Molemmilta alkaa voimat loppua...

Vierailija

Näen miehen naamasta että se on todella uupunut. Vuosikausiin ei ole ollut kunnon kesälomaa ja usein työviikkokin on 6-päiväinen. Minä taas opiskelen jo toista tutkintoa kokopäivätyön ohella, tällä hetkellä amk:ssa, jotta saisin vuoden päästä palkankorotuksen. Tulot on melko pienet suhteessa menoihin, käytännössä eletään kädestä suuhun ja jos tulee isompia laskuja (kiinteistövero esim.), panostetaan Tori.fi-myyntiin että saadaan maksettua. Mitään kivaa ei ole varaa tehdä, esim. pizzalla käynti vaatii kuukausien suunnittelun eikä aina saada edes karkkipäiväkarkkeja ostettua. Matkustella ei ikinä. Miehen kanssa ollaan viimeksi vietetty ilta kahdestaan vuonna 2002, koska ei ole tukiverkkoja lasten hoitoon. Yhdet isovanhemmat on mutta ovat kiireisiä eläkeläisiä eivätkä halua osallistua. Ystäviä ei enää ole. Elämä on yhtä raadantaa, kuvailin juuri miehelle kuinka olen henkisesti ihan kuollut. Arkea vaan päivästä toiseen, juhlahetki se kun joka toinen lauantai saa nukkua kymmeneen. Ei vaan jaksa enää. Kumpikaan.

Sivut

Kommentit (79)

Vierailija

Olette molemmat töissä ja elätte kädestä suuhun? Itse elän opintotuella 480/kk ja se on kädestä suuhun elämistä. Onko teillä tuntipalkka jokin alle kaksi euroa?

Vierailija

Kuulostaa kyllä hurjalta :( raskaina aikoina itsellä on auttanut rutiinit. Esim. lauantaina saunotaan koko porukalla ja katsotaan sitten elokuva tai pelataan jotain lautapeliä. Jaksaa paremmin, kun on jotain kivaa odotettavaa. Olisko teillä mahdollisuutta tuettuun lomaan?
Tsemppiä ja jaksamista!

Vierailija

Ihan kauhea tilanne.
Onko mitään mahdollisuuksia menojen karsimiseen? Minkä ikäisiä teidän lapset ovat?
Mihin ystävänne ovat kadonneet?
Anteeksi monet kysymykset, mutta yritän vähän kartoittaa tilannettanne tarkemmin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat töissä ja elätte kädestä suuhun? Itse elän opintotuella 480/kk ja se on kädestä suuhun elämistä. Onko teillä tuntipalkka jokin alle kaksi euroa?

Juuri miehen kanssa muisteltiin niitä aikoja kun lapsia oli vain yksi taapero, toinen sai opintotukea ja toinen oli työtön. Elettiin todella leveästi silloin, matkusteltiinkin jopa. Nyt lapset ovat siinä iässä että kulutus on suurimmillaan eikä enää millään mahduttaisi yksiöön. Ap

Vierailija

Mistä menonne koostuvat? Meillä nipistettiin asuinkuluista, jotta saatiin talous kestäväksi ja on varaa palkata esim. MLL:n lastenhoitaja silloin tällöin. Meilläkään ei ole "omasta takaa" hoitoapua eli esim. sukulaisia tai hoitohaluisia ystäviä lähellä, mutta olemme tietoisesti rakentaneet verkostoa lasten päiväkoti- ja koulukavereiden perheistä. Ensi viikolla on tulossa pienemmän lapsen päiväkotikaveri yökylään ja meidän lapsemme menee ennen joulua kaverille yökylään ja silloin koitamme saada myös isommat lapset hajasijoitettua kavereille tai ihan minne vaan yökylään.

Miksi miehesi painaa noin paljon hommia? Tulee kalliiksi jos kärvähtää burnoutin myötä parin vuoden sairaslomalle...

Vierailija

Jokuhan tuossa yhtälössä mättää: teette niin paljon töitä ettei ole lomaakaan ja silti eivät rahat riitä edes lasten karkkipussiin. Kun kerran tuloja on, niin liian suuret menot teillä, eli nyt vain sitten miettimään mistä voi nipistää: Muutto halvempaan asuntoon, autosta luopuminen, lehtitilaukset, tai mihin teillä nyt rahaa meneekään. Montako lasta teillä on?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ihan kauhea tilanne.
Onko mitään mahdollisuuksia menojen karsimiseen? Minkä ikäisiä teidän lapset ovat?
Mihin ystävänne ovat kadonneet?
Anteeksi monet kysymykset, mutta yritän vähän kartoittaa tilannettanne tarkemmin.

Menot on minimissä, ainoa karsittava on asunnon vaihto halvempaan, mutta kovin paljon nykyistä edullisemmin ei voi asua jos ei ihan kerrostalokaksioon halua ahtautua.
Lapset on kouluikäisiä. Ystävät on kadonneet varmaan koska ollaan tosi tylsää seuraa: ne jotka joko jättää tulematta esim häihin tai sitten raahaa kakarat mukana vaikka on aikuisten juhlat. Ap

Vierailija

Pakkoko sitä on opiskellen ajaa itsensä piippuun? Ei paljon palkankorotus lämmitä siinä vaiheessa, kun jäät burn outista piiitkällevsauraslomalle tai -eläkkeelle.

Vierailija

Miksi lapsenne tulevat kalliiksi? Miksi kaksio on "ainoa" asumisvaihtoehto? Oletteko oikeasti tehneet budjetin ja seuraatte rahankäyttöänne?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pakkoko sitä on opiskellen ajaa itsensä piippuun? Ei paljon palkankorotus lämmitä siinä vaiheessa, kun jäät burn outista piiitkällevsauraslomalle tai -eläkkeelle.

No tällä hetkellä minun on pakko opiskella, ei oikein ole vaihtoehtoa. Se on onneksi jo voiton puolella ja olisi silkkaa typeryyttä lopettaa kun valmistuminen häämöttää. Opiskelen vasta aikuisena ammattiin, koska 20-30 ikävuoden välillä minulla kului yli viisi vuotta burn outista ja vaikeasta masennuksesta selviämiseen. Toki tein töitä silloinkin, älkää huoliko, en ollut teidän elättinänne. ;) Ap

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat