Vierailija

Kotoa muuttava nuori haluaa ottaa kissan. Meillä ei ole koskaan ollut mitään lemmikkiä, koska ei sovi elämäntyyliin. Mummolassa on ollut kissoja ja tämä nuori on joskus ollut useampia viikkojakin niitä hoitamassa kun mummo ja vaari ovat olleet ulkomailla - eli jotain kookemusta on, mitta ei hirveästi. Mummolan kissa kuoli juuri, se voi vaikuttaa ilmenneeseen haluun. Ehkä myös kaipaa seuraa asuntoonsa. Mutta onkohan tämä nyt kuitenkaan hyvä idea.

  • ylös 0
  • alas 33

Sivut

Kommentit (30)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen nuori on? 

Hän on 18. Ja on siis jo oikefastaan muuttanut kotoa.

  • ylös 1
  • alas 11
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on jo 18 niin eipä asia taida kuulua sinulle millään muotoa?

Tjaa, nuori on kuitenkin niin kypsä, että ottaa huomioon hyvät neuvot, joskus jopa pyytää niitä.

Asunto on meidän, joten kissanpidosta voidaan päättää ihan itse.

  • ylös 13
  • alas 3
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on jo 18 niin eipä asia taida kuulua sinulle millään muotoa?

Siksi koska kissa suurella todennäköisyydellä päätyy parin vuoden sisällä vanhempien hoiviin, kun nuorelle iskee menovaihe/ero/muutto ulkomaille tms.

  • ylös 9
  • alas 14
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on jo 18 niin eipä asia taida kuulua sinulle millään muotoa?

Siksi koska kissa suurella todennäköisyydellä päätyy parin vuoden sisällä vanhempien hoiviin, kun nuorelle iskee menovaihe/ero/muutto ulkomaille tms.

No ei välttämättä.

Itse otin 18-vuotiaana kissan vaikka vanhempani perustelivat juuri noin miksi ei pitäisi ottaa. Noh, tässä sylissä tuo kissa nyt 13 vuotta myöhemmin edelleen makoilee.

  • ylös 42
  • alas 1
Vierailija

Jos nuori on päivät töissä/koulussa, on todella itsekästä kissaa kohtaan ottaa pieneen (?) asuntoon kissa kuluttamaan aikaa itsekseen. Suosittele ottamaan kaksi kissaa, jos kissaan päätyy.

  • ylös 18
  • alas 10
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on jo 18 niin eipä asia taida kuulua sinulle millään muotoa?

Siksi koska kissa suurella todennäköisyydellä päätyy parin vuoden sisällä vanhempien hoiviin, kun nuorelle iskee menovaihe/ero/muutto ulkomaille tms.

Tässä onkin yksi homman ongelma: kissa ei voi päätyä meille vanhemmille, koska minä teen matkatyötä ja isä ei pidä kissoista (sietäisi sitä varmaan, mutta hoitamisesta ei tulisi mitään).

  • ylös 3
  • alas 12
Vierailija

Mulla oli kissa pennusta asti, kun muutin ekaan omaan kämppään. Oikein mukavaa oli meillä kissan kanssa ja kaikki meni hyvin, olen eläinrakas ihminen. Vanhuuteen kuoli pitkän aikaa sitten.

M39

  • ylös 27
  • alas 0
Vierailija

Juttele nuoren kanssa. 

Sinänsä kissa pärjää kyllä päivät omillaan, enimmäkseenhän se nukkuu päivisin ja käy tarpeillaan hiekkalaatikossa.

Yhdeksikkö puhuu lööperiä, nykytiedon mukaan kissat nimenomaan EIVÄT viihdy samassa kodissa toisen kissan kanssa, vaan ovat yksineläjiä.

Mutta jos nuoresi suunnittelee opiskelevansa ulkomailla tai matkustelevansa, hänen pitää jo nyt miettiä, minne panee kissan siksi aikaa hoitoon. Mummolle?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jos nuori on päivät töissä/koulussa, on todella itsekästä kissaa kohtaan ottaa pieneen (?) asuntoon kissa kuluttamaan aikaa itsekseen. Suosittele ottamaan kaksi kissaa, jos kissaan päätyy.

No eiköhän aikuinenkin ole päivät töissä.

  • ylös 23
  • alas 0
Vierailija

Hmm. Osaakohan nuori ottaa huomioon, että kissan pito voi olla aika kallista, jos kissa sairastelee? Voisiko kissoja käydä hoitamassa vaikka paikallisessa eläinhoitolassa, silloin kissaharrastuksesta ei tulisi kuluja?

Vierailija

Eikai tuossa mitään, kunhan tajuaa ettei kissanpito ole mitään ilmaista. Ruokiin ja hiekkoihin menee satasen luokkaa kuukaudessa ja eläinlääkäriä varten kannattaa aina pitää muutama satanen varalla säästössä.

  • ylös 13
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on jo 18 niin eipä asia taida kuulua sinulle millään muotoa?

Siksi koska kissa suurella todennäköisyydellä päätyy parin vuoden sisällä vanhempien hoiviin, kun nuorelle iskee menovaihe/ero/muutto ulkomaille tms.

No ei välttämättä.

Itse otin 18-vuotiaana kissan vaikka vanhempani perustelivat juuri noin miksi ei pitäisi ottaa. Noh, tässä sylissä tuo kissa nyt 13 vuotta myöhemmin edelleen makoilee.


Sinä oletkin äärimmäinen poikkeus, VALTAOSALLA ne päätyvät kiertoon ja usein löytöeläintaloon. Tai lopetettavaksi.

18-vuotias on tosi nuori, ja suosittelisin elämään ilman vastuuta toisen elämästä vielä joitain vuosia. Jos kovasti kaipaa kissaseuraa niin löytöeläintalot usein ottavat vapaaehtoisia.

  • ylös 1
  • alas 15
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eikai tuossa mitään, kunhan tajuaa ettei kissanpito ole mitään ilmaista. Ruokiin ja hiekkoihin menee satasen luokkaa kuukaudessa ja eläinlääkäriä varten kannattaa aina pitää muutama satanen varalla säästössä.

Satanen kissan ruokaan/kk, taitaa olla aika ahmatti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kissa pennusta asti, kun muutin ekaan omaan kämppään. Oikein mukavaa oli meillä kissan kanssa ja kaikki meni hyvin, olen eläinrakas ihminen. Vanhuuteen kuoli pitkän aikaa sitten.

M39


Ei nyt voi kauheen pitkä aika olla jos muka vanhuuteen kuoli...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on jo 18 niin eipä asia taida kuulua sinulle millään muotoa?

Siksi koska kissa suurella todennäköisyydellä päätyy parin vuoden sisällä vanhempien hoiviin, kun nuorelle iskee menovaihe/ero/muutto ulkomaille tms.

Tässä onkin yksi homman ongelma: kissa ei voi päätyä meille vanhemmille, koska minä teen matkatyötä ja isä ei pidä kissoista (sietäisi sitä varmaan, mutta hoitamisesta ei tulisi mitään).

Kyllä kissa isän opettaa rakkauteen.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla