Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko väärin sanoa että oman jaksamisen kannalta on hyvä, että on vain yksi lapsi?

Vierailija

Tuomitaanko tällainen äiti huonoksi äidiksi? Pitäisikö äidin olla sellainen, että hän jaksaa päivästä toiseen useamman lapsen kitinöitä ja palvelua?

Saako yhden lapsen äiti valittaa väsymystään?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Ei kai oikein saa valittaa sellaisille, joilla on useampi lapsi varsinkin pienillä ikäeroilla. On se varmaan heidän mielestään itsekästä ja ihmetystä aiheuttavaa, jos joku ei halua kuin yhden lapsen. On se tosin vähän ristiriitaista, kun he saavat valittaa väsymystä, mutta yhden lapsen vanhempi on silti laiska itsekäs paska jos ei halua itselleen samanlaista väsymystä aiheuttaa.

Huvittavaa, kuinka jo reilusti alle 2-vuotiaan vanhemmilta aletaan odottaa seuraavaa lisääntymiskertaa. Mistä ihminen voi tietää haluaako useampaa lasta kun se ensimmäinenkin on vielä melkein vauva...

alalalalalallalalal

Mitä valitat, älä lisäänny jos et jaksa kitinää kuunnella end of story

Ja toiseksee ketää ei kiinnosta onko sulla yks vai kaks mukulaa

Vierailija

Samaa mietin. Elämä yhden rakkaan kanssa on ihanaa. On myös varaa matkustella paremmin. Oikeastaan kaikki tuntemani useampi lapsiset perheet ovat hajonneet tai sitten ylläpidetään (melko avoimesti) kulissia. Mietityttää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä valitat, älä lisäänny jos et jaksa kitinää kuunnella end of story

Ja toiseksee ketää ei kiinnosta onko sulla yks vai kaks mukulaa

Tuo on kyllä niin totta. T. 3

Vierailija

Onko tämä provo? Ihan lapsetonkin saa valittaa väsymystä. Meillä on kaikilla yksilöllinen elämä ja voimat. Me kaikki tehdään omat ratkaisut. 

Vierailija

Ai ei kiinnosta vai, no ihmeen paljon ihmiset jaksaa silti kysellä onko tulossa toista lasta ja koska. Siihen pitäis jotkut perustelut vielä antaa että miksi ei tule.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei saa valittaa jos on vain 1 lapsi .

Suomi tarvitsee lapsia , väestö vanhenee .

Siis suomessahan ei saa valittaa ikinä, oli lapsia 1 tai enemmän. Ja apua ei saa pyytää, ittehän ne lapset on tehty. Ja mitä vähemmän muutenkin sosiaalista elämää ja verkostoa, sen parempi. Töihin ei saa mennä, ettet oo urakeskeinen ja omahyväinen. Niin ja kotiäiti et saa olla, muutenhan aivos happanee sinne kakkojen seurailuun. Ai niin harrastuksia, niitä täytyy lapsilla olla, muuten ne saattaa syrjäytyä. Niin ja muistathan, että jos lapsella on harrastuksia, niin se on vanhemman oman edun tavoittelua ja halutaan vaan olla erossa lapsista.

Mutta onneksi, onneksi me olemme osanneet elää oikein!

Vierailija

Itsellä on kaksi ja olen huomannut, kun toinen lapsista menee isälle, on toisen kanssa huomattavasti rauhallisempaa, kun eivät tappele, huuda, riehu, vaadi sitä sun tätä jatkuvasti yhdessä ollessaan, kyllä korvat ja hermot lepää, kun on vaan yksi, joka on ihmeen rauhallinen yksikseen, joten totta turiset.terv.yh mamma.

Vierailija

Saahan sitä sanoa eikä se huonoksi äidiksi tee. Vähän huonosti jaksavaksi kuitenkin, kyllä normaali ihminen jaksaa useammankin lapsen hoitaa ja rakastaa. Eri asia sitten että viitsiikö. Itse ajattelen, että on joko laiska tai masentunut tms. jos on oikeasti jaksamisesta kiinni.

Benetsina

Ei myöskään tunnu olevan sopivas hehkuttaa sitä, kuinka on aina halunnut vain yhden lapsen (yksilapsisuus tuntuu olevan sopivinta vain heille jotka eivät saa toista ja ekankin tekeminen on ollut tuskaisaa) ja kuinka ihanan helppoa, rentoa, hauskaa, iloista, antoisaa ja energistä elämä yhden lapsen kanssa on!!! Lapsi ei ole koskaan yksinäinen, vanhemmilla on aina aikaa hänelle, hänen ystäviään jaksaa kestitö vaikka joka päivä. Yhden laosen harrastuksiin ja läksyissä tukemiseen pystyy todella halutessaan ja tarvittaessa panostamaan.

Jos on elämäänsä todella tyytyväinen, miksi hankkia toinen lapsi vain siksi että "niin kuuluu tehdä". En ymmärrä.

Vierailija

Ei saa sanoa, sillä lapsi ei ole vastuussa sinun väsymyksestäsi. Sen sijaan niin kumpi hyvänsä vanhemmista saa sanoa olevansa väsynyt. - On eri asia sanoa, että olen väsynyt koska ainokaisemme on nyt huutanut koliikkia lähes tauotta viime kuukaudet. Tai sanoa, että olen väsynyt, koska en ole saanut itse nukuttua kun sekä arki perheessä että huolet tai paineet töissä väysttävät. Se, että sanoo olevansa väsyny koska on lapsi tai lapsia on en sano, että lapsen hyväksi käyttöä, mutta sinne päin. - Ei lapsi todennäköisesti ole tarkoituksellisesti syynä sille, että olet väsynyt. - - Saattaa tietysti joissain tilanteissa olla. - Lapsi ja vanhempi suhdehan säilyi koko eliniän, jolloin on mahdollista, että lapsi tulee kolmekymppisenä vanhempiensa luo -jos on sieltä koskaan muuttanutkaan pois ja pistää ranttaliksi särkemällä paikkoja tms. - vähempikin valvottaa, mutta tässä siis pointtina se, että valvomisen syynä on jokin sellainen tekeminen, josta lapsi on itse vastuussa ja joka aiheuttaa valvomisen. - Yhtä hyvin se voisi olla vain vaikka se, että vanhempana et saa nukuttua, kun on useana iltana tullut riitaa siitä, kuinka lujalla tv:tä saa pitää päällä viikolla lukion päättänyt lapsi, joka odottaa armeijaan lähtöä. 

Vierailija

Mulla on ollut ensin yksi lapsi ja sitten myöhemmin ne kaksi lasta, ja ei se automaattisesti niin ole, että jaksamisen kannalta yksi lapsi on parempi. Tietysti alussa ja varsinkin pikkusisaruksen vauva-aikana on rankempaa, mutta ei kai tällasia loppuelämän päätöksiä parin vuoden rankkuuden perusteella tehdä. Jos vauvavuotta ei oteta lukuun, kahden jatkuvasti keskenään leikkivän ja ehkä nopeammin "omatoimistuvien" lasten kanssa on mielestäni jopa helpompaa kuin yhden.

Harppuuna

Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut ensin yksi lapsi ja sitten myöhemmin ne kaksi lasta, ja ei se automaattisesti niin ole, että jaksamisen kannalta yksi lapsi on parempi. Tietysti alussa ja varsinkin pikkusisaruksen vauva-aikana on rankempaa, mutta ei kai tällasia loppuelämän päätöksiä parin vuoden rankkuuden perusteella tehdä. Jos vauvavuotta ei oteta lukuun, kahden jatkuvasti keskenään leikkivän ja ehkä nopeammin "omatoimistuvien" lasten kanssa on mielestäni jopa helpompaa kuin yhden.

Jos omatoimisuutta miettii, niin näyttää tuttavapiirissä nimenomaan nämä ainokaiset olevan omatoimisia "pikkuaikuisia", kun taas monilapsisissa perheissä kuskataan autolla kaikkialle ja tehdöän kaikki valmiiksi lapsille. Eli olisko kuitenkin monessa perheessä niin, että se ainokainen otetaan tehokkaammin mukaan puuhiin ja kannustetaan vaikka leipomaan. Kolmen lapsen kanssa tulee liikaa hässäkkää ja sotkua joten niiden kanssa ei jaksa enää tehdä mitään. Leikkivät toki keskenään mutta onko se omatoimisuutta?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat