Lapseni ovat 9v, 6v ja 3v. Miten mä voin väsyä näin kamalasti nyt?

Vierailija

Milloin tämä helpottaa?

Sivut

Kommentit (102)

Vierailija

Mulla helpotti nyt, kun nuorin on eskarissa. Samalainen kolmikko siis mullakin.

Tuo on aika rankkaa, kun lapset on vähän pidemmällä erolla mitä se perus 1,5v, kun se pikkulapsielämä kestää perheessä ihan hirveän pitkään...

Vierailija

mun mielestä on helppoa kun lapset pitkällä aikavälillä tehty. Itellä noin viisi vuotta jokaisesta. 

Mut sit viimeistään helpottaa kun kaikki on kouluikäisiä.

Tsempii

Osta itsellesi ja lapsille D-vitamiinia itsellesi toki isompi annos :). Ja suosittelen aamuisin esim omena ja sit kunnon aamiainen , esim ruisleipää juustolla ja kanamuna kunnon kuppi teetä tai kahvia. Lisäksi käy yksin lenkillä ei siis tarvitse juosta kävele rauhassa ja anna aikaa itsellesi. Lisäksi uppoudu illalla kun lapset nukkuu hyvän lehden ja muutoman suklaapalan kera omaan aikaasi se tärkeää kaikille äideille . Ja toki joskus baari iltakin tai sitten esim sauna ja olut .jaksuja :)

Vierailija

No et ole outo. Olet 9 vuotta painanut pikkulapsiarkea ja vaikka nuo vanhemmat lapset ovat jo "vanhoja" niin ei se elämä silmänräpäyksessä muutu.

En osaa muuta neuvoa kuin että pidä kiinni hyvinvointia lisäävistä tekijöistä: uni, liikunta, ravinto, ihmissuhteet.

Vierailija

Ja kun samalla pelottaa sekin vielä, että tosiaan lapset ovat jo isoja! Aika menee niin nopeasti. Eli ristiriita; samalla väsyttää tämä kaikki säätäminen näiden kolmen kanssa, ja tosi kiinni arjen pyörityksessä olen. Ja kuitenkin niin ahdistaa kun ovat jo äidistä vieroittautumassa. Ap

Vierailija

Mulla on vain kaksi, iät 4,5 ja  6 (täyttää kohta 7). Elämä on huomattavasti helpompaa nyt kuin pari vuotta sitten. Usein ajattelen, että onneksi en tehnyt kolmatta, ei riittäisi rahkeet, en jaksaisi.

Vierailija

Sulla on väliväsähdys? :D Vähän sama tilanne meillä, tosin isoin on vielä vanhempi ja nuorin vielä nuorempi ja kyllä vähän puistattaa nuo vuodet 1-3, kun tietää että sen ikäisen kanssa on tosi raskasta (menohalua riittää, mutta järkeä ei, tosi isoja kehitysvaiheita, kerätään kaikki flunssat ja matotaudit jne.) ja luultavasti me molemmat vanhemmat olemme taas työelämässä, eli vuorokaudessa ei vain ole tarpeeksi tunteja. Tiedän että elämä helpottaa suuresti kun se nuorinkin on ekaluokkalainen, mutta just nyt siihen on vielä niiiii-iiiiiiiiin pitkä aika.

Ja ei, ei olisi ollut mahdollista "tehdä" lapsia pienillä ikäeroilla.

Vierailija

Joskus huvittaa, kun kuulee lasten iät. Kyllä te elätte vielä pikkulapsiarkea. Kaikki alle 12v. on kyllä melko pieniä.
Alkaen 12v. helpottaa ja sitä ennen tulee helpotuksia syklettäin.
Mun pojat on 11 ja 14 niin kyllä tuo nuorempi osaa olla rasittava.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joskus huvittaa, kun kuulee lasten iät. Kyllä te elätte vielä pikkulapsiarkea. Kaikki alle 12v. on kyllä melko pieniä.
Alkaen 12v. helpottaa ja sitä ennen tulee helpotuksia syklettäin.
Mun pojat on 11 ja 14 niin kyllä tuo nuorempi osaa olla rasittava.

Meillä on 6v. pojat, ja kyllä niitä saa joka ilta komentaa kun alkavat riehumaan eivätkä meinaa kerätä lelujaan, mutta en minä niiden takia ole väsynyt, suurimman osan vuorokautta joko nukkuvat tai leikkivät keskenään, se on se viimeinen tunti ennen nukkumaanmenoa kun ovat pahimmillaan, ja sekin on paljon miehen syytä. Mies lukee aika iltasadun kun ei ole töissä, ja hän viivyttelee turhaan sitä lukemista ja sillä aikaa kersat villiintyy. Kun mies on yövuorossa on pojat paljon nopeammin sängyssä ja unessa.

Esikoistytär ei ollut erityisen hankala koskaan, ei väsyttänyt yhtään, ja kun oli koululainen niin täysin vapaata elämää sain elää kun ei tarvinnut olla koko ajan vahtimissa. Sitten kun voi itse vaikka käydä kaupassa ilman että miettii kuka vahtii lapsia, on pikkulapsiaika ohi.

Varmaan se että on vaippapylly monta kertaa peräkkäin hoidettavana on raskasta, mutta kun on isompi väli, ja kaikki jo noinkin isoja, niin epäilen että väsymys on jotain muuta kuin varsinaisesti lapsista johtuvaa.

Vierailija

Kahden vuoden päästä, kun nuorin (todennäköisesti) on ohittanut uhmaiän ja vanhin ei ole vielä kumminkaan teini. Varoitan että tuo vaihe ei kyllä kestä kauan, kun on noin suuri ikäero esikoisella ja kuopuksella.

Vierailija

Niin no, mikä se iso ikäero on kellekin. Itse koen, että lapsillani ei ole isot ikäerot. Ja sehän on moniteräinen miekka, että väsyttääkö enempi vai vähempi kun on pienet tai isot ikäerot.  Joka asiassa on niin puolensa. Luulen, että se on tämä kaikki vipinä joka väsyttää, niin monta rautaa tulessa yhtä aikaa. Vuorohommia, harrasteita... Lapset ovat kaikkinensa elämäni valopilkku. Ap

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat