

Iltaisin se iskee. Olen siis yksin ja opettelin siinä yksinäisyydessäni sen yksin kotona juomisen. Jotenkin se oli minusta parempi kuin mennä keski-ikäisenä baariin dokaamaan. MIkä on ihan totta kyllä.

Joka aamu, kun EN herää tokkurassa sängystäni, olen kyllä niin onnellinen, Ei enää muistelua että mitä tein illalla ja eikä tarvitse etsiä johtolankoja että mitä ja kuinka paljon join. Kyllä tämä on niin paljon parempaa, mutta vielä on matkaa. En esim. tiedä miten kalaaraan tuon itsenäisyyspäivän tai ensi viikonlopun. Tuntuu että kaikki ostaa juomaa ja aikoo juhlistaa.

Kommentit (5)

Vierailija

Mun eksä lopetti kokonaan yli 10 vuoden suurkulutuksen jälkeen, ja sanoi että kyllä se ekan vuoden lopettamisen jälkeen oli vaikeaa välillä, että niitä himoja juoda putkahteli mitä oudoimmissa tilanteissa. Vuoden jälkeen kuulemma helpotti niin, että jos nyt välillä tulikin mieleen että nyt maistuisi vaikka kalja, niin siitä ei seurannut enää mitään kauheaa himoa ja sisäistä tahtojen taistelua vaan sen voi vaan todeta rauhassa että niinpä se maistuisi, mutta en ota.

Vierailija

Ap,  tekstisi oli aivan kuin oma kirjoittamani. Olen myös keski-ikäinen. 

Harmi kun en ehdi nyt kirjoittaa enemmälti. Mutta olipa ihana herätä aamulla virkeänä. Kävin pitkästä aikaa lenkillä, ylämäet hölkkäilin. On niin ihana olo.

Eilen oli nippa nappa, etten sihauttanut viiniä lasiin. Ai että teki mieli, mutta onneksi tytär soitti, ja kävästiin sitten pitsalla porukassa. Jopa harmitti, kun tyttö soitti...

Toivottavasti tänään en sitten illalla juo. 

Minä teen toimistossa töitä, yleensä tuonne seitsemään, ja jo töitä tehdessä tulee kaljan ja viinin himo. Se on kavala tunne, houkuttaa ja houkuttaa...

Olen tällainen suurkuluttaja, voi itku!

Vierailija

Tuskin kukaan sitä kulutuksen määrää myöntää. Itse höristelen korviani sattuneista syistä, kun aletaan puhumaan juomista ja juomisesta. 

Olin työssä suuressa virastossa, jossa asiantuntijoita töissä. Noin keskiviikosta alkaen henkilökunnan keskinäisissä jutustelussa tuli esille: viini, viininostaminen, juomat, mökkijuomat, saunanlämmitys ja saunajuomat, shamppanja, viinitonkat ja heh-heh täytyyhän sitä vähän ottaa kun on työviikko ohi, ja niin edelleen. Koko yli 100 henkinen virasto veti perjantaina kännit!

Vuosien mittaan heikoimmalla ainekselle tuli jo ongelmia asiasta, mutta suurin osa tulee maanantaina töihin naama punottavana ja hieman vaisuna. Kunnes sitten loppuviikkoon mennessä on jo olo kohentunut.

Kyllä se on kova paine se juomisen paine. En tiedä sitten, että kuinka moni haaveilee lopettamisesta tai vähentämisestä. Kuinka monelle tulee juomisesta vain huono vointi, tai kuinkahan moni sitä edes myöntää itselleen? 

Kyllä minulla viikonloppuihin tuli ihan hurjasti lisää tunteja kun lopetin sen viininlipittämisen. 

Vierailija

Löysin yli kaksi vuotta sitten kirjoittamani viestin vanhalta koneelta! En muistanutkaan että olen jo silloin ollut ihan kypsä koko lipittelyyn!

Ja näinhän se homma jatkuu edelleen. En ole lopettanut kokonaan, en vain pysty tai en ole varmaan tarpeeksi pohjalla käynyt. Vaikka nyt lisää vuosia kerryttäessä, niin voin tunnustaa että krapulat alkaa olla kunnon kännin jälkeen sitä kaliiperiä, että kohta marssin varmaan jonnekin klinikalle jotain rauhoittavia hankkimaan. Että saisi nukuttua olot pois ja varsinkin ne henkiset morkkikset, jotka jostain kumpuaa.

Ja tosiaan juon eniten yksin. Tätä pidän hiljaa mielessäni hyvänä asiana, sillä en varmaan ikinä kestäisi seuraavaa päivää, jos pitäisi vielä muistella että missä baarissa ja missä kunnossa ja mitä on tullut sanottua on tehnyt. Kotona voin katsella telkkarista todella säkenöivän kiinnostavia tv-ohjelmia - siis nousuhumalassa. Ja nauttia tunteesta, että minäpä olen kuitenkin fiksu ihminen kun katselen kiinnostavia dokumentteja ja kuuntelen hyvää musiikkia.

Se tästä vielä puuttuisi että lähtisin jonnekin kaupungin baareihin ja pubeihin kännäämään.

Juon nimittäin humalahakuisesti, eli baarissa tilauksestani näkisi heti että nyt on lähtenyt muori ottamaan oikein ammattilaisen ottein.

Kotona lutratessa sitä ei sentään ole koko kansan silmien alla

Siinäpä ne hyvät uutiset olikin. Aika vaikeaa on olla määräänsä enempää kokonaan juomatta. YLeensä menee tasan 2 viikkoa tai ehkä pari päivää yli. Harvoin selviän 3 viikkoon tipattomalla. Pidempää aikaa en muistakaan.

Olo on kyllä parempi ja pirteämpi juomattomilla viikoilla, mutta mielessä siintää kuitenkin aina se "palkinto" milloin mistäkin, että kohta voi ottaa. = on tiedossa vapaata, meno mökille, ulkomaanmatka josta tuotuna uusia alkoholeja jne.

Onko palstalla ketään näin alkuviikosta, jotka vielä puhaltelee viikonlopun juomisia? Tai jotain muuta , joka pohtisi juomista ja sen vähentämistä?

Mua suoraan sanottuna hirvittää taas kesän juomiset. Se on yhtä tissuttelua jo päivästä alkaen. 

Vierailija

Vuoden pahimmat päivät milloin retkahtaa on ne vappu, juhannus jne. Tuntee olonsa niiiin yksinäiseksi ja kaikki mahdolliset asiat tavallaan ovat yhteydessä alkoholiin. Jos tosissaan haluaa lopettaa juopottelun niin ainakin yksi keino on ajatella että nuo juhlapäivät yms. kun on selvinpäin, on eräänlainen voitto itselle tai näyttö. Muut päivät on "voittojen" jälkeen hieman helpompia. Eikä noita juhlapyhiä tai syntymäpäiviä, missä yleensä alkoholi kuuluu teemaan, kovin montaa vuodessa ole. Äkkiä se ensimmäinen vuosi kuluu, oli keinot mitkä hyvänsä niin sitte alkaa helpottaa. Kova taistelu se on, vastassa olet kuitenkin vain sinä itse.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat